TEmperamenttinen ja rasittava lapsi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mankell
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Mankell

Aktiivinen jäsen
19.04.2004
5 095
0
36
Nyt tähän pinoon ne, joilla on vaativa ja temperamentiltaan äkkinäinen lapsi. HALuan tietää, olenko ainut tuon 6v tyttäreni kanssa maailmassa. :D


reagoi voimakkaasti kaikkeen ja huutaa kuin palotorvi monta kertaa päivässä. Onko muita? :wave:
 
Mun tyttö on vasta 1v 3kk mutta täyttää kriteerit. Saa uskomattomia raivokohtauksia, on hallinnut lattialle huutamaan heittäytymisen jalon taidon jo kahdeksankuisena. Neuvolalääkäri sanoi jo 4kk tarkastuksessa että "te olette vielä helisemässä tämän tytön kanssa" ja oli siinä oikeassa. Odotan kauhulla miten tuon luonne tuosta kehittyy ajan kanssa.
Esikoinen on aivan eri maata.
 
Alkuperäinen kirjoittaja RouvaRajatapaus:
Saako pinoutua, jos itse on tempperamenttinen ja rasittava? :saint: :D

Saa. :D KAI teikäläisistä ihan ihmisiä kasvaa? MItäs sielläpäässä muuten viiraa kun pitää alkaa huutamaan pääpunaisena joka välissä? Sähäv noisit niinkuin valottaa noiden lasten ajatuksen juoksua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mankell:
Alkuperäinen kirjoittaja RouvaRajatapaus:
Saako pinoutua, jos itse on tempperamenttinen ja rasittava? :saint: :D

Saa. :D KAI teikäläisistä ihan ihmisiä kasvaa? MItäs sielläpäässä muuten viiraa kun pitää alkaa huutamaan pääpunaisena joka välissä? Sähäv noisit niinkuin valottaa noiden lasten ajatuksen juoksua.
Kasvaa kasvaa, ainakin lähestulkoon. :D Pakko tosin myöntää, ikä hioo pikkuhiljaa minuakin. Nyt kun olen 34v, alan olla jo aika lälly. :snotty: (Tai vähän sinnepäin) :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mankell:
Alkuperäinen kirjoittaja Vatkuli:
Minä luin juuri keväällä, että n. 6-vuotiaille tulee usein murrosikään rinnastettavissa oleva "uhmakausi" :)

No siltä kyllä tuntuukin. Ehkä se on sitä sitten.

Meillä 7v, ja välillä seinät pullistelee jo kuin murrosiässä ikään. TÄhän saakka ollut kuin lammas. Tuo pienempi on taas ollut aina tulta ja tappuraa, jo vatsassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mankell:
Alkuperäinen kirjoittaja Vatkuli:
Minä luin juuri keväällä, että n. 6-vuotiaille tulee usein murrosikään rinnastettavissa oleva "uhmakausi" :)

No siltä kyllä tuntuukin. Ehkä se on sitä sitten.

Meistä ainakin tuntui viime keväänä, että 6-vuotiaamme oli rankempi murrosikäinen kuin perheemme "oikea murkku" :D
 
Meillä 4 v. joka täyttää kriteerit juuri mainituilla "oireilla"...mietin vaan kestääkö tätä nyt sit kaksi vuotta ihan sinne 6 v asti????
Oikeesti mä olen vähän kuvitellut, että meillä ainut tempperamenttinen ja lujatahtoinen "huutaja"....ja onko kasvatuksessa vikaa???
Mut on kyllä ollut lujatahtoinen aivan vauvasta asti...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vatkuli:
Minä luin juuri keväällä, että n. 6-vuotiaille tulee usein murrosikään rinnastettavissa oleva "uhmakausi" :)
Tuo on muuten tosi. Meillä noilla kolmella vanhimalla tuo n.6v ikä on ollut aika kaameaa. :snotty: Onneksi se helpottaa joskus, tosin tuolla 8veellä jatkuu edelleen. :snotty:

 
Alkuperäinen kirjoittaja Tumpula:
Mun tyttö on vasta 1v 3kk mutta täyttää kriteerit. Saa uskomattomia raivokohtauksia, on hallinnut lattialle huutamaan heittäytymisen jalon taidon jo kahdeksankuisena. Neuvolalääkäri sanoi jo 4kk tarkastuksessa että "te olette vielä helisemässä tämän tytön kanssa" ja oli siinä oikeassa. Odotan kauhulla miten tuon luonne tuosta kehittyy ajan kanssa.
Esikoinen on aivan eri maata.

Meillä on myös tyttö 1v3kk ja on oikea Leijona, kun sille päälle sattuu (on myös horoskoopiltaan) esimerkkinä on huutanut nyt koko viikonlopun kun mummooli kylässä ja tyttö ei vaan halunnut, että mummo pitää sylissä, auttaa tai mitään muutakaan. Heittätyi myös lattialle jo 8kk ikäisenä kun ei saanut tahtoaan läpi. Mitähän 2v. Meidän esikoinen (poika) ei ole heittäytynyt lattialle ikinä tai saanut tuollaisia raivareita niin kuin tyttö ja on sentään 2v5kk, eikös hänellä pitäisi olla paha uhma?

Toisaalta minä olen hirveän tempperamenttinen, joten sitä saa mitä tilaa (nauraa....ainakin vielä)
 
Mä tunnen pari tuollaista. Siis aikuisia jo nyt. Olivat tosiaan lapsena hirveitä jääräpäitä ja jatkuvasti ketarat oikosenaan lattialla huutamassa milloin mitäkin. Ja siis pitkiä aikoja kerralla. Aikuisena yhä aika jääräpäitä, mutta ovat onneksi lopettaneet lattialla huutamisen:D Ja varsinkin toinen on hyvinkin rauhallinen ja kärsivällinen tapaus. Ei olisi ikinä uskonut.
 
Meilläkin on tosi temperamenttinen pikkuneiti, jolla ikää vajaat 8kk. Tietystikään hän ei vielä osaa esim. lattialle heittäytymisen taitoa, mutta jos jokin ei neitiä miellytä, niin se kyllä näkyy ja kuuluu.

Oletteko muuten lukeneet Liisa Keltikangas-Järvisen kirjaa Temperamentti? Valottaa hyvin näin pikku sisupussien ajatuksia. :)
 
Ilmoittaudun joukkoon! :wave:
Täällä esikoinen 4v, ihan hirvee tuon temperamenttisuuden ja kaiken muun lisäksi. Joka asiasta kitistään ja vikistään. Ei niinkään huuda kuin palotorvi. Typerää ja hermoille käyvää vinkumista.
Kuopus 2v osaa olla kyllä sellanenkin tapaus, et tekis mieli välillä antaa se jollekin muulle kiukuteltavaksi. Kaikki pitäis mennä just niin kuin herra ITSE haluaa.

Ehkä meillä on jotain ikään liittyviä juttuja, mut tuntuu et tätä on ollut siitä asti kun esikoinen syntyi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ihmettelee:
Meillä on myös tyttö 1v3kk ja on oikea Leijona, kun sille päälle sattuu (on myös horoskoopiltaan) esimerkkinä on huutanut nyt koko viikonlopun kun mummooli kylässä ja tyttö ei vaan halunnut, että mummo pitää sylissä, auttaa tai mitään muutakaan. Heittätyi myös lattialle jo 8kk ikäisenä kun ei saanut tahtoaan läpi. Mitähän 2v. Meidän esikoinen (poika) ei ole heittäytynyt lattialle ikinä tai saanut tuollaisia raivareita niin kuin tyttö ja on sentään 2v5kk, eikös hänellä pitäisi olla paha uhma?

Toisaalta minä olen hirveän tempperamenttinen, joten sitä saa mitä tilaa (nauraa....ainakin vielä)
Meillä tyttö ehti juuri ja juuri rapuna maailmaan. :) Neitosella kun menee hermot niin tavarat lentää ja kiljunta kuuluu. Heittäytyminen ja itkupotkuraivarit on päivittäinen harrastus. Tyttö osaa olla halutessaan ihan uskomattoman hurmaava myös, kietaisee halutessaan kenet tahansa (etenkin miehille se osaa hurmailla) pikkusormensa ympärille.

Meidän poika on vuoden teidän poikaa vanhempi ja uhmaili reilu vuosi sitten jonkun verran, ei kuitenkaan ollenkaan tähän malliin kuin tyttö.

Hauska huomata miten poika on tullut täysin isäänsä ja tyttö äitiinsä. Poika on rauhallinen, järjestelmällinen, siisteydestä pitävä ja todella hyvä keskittymään, piirtämään ja sellaista. Tyttö on kuin minä, hermot menee pienistä eikä yhteen asiaan jakseta kovin kauaa keskittyä. :whistle:

On se tavallaan aika mahtavaa kuitenkin kun on noin erilaiset lapset. Molemmat on selkeästi omia yksilöitään ja molempien kanssa pitää keksiä omat tavat toimia, samoja kasvatuskeinoja ei yleensä voi käyttää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nomena:
Meilläkin on tosi temperamenttinen pikkuneiti, jolla ikää vajaat 8kk. Tietystikään hän ei vielä osaa esim. lattialle heittäytymisen taitoa, mutta jos jokin ei neitiä miellytä, niin se kyllä näkyy ja kuuluu.

Oletteko muuten lukeneet Liisa Keltikangas-Järvisen kirjaa Temperamentti? Valottaa hyvin näin pikku sisupussien ajatuksia. :)

Mä olen lukenut, mutta en ihan tarkkaan muista. Siinä oli useamipia alueita joita määriteltiin persoonaan kuuluviksi, ja sitten niiden voimakkuus/esiintyvyys oli ääripäitä ja välissäkin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Mankell:
Alkuperäinen kirjoittaja Nomena:
Meilläkin on tosi temperamenttinen pikkuneiti, jolla ikää vajaat 8kk. Tietystikään hän ei vielä osaa esim. lattialle heittäytymisen taitoa, mutta jos jokin ei neitiä miellytä, niin se kyllä näkyy ja kuuluu.

Oletteko muuten lukeneet Liisa Keltikangas-Järvisen kirjaa Temperamentti? Valottaa hyvin näin pikku sisupussien ajatuksia. :)

Mä olen lukenut, mutta en ihan tarkkaan muista. Siinä oli useamipia alueita joita määriteltiin persoonaan kuuluviksi, ja sitten niiden voimakkuus/esiintyvyys oli ääripäitä ja välissäkin.

Juu niinhän siinä oli, ja meidän tyttö ainakin ihan prikulleen täyttää ns. vaativan temperamentin kriteerit.

Miten muuten, onko teidän temperamenttisten lastenne nukahtaminen/nukkuminen vaikeaa? Vauva on aina ollut tosi huono nukkuja, mietin että helpottaako tuo ikinä.. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nomena:
Miten muuten, onko teidän temperamenttisten lastenne nukahtaminen/nukkuminen vaikeaa? Vauva on aina ollut tosi huono nukkuja, mietin että helpottaako tuo ikinä.. :D

Tyttö nukkui yöt putkeen ensimmäiset muutaman kuukauden. Sen jälkeen on heräilty enemmän tai vähemmän, keskivertoyönä tyttö herää 5 kertaa. Nukahtaminen sujuu joskus helposti, joskus hyvin vaikeasti.
 

Similar threads

Yhteistyössä