Tekisittekö abortin, jos mies pyytäisi?

...ja siis siitä syystä että ehkäisystä huolimatta vauva sai alkuna.
Mies on kroonisesti hyvin sairas, kipuinen ja väsynyt ja kokee että vauva-aika olisi liian raskasta.
Viime viikkoina kärsinyt rytmihäiriöistä.

En ole kertonut miehelle vielä raskaudesta, nyt viikkoja 5+3 ja kovin haluaisin pitää tämäm toisen lapsemme.

 

kyllä asiasta kesuksteltaisiin, mutta loppupeleissä minä tekisin päätöksen itse.

 

En tekisi.

 

kyllä asiasta kesuksteltaisiin, mutta loppupeleissä minä tekisin päätöksen itse.

painovirhepaholainen
*keskusteltaisiin

 

no teidän tilanteessa ymmärrän miestäsi.. mutta jos haluat pitää lapsen, ja ehkä itse hoitaa lasta enemmän jos miehesi ei pysty niin ehkä sitten pidätte lapsen!

 

Jos itse haluaisin lapsen pitää en tekisi aborttia vaikka mie pyytäisi. Ottaisin sen hoitovastuun itselleni ja antaisin miehen levätä jos on sairas. Kyllä mieskin varmasti lasta rakstaisi vaikka itse olisikin sairas.

 

En

 

ja mies sen tietää eikä siksi sitä pyytäisikään. vaikka on puhuttu että meillä lapsiluku täynnä. niin mies tuntee mut ja tietää etten aborttia tekisi ilman painavia lääketieteellisiä syitä

 

Tekisin.

 

no en! mies ehdotti sitä tän neljännen kanssa mutta en olisi pystynyt.

 

En tekis aborttia kenenkään pyynnöstä. Enkä usko, että mun mies ikinä sitä kysyiskään.

 

En jos itse todella haluaisin lapsen.

 

En tekisi. Mutta tuossa tilanteessa ottaisin lähes kaiken vastuun lapsesta itselleni.

Jos mies ei päätöstä hyväksyisi niin voi olla että suhde tulisi tiensä päähän..

 

En.

 

Tekisin.

ai tosta noin vaan jos mies pyytää? saatko ajatella omilla aivoilla ollenkaan? vai etkö missään nimessä halua enää lapsia? tekisitkö abortin miehen pyynnöstä vaikka itse haluaisit lapsen pitää?

 

En tekisi. Mutta tuossa tilanteessa ottaisin lähes kaiken vastuun lapsesta itselleni.

Jos mies ei päätöstä hyväksyisi niin voi olla että suhde tulisi tiensä päähän..

Tätähän minä pelkäänkin. :'(
En kuitenkaan halua ajtella myöhemmin että tapoin poikani sisaruksen, vaikka ei mulla nyt semmoista oloa olekaan vielä että siälläni kasvaa vauva.

 

En tekisi.

 

Vastaavassa tilanteessa en aborttia tekisi, mutta ottaisin huomioon miehen terveydentilan eli vastuu lapsesta jäisi hyvin paljon omille harteilleni. Vaikka nämä asiat ovatkin vaikeita, ei ratkaisun pitäisi olla se että nainen tekee abortin vastoin tahtoaan sen enempää kuin että mies ottaisi enemmän vastuuta kuin terveydellisesti/taloudellisesti/henkisesti kykenee . Kummassakin tapauksessa painolasti jää vain toisen osapuolen harteille, vaikka yhteisestä tilanteestahan vahinkoraskaudessa on kyse.

 

En tekis aborttia kenenkään pyynnöstä. Enkä usko, että mun mies ikinä sitä kysyiskään.

Peesaan tätä.

 

En tehnyt aborttia vaikka mies (nykyisin ex-mies) pyysi. Tilanne oli tosin eri kun teillä. Mutta en usko että tekisin teidänkään tilanteessa, jos itse haluaisin pitää lapsen.

 

En tekisi. En edes ap:n tilanteessa.

 

En tekis!

 

En tekisi.

 

Mä ajattelisin asian niin, että kumpi on mulle tärkeämpi: mies vai omat lapset. Mä en pystyisi rakastamaan miestäni, vaikka hän ei olisikaan painostanut aborttiin, jos olisin keskeyttänyt raskauden tällaisen syyn takia. Kyllä yksikin vanhempi pystyy ottamaan päävastuun lapsesta jos toinen vanhempi on sairas. Mites yh:t pärjää? Yksin.

 

Tiedän, ettei mieheni kannata aborttia, mutta mulla ei ole oikeasti aavistustakaan ,miten hän reagoi...muuten kuin ottamalla asian raskaasti.
Kuitenkaan en voi olla varm,a, etteikö hän tässä tapauksessa pitäisi aborttia vaihtoehtona.

Odotan, että kertoisin vasta sitten kun hän voi vähän paremmin ,mutta en toisaalta viitsisi kovin kauaakaan lykätä kertomista, itse olen tiennyt asiasta 5 päivää.

Huokaus... : /