Mutku toi on tango.Innaselta (r.i.p) mun lemppari.
Hyvin hoksattu.Mutku toi on tango.
Kyllä tästä kohta jo joutaa.Uwaah, tilttasin sovalle, pitäsköhän mennä oikeesti nukkuun
..se on hyvä aloitella päivää kun masullakin on mansikkainen oloHuomenii!
Masu pullollaan. Taatusti on joku vanhempi rouva aamiaiskokkina kun tarjolla oli ihan kamalan hyvää (ja makeaa) mansikkakiisseliä.
Noi ei sovi mömmöjen kanssa yhteen, joten laitahan toi laatikko postiin tähän suuntaan. Ihan siis terveyttäsi ajattelen.
Alkuun oli vielä enemmän sellasta ns. hanttiin laittamista, mutta mutta pikkuhiljaa oon antanu itelleniki ns. löysää. Tässä oo kellään mikään kiire kuitenkaan mihinkään ja kaikki aikanaan ja diipadaapa. Ehkä pitäis vaan tosiaan elää hetkessä ja virran vietävänä ja ihmetellä asioita ja käydä taisteluita sitte kun niiden aika oikeesti on.@alastulossa mättää - Jestas sentään miten huikee löytö ! Kyllä kelpaa kopsutella eteenpäin siivet kantapäissä ....
...se on välistä toi kuuppanen semmonen, että menee piuhat ihan sykkyrälle tahtomattaan ja sitten pyörittää eloa hämmmennyksiin kunnolla muttamutta - toisinaan on hyvä vaan jättää liialliset tahtomistahkoamiset sikseen ja mennä vaan ja heittäytyä käsilläolevaan tilanteeseen ja katsoa mitä eteen tulee sen kummemmin miettimättä ...miettii ja taistelee ittensä kanssa sitten jälkikäteen, jos sille erikseen tarvetta tulee
No, sä tiiät miten toimia ittes kanssa parhaiten - toisinaan voi vaan toimia sekin, että heittää ne mietinnät hetkeksi toisaalle ja rohkelikkona avaa ovia mahdollisuuksille . Ei ne kaikki suinkaan huonoja ole, se yllätysmomentti voi olla just sitä mitä jollain tapaa kaipaakin elämäänsä ....
Palaset loksahtavat kyllä paikallensa, usko pois vaan *puspus*
HuomentaHuomenta mussut.
Pääkoppanen yhdessä tuon pumppuosaston kanssa on kyllä semmonen vekkuli parivaljakko, että osaavat kyllä kiepsauttaa kaikki "eikoskaanikinämilloinkaan"- päätökset toisinaan aika sukkelastikin ihan hevonkuuseen...joskus jopa ällistyttävän onnekkaastikin eli mene avoimin mielin ja jäitä hatussa ...kyllä se sydän sitten ne jäät roihunsa myötä haihduttaa ...Alkuun oli vielä enemmän sellasta ns. hanttiin laittamista, mutta mutta pikkuhiljaa oon antanu itelleniki ns. löysää. Tässä oo kellään mikään kiire kuitenkaan mihinkään ja kaikki aikanaan ja diipadaapa. Ehkä pitäis vaan tosiaan elää hetkessä ja virran vietävänä ja ihmetellä asioita ja käydä taisteluita sitte kun niiden aika oikeesti on.
Ihmismieli on kummallinen, kun oot tehny jotain tiettyjä "päätöksiä" nii toisinaan niissä roikkuu kiinni väkisin ja sulkee ympäriltä kaiken sen hyvän mikä ehkä olis tulossa. Mut eiköhän nää tosiaan tästä pikkuhiljaa selvinne
Huomenia sinnekin ...ja @Kais :ille myösHuomenta mussut.