INFEKTIOTAUDIT
Työvälineitä tartuntatautien torjuntaan
På svenska
In English
Tarkennettu haku
Sivukartta
Etusivu
Taudit ja mikrobit
Seuranta
Ohjeet
Koulutus
Materiaalipankki
Yhteystiedot
Taudit ja mikrobit A-Ö Tautiryhmittäin Erityisryhmittäin Bakteeritaudit Virustaudit Muut taudinaiheuttajat
Etusivu > Taudit ja mikrobit > Bakteeritaudit > B-ryhmän streptokokki
A-ryhmän streptokokki
Borrelia
Botulismi
B-ryhmän streptokokki
Clostridium difficile
EHEC
ESBL
Haemophilus influenzae tyyppi b
Hinkuyskä
Jänisrutto
Jäykkäkouristus
Kampylobakteeri
Klamydia
Kuppa
Kurkkumätä
Legionella
Listeria
Meningokokki
MRSA
Mykobakteeri
Mykoplasma
Pernarutto
Pneumokokki
Psittakoosi
Q-kuume
Salmonella
Shigella
Tippuri
Tuberkuloosi
VRE
Yersinia
B-ryhmän streptokokki
Mikä on B-ryhmän streptokokki?
B-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki (Group B Streptococcus, GBS, Streptococcus agalactiae) on bakteeri, joka on merkittävä vastasyntyneiden infektioiden aiheuttaja. Lisäksi se voi aiheuttaa infektioita raskaana oleville naisille, vanhuksille ja henkilöille, joilla on jokin pitkäaikaissairaus.
Miten streptokokki B -infektio tarttuu?
GBS-bakteerin oireeton kantajuus on yleistä. Aikuisilla GBS-bakteeria voi olla ruoansulatuskanavassa, emättimessä, virtsarakossa, nielussa tai iholla ilman että se aiheuttaa tautia. Raskaana olevista naisista 10-30 %:lla on GBS-bakteeria peräsuolessa tai emättimessä. Bakteeri tarttuu kosketuksen välityksellä. Jos äiti on GBS-kantaja, lapsi voi saada tartunnan synnytyksen aikana.
Mitkä ovat streptokokki B -infektion oireet?
GBS on vastasyntyneiden yleisin vaikean yleistulehduksen (sepsis) ja aivokalvontulehduksen (meningiitti) aiheuttaja. Se voi aiheuttaa myös keuhkokuumeen. Noin yksi sadasta GBS-kantajaäidin vastasyntyneestä saa oireisen infektion. Vastasyntyneen GBS-taudin oireita ovat mm. käsittelyarkuus, kellastuminen, huono syöminen ja lämmön nousu tai alilämpö. Vaikeat ja yleistyneet GBS-infektiot voivat aiheuttaa pitkäaikaisia ongelmia kuten kuulon tai näön heikentymistä tai kehityshäiriöitä.
GBS voi aiheuttaa raskaana olevalle naiselle virtsatietulehduksen, kohtutulehduksen (amnioniitti, endometriitti), ennenaikaisen synnytyksen ja harvoin vaikean yleisinfektion.
Henkilöillä, joilla on puolustuskykyä heikentävä sairaus, GBS-infektio voi ilmetä yleisinfektiona, keuhkokuumeena, iho- ja pehmytkudos- tai luu- ja nivelinfektiona.
Miten GBS-kantajuus todetaan?
GBS-kantajuus voidaan todeta raskauden aikana ottamalla näyte viljelyä varten emättimestä tai peräaukon suulta. Synnytyssairaalassa GBS-bakteeri voidaan osoittaa myös PCR-menetelmällä. Muilta kuin raskaana olevilta naisilta GBS-kantajuutta ei yleensä tutkita.
Miten GBS- eli streptokokki B -infektio todetaan?
GBS-infektio todetaan viljelemällä bakteeri verestä, aivo-selkäydinnesteestä, virtsasta tai muusta yleensä steriilistä näytteestä.
Miten GBS-infektiota hoidetaan?
Mikäli syntyy epäily vastasyntyneen GBS-taudista, hoito aloitetaan välittömästi ennen viljelyvastauksen valmistumista. GBS-infektio hoidetaan penisilliinillä tai ampisilliinilla. Penisilliiniallergisille voidaan käyttää kefalosporiineja. Virtsatietulehdusta lukuun ottamatta infektiot vaativat usein laskimonsisäisesti annettavaa antibioottia ja sairaalahoitoa.
Miten streptokokki B- eli GBS-infektion tarttuminen ehkäistään?
Suurin osa vastasyntyneiden GBS-tautitapauksista voidaan ehkäistä antamalla riskiryhmien äideille synnytyksen aikana antibioottia laskimoon. Jokaiselle äidille, jonka aiemmalla vastasyntyneellä on todettu GBS-tauti tai jolla todetaan GBS:n aiheuttama virtsatietulehdus, suositellaan annettavaksi antibioottilääkitys synnytyksen aikana.
Raskaana oleville GBS-kantajille suositellaan annettavaksi synnytyksen käynnistyttyä antibioottilääkitys, jos vastasyntyneellä on lisääntynyt riski saada GBS-tauti. Näitä tilanteita ovat synnytyksen aikainen kuume, ennenaikainen synnytys ja varhainen lapsivedenmeno.
Tulostettava versio
Torjuntaohjeet ja -suositukset
Vastasyntyneen varhaisen B-ryhmän streptokokki-infektion ehkäisy (pdf, SLL)
Laboratoriotutkimukset
B-ryhmän streptokokin laboratoriotutkimukset
Esiintyvyys Suomessa
Tartuntatautirekisterin tilastotietokanta
Tartuntataudit Suomessa -raportit
© THL 2013 - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | PL 30, 00271 Helsinki | puhelin 029 524 6000 | Palaute | Tietoa sivustosta