The ketju

Status
Viestiketju on suljettu.
Hello!

Mihin tää päivä on taas kadonnut:eek:
Auttaiskohan jos tähän vinkuis että ei oo kuulunut mitään niin kuuluiskohan sitten kohta:cautious:
ja jos ei kuulu niin sekin kertoo jo jotain...itse ehdotti tätä päivää niin sopii sitten ehdottaa ajan myöskin minä en yhteyttä ota.
Toisaalta vois kysyä mitä hyvä seura tekee et jos kotona niin menisin sinne notkuu ja saa sitten yks ehdotella ihan yksinään vaan:devil:
 
Kiitti tsempeistä ja haleista.
Niihän se tarvis vaan laittaa kova kovaa vasten, mutta se on helpommin sanottu, kuin tehty. Lääkärin kaa on vaikee ja kamala alkaa inttää vastaan tai pakottaa tekeen jotain. Pitää huomenna vaan silti jostain kaivaa sitä sisua millä sais sanottua sille tiukasti.

Eniten mua tässä pelottaa se, että mun selkä menee siihen kuntoon, että joudun luopuun mun työstäni, nyt ku oon löytäny mahtavan työn ja työpaikan, jossa oikeesti tykkään olla, niin se ei nyt voi kaatua siihen, että mun selkää ei saada kuntoon, tai ees viitsitä niin hirveemmin sitä tutkia vaan, jokainen lääkäri keksii oman diagnoosinsa ja lähettää lääkereseptin ja saikkulapun kanssa kotio odottamaan seuraavaa kertaa.

No tossahan sulla on sitä sisuuntumisen määrää ihan kivasti :), tossa on semmonen motivaatio ja suunnannäyttäjä, mitä käytät kun lääkärille puhut olostasi ja vaadit jatkotutkimuksia ja ittes hoitamista kuntoon. Selkä on kuitenkin niin iso tukipilari ihmiselle, että sinne kun tulee pienikin häikkä, niin kyllähän se on kuntoon saatava. Ja se oma terveys on semmoinen asia, että siitä on pidettävä vain kynsin ja hampain kiinni, jos se vaatiin ärähtämistä ja tiukkaa sanomista, niin sitten se vaatii!

Ja ei se lääkärikään yhtään sen kummempi auktoriteetti ole, ihan tavallinen ihminen hänkin, joten turha lähteä nöyristelemään vaan ihan asiasta keskustelemaan :). Lääkärin mielipiteen voi ja saa kritisoida sekä pyytää tarvittaessa vaikka toisen konsultaatiota/mielipidettä - toisaalta lääkärilläkin pitää olla se intressi kohdallaan eli saada ihminen terveeksi :).

Rohkeesti vaan, atm, mä tiiän että sulla on munaa tähän hommaankin :)!
 
Emmie tänään uskaltanu mitään sanoa.
Olis pitäny jo sillon aikoja sitten patistaa niitä enemmän et olisin saanu sen yhden osan jo suoritettua...tai yrittää ees sitä.
Nyt ne sitten kasaantuu ja kasaantuu ja paniikki ja ahistus sen kun lisääntyy. Mie tarvin kohta hermolomaa kaikesta..
*halaan*

Siis oliko sulla tänään sitten joku palaveri/keskustelu siellä vai mikä tilanne?

Mutta jos nyt oikeesti pysähdyt ajattelemaan tota sun tilannetta, opiskelujasi ja etenemistäsi niissä, niin...on se vaan pidettävä kiinni omista oikeuksistaan. Ja uskallettava vain sanoa ja antaa kritiikkiä silloin kun on sen paikka, ja nyt oikeesti on!, koska vain silloin voi kehittyä - myös toi sun oppimispaikkas. Eihän ne muutoin tiedä, mitä opiskelija haluaa heiltä, jos ei siitäkin sano - saati että sun oppilaitos ei tiedä siitä, että toi paikka ei kenties olekaan kelvollinen jatkossa työssäoppimispaikaksi (tuolle paikallehan käsittääkseni koulu maksaa myös jotain korvausta).

Toisinaan vaan on oltava lujana ja ärähtää, jotta saa sen minkä itselleen kuuluukin. Ja nyt on, nainen, sun tulevaisuudestasi kyse ja sinusta :) - älä siis ollenkaan vähättele omaa arvoasi ja panostasi tai sitä mitä sinä tarvitset nyt. Sun tulevaisuus on tärkeä juttu :), siihen pitää kaikkien tahojen panostaa. Nyt et anna periksi siellä ollenkaan vaan nostat sen pääs pystyyn ja sanot itelles siellä, että "Mä ansaitsen parempaa. Mä haluan parempaa. Koska kyseessä on mun elämä ja se on tärkeä!!".
 
Toi sade on kyllä jotenkin armahtava ja niin puhdistava, lempeä ja syleilevä...

Mä kävin tekemässä ajolenkkiä, kun siunaantui taas sille tilausta. Kurvasin kukkakaupan ohi, hommasin pienen ja sievän kimpun. Ja sitten ajoin taas vähän matkaa ennen kuin olin perillä.

Sadeverho oli jotenkin...tyynnyttävä. Kävelin käytäviä pitkin ja etsin. Henkistyin isosti. Ja herkistyinkin, vaikka en sitä ihan heti huomannutkaan. Ja sain etsinnöissäni vielä ihanaa apuakin, pääsin perille.

Kävin viemässä rakkaalle, niin kovin rakkaalle ystävälleni kukkia. Pienen pienelle, vaatimattomalle mutta sitäkin kauniimmalle paikalle, missä ympärillä olevat puut oksineen muodostivat kauniin, herkän suojelevan katon paikkansa ylle...

Satoi vettä. Valui kyyneleitä. Mulla on niin iso ikävä. Mutta tiiän, että hän on aina mun mukana. Aina <3.

Oli hyvä käynti. Kuitenkin.
 
  • Tykkää
Reactions: famipala
IhQ
*halaan*

Siis oliko sulla tänään sitten joku palaveri/keskustelu siellä vai mikä tilanne?

Mutta jos nyt oikeesti pysähdyt ajattelemaan tota sun tilannetta, opiskelujasi ja etenemistäsi niissä, niin...on se vaan pidettävä kiinni omista oikeuksistaan. Ja uskallettava vain sanoa ja antaa kritiikkiä silloin kun on sen paikka, ja nyt oikeesti on!, koska vain silloin voi kehittyä - myös toi sun oppimispaikkas. Eihän ne muutoin tiedä, mitä opiskelija haluaa heiltä, jos ei siitäkin sano - saati että sun oppilaitos ei tiedä siitä, että toi paikka ei kenties olekaan kelvollinen jatkossa työssäoppimispaikaksi (tuolle paikallehan käsittääkseni koulu maksaa myös jotain korvausta).

Toisinaan vaan on oltava lujana ja ärähtää, jotta saa sen minkä itselleen kuuluukin. Ja nyt on, nainen, sun tulevaisuudestasi kyse ja sinusta :) - älä siis ollenkaan vähättele omaa arvoasi ja panostasi tai sitä mitä sinä tarvitset nyt. Sun tulevaisuus on tärkeä juttu :), siihen pitää kaikkien tahojen panostaa. Nyt et anna periksi siellä ollenkaan vaan nostat sen pääs pystyyn ja sanot itelles siellä, että "Mä ansaitsen parempaa. Mä haluan parempaa. Koska kyseessä on mun elämä ja se on tärkeä!!".
Oon Kattinen jälleen kerran oikeassa.
Ei ollu mitään palaveria, nyt vaan pitkästä aikaa olis tuo toimiston vakkari paikalla, tän ja ens viikon kunnes jatkaa taas sitä viikko paikalla-viikko lomautuksella-systeemiä. Oli nyt kesälomallakin niin meni muutama vko ettei nähny ollenkaan.
 
IhQ
Toi sade on kyllä jotenkin armahtava ja niin puhdistava, lempeä ja syleilevä...

Mä kävin tekemässä ajolenkkiä, kun siunaantui taas sille tilausta. Kurvasin kukkakaupan ohi, hommasin pienen ja sievän kimpun. Ja sitten ajoin taas vähän matkaa ennen kuin olin perillä.

Sadeverho oli jotenkin...tyynnyttävä. Kävelin käytäviä pitkin ja etsin. Henkistyin isosti. Ja herkistyinkin, vaikka en sitä ihan heti huomannutkaan. Ja sain etsinnöissäni vielä ihanaa apuakin, pääsin perille.

Kävin viemässä rakkaalle, niin kovin rakkaalle ystävälleni kukkia. Pienen pienelle, vaatimattomalle mutta sitäkin kauniimmalle paikalle, missä ympärillä olevat puut oksineen muodostivat kauniin, herkän suojelevan katon paikkansa ylle...

Satoi vettä. Valui kyyneleitä. Mulla on niin iso ikävä. Mutta tiiän, että hän on aina mun mukana. Aina <3.

Oli hyvä käynti. Kuitenkin.
*Iso hali*
 
  • Tykkää
Reactions: FreezeCat
Oon Kattinen jälleen kerran oikeassa.
Ei ollu mitään palaveria, nyt vaan pitkästä aikaa olis tuo toimiston vakkari paikalla, tän ja ens viikon kunnes jatkaa taas sitä viikko paikalla-viikko lomautuksella-systeemiä. Oli nyt kesälomallakin niin meni muutama vko ettei nähny ollenkaan.
No sitten, ihan reippaana ja rohkeana vaan menet ja juttelet hänen kanssaan asiasta ja siitä että sun on saatavat tietyt opintokokonaisuudet tehdyksi :). Pitäskö siinä olla sitten mukana sun opettajaskin, vai otatko erikseen omaan opettajaasi yhteyksiä tuossa mahdollisessa työssäoppimispaikan vaihdoksessa...Itse olisin opettajaankin tuossa jutussa yhteyksissä ja lähtisin vaatimaan sitä kolmikantaneuvottelua, missä on paikalla opettajasi ja tuon työpaikkasi sulle nimetty kouluttaja sekä sinä. Täytyyhän tuohon tilanteeseen ihan selvät sävelet saada.
 
IhQ
No sitten, ihan reippaana ja rohkeana vaan menet ja juttelet hänen kanssaan asiasta ja siitä että sun on saatavat tietyt opintokokonaisuudet tehdyksi :). Pitäskö siinä olla sitten mukana sun opettajaskin, vai otatko erikseen omaan opettajaasi yhteyksiä tuossa mahdollisessa työssäoppimispaikan vaihdoksessa...Itse olisin opettajaankin tuossa jutussa yhteyksissä ja lähtisin vaatimaan sitä kolmikantaneuvottelua, missä on paikalla opettajasi ja tuon työpaikkasi sulle nimetty kouluttaja sekä sinä. Täytyyhän tuohon tilanteeseen ihan selvät sävelet saada.
No opelle oon sanonut jo että tuolla on tullut työntekijävajausta muttei se oikein mitään siihen sanonut. Sillon alkuun sovittiin että tuolla paikassa sen eka osion pystyy ainakin suorittaa ja siitä vaan kyseli että onko ne henkilöt vielä siellä, että vieläkö onnistuu.
Opekin on nyt kesälomalla, tulee tuossa heti ens kuun alussa takas töihin ja meillä on siinä ohjauspäivä koko ryhmälle. Meinasin et sillon nyin sitä hihasta tai laitan jo etukäteen s-postia.
 
Status
Viestiketju on suljettu.

Yhteistyössä