The ketju

Status
Viestiketju on suljettu.
Aina löytyy jos pitää tason oikeana: jos kuvittelee itsensä missiksi, ei löydy ketään, jos Tuksuksi, löytyy 3,5 miljardia.... eiku :)
Kas kun en ole sitten löytänytkään :rolleyes: :whistle: :D
No joo, vitsi :D

Ei se välttämättä aina noistakaan ole kiinni. Mistä sitten aina johtuukaan.

Miten tällaimen toimii?
Kaveri/ystävä jonka kanssa heilutellaan myös peittoa.
 
Huomenta :)

Olipas viikonloppu. Ei tosiaa ehtiny kauheesti täällä pyörimään ja muutenkin oon viettäny pienoista "lomaa" puhelimesta. Yritin siis olla näpräämättä puhelinta ku mulla on seuraa ja kyllä mä aika hyvin siinä onnistuinkin :D Kerrankin oikeesti näki leffanki, eikä sillee et puolet menee ohi, ku on nenä kiinni luurissa :D

Aa sinkkuilusta ollu puhe, en kauheen pitkälle jaskanu selailla taaksepäin. Mä oon ajatellu olevani ikisinkku, koska musta tuntuu, että mun vuorotyö tekee mun elämästä niin hektisen, etten mä tiiä olisko mulla aikaa ees. Toisaalta taas toisinaan ois jees ku ois joku jonka vieressä vois nukkua, vaikka ees silloin tällöin. Emmä tiiä.

Pisti silmään viesti poikien illoista ja auton rassaamisesta. Mun mielestä suhteessa molemmilla kuuluu olla tarpeeksi omaa vapaa-aikaa, mulla ainaki hajois pää jos joutuisin kattoo toista jatkuvasti, mutta jos esim. ois yhteisiä lapsia, niin silloin se ei voi mennä niin, että toinen saa kaikki menonsa ja harrastuksensa mennä ja toinen joutuu aina jäämää kotii niiden lasten kanssa.
 
  • Tykkää
Reactions: famipala
Aina löytyy jos pitää tason oikeana: jos kuvittelee itsensä missiksi, ei löydy ketään, jos Tuksuksi, löytyy 3,5 miljardia.... eiku :)
Ei tarvitse kuvitella itseään missiksi, vaikka haluais pitääkin jonkinlaista "tasoa" Eikä missit kyllä mun mielestä ees oo kauheen kauniita. Kyllä mä joudun ainakin myöntämään, että ulkonäöllä on jonkinlaista vaikutusta, tiettyyn pisteeseen saakka.

Mä myös uskon, että sitte ku se ihminen tulee kohdalle, se vaan ehkä mahdollisesti jollain muotoa kolahtaa, vaikkei se sopiskaan siihen muottiin, jonka sä oot päässäs muovannu.
 
Mahtava tähtitaivas ja naurava eli nouseva kuu. Ihminen on tosi pieni tässä universumissa, mutta toivoisin noiden mainosten häviämistä helvetin kuuseen!
Tähtitaivasta on kyllä hieno katsella samoin kuin kuutakin ja nousevaa/laskevaa aurinkoa ja välillä hienon värisiä pilviä.

Ja vaikka kuinka on ääni pois tuosta videomainoksestakin, aina se kuitenkin avautuu hetkeksi äänen kanssa.
 
Kas kun en ole sitten löytänytkään :rolleyes: :whistle: :D
No joo, vitsi :D

Ei se välttämättä aina noistakaan ole kiinni. Mistä sitten aina johtuukaan.



Kaveri/ystävä jonka kanssa heilutellaan myös peittoa.
Kas kun en ole sitten löytänytkään :rolleyes: :whistle: :D
No joo, vitsi :D

Ei se välttämättä aina noistakaan ole kiinni. Mistä sitten aina johtuukaan.



Kaveri/ystävä jonka kanssa heilutellaan myös peittoa.
Ymmärrän fuckbuddyn, mutta miten siis käytännössä toimii? Soitat fuckbuddylle "tuus paneen" vai? Entäs jos se buddy on klamydiahoro tms?
 
  • Tykkää
Reactions: famipala
Ei tarvitse kuvitella itseään missiksi, vaikka haluais pitääkin jonkinlaista "tasoa" Eikä missit kyllä mun mielestä ees oo kauheen kauniita. Kyllä mä joudun ainakin myöntämään, että ulkonäöllä on jonkinlaista vaikutusta, tiettyyn pisteeseen saakka.

Mä myös uskon, että sitte ku se ihminen tulee kohdalle, se vaan ehkä mahdollisesti jollain muotoa kolahtaa, vaikkei se sopiskaan siihen muottiin, jonka sä oot päässäs muovannu.
Yleensä voi kolahtaa vaikka millainen ihminen. Netissä voit rakastua vaikka skitsoon, jos tekstiin rakastut. Kauniskin voi toisaalta olla skitso. Eli tuurilla jokainen menee.
 
Mä oon ajatellu olevani ikisinkku, koska musta tuntuu, että mun vuorotyö tekee mun elämästä niin hektisen, etten mä tiiä olisko mulla aikaa ees. Toisaalta taas toisinaan ois jees ku ois joku jonka vieressä vois nukkua, vaikka ees silloin tällöin. Emmä tiiä.
Ja musta tuntuu välillä kun on tämä joka toinen vkl "lapseton" niin ei välttämättä kauheasti kiinnosta alkaa tapaileen ketään kun ei ole pahemmin sitä "aikaa" toiselle ja näkis niin harvoin. Ainakin alussa ja miten sitten joku suhtautuu siihen kun on koko ajan lapset ja sitä lapsielämää eikä ole sitä mahdollisuuttaa että voisi "singahtaa" sinne tänne milloin vaan.

Pisti silmään viesti poikien illoista ja auton rassaamisesta. Mun mielestä suhteessa molemmilla kuuluu olla tarpeeksi omaa vapaa-aikaa, mulla ainaki hajois pää jos joutuisin kattoo toista jatkuvasti, mutta jos esim. ois yhteisiä lapsia, niin silloin se ei voi mennä niin, että toinen saa kaikki menonsa ja harrastuksensa mennä ja toinen joutuu aina jäämää kotii niiden lasten kanssa.
Näinpä just.
 
Yleensä voi kolahtaa vaikka millainen ihminen. Netissä voit rakastua vaikka skitsoon, jos tekstiin rakastut. Kauniskin voi toisaalta olla skitso. Eli tuurilla jokainen menee.
No siis tuota tässä lähinnä tarkoitin. Jos tapaat ihmisiä IRL, tyyliin baarissa, niin sulla on joku tietty "taso", et kato edes muita, vaan pysyttelet siinä omassas minkä oot päättäny. Sitte kun tutustut ihmiseen jotain toista kanavaa kautta, niin sillä sun määrittelemällä tasolla ei välttämättä olekaan enää mitään väliä, tai ehkä pidät siitä kiinni ja roikut siinä, mutta onko se sen arvoista niin kas siinä pulma. :D

Hyi ku on syvällistä tekstiä tähän aikaan aamusta. Pelottavaa :D
 
Ja musta tuntuu välillä kun on tämä joka toinen vkl "lapseton" niin ei välttämättä kauheasti kiinnosta alkaa tapaileen ketään kun ei ole pahemmin sitä "aikaa" toiselle ja näkis niin harvoin. Ainakin alussa ja miten sitten joku suhtautuu siihen kun on koko ajan lapset ja sitä lapsielämää eikä ole sitä mahdollisuuttaa että voisi "singahtaa" sinne tänne milloin vaan.



Näinpä just.
No toi lasten, vuorotyön ja omien ystävien sovittaminen elämään vie jo melkolailla kaiken ajan. Suhde siihen päälle on haasteellista. Varsinkin jos pitää aloittaa jotain uutta. Tutustuminen ja sellanen alkuvaihe jne. Vie vaan ihan liikaa oikeesti aikaa. Emmä tiedä ainakaa löytyiskö multa niin paljon, kuitenkin mulle se oma aika on kans niin tärkeetä et mua alkaa nopeeta ahdistaa. Mut koskaan ei saa sanoa ei koskaan.
 
  • Tykkää
Reactions: famipala
No toi lasten, vuorotyön ja omien ystävien sovittaminen elämään vie jo melkolailla kaiken ajan. Suhde siihen päälle on haasteellista. Varsinkin jos pitää aloittaa jotain uutta. Tutustuminen ja sellanen alkuvaihe jne. Vie vaan ihan liikaa oikeesti aikaa. Emmä tiedä ainakaa löytyiskö multa niin paljon, kuitenkin mulle se oma aika on kans niin tärkeetä et mua alkaa nopeeta ahdistaa. Mut koskaan ei saa sanoa ei koskaan.
Näinhän tuo on. Eikä kai aina tarvisi miettiä kaikkea liikaa etukäteen.
 
Status
Viestiketju on suljettu.

Yhteistyössä