V
"vieras"
Vieras
Hei
Antakaa hyviä neuvoja miten lähestyä teiniä , poika, jolla on selvästi paha olla, mutta ei suostu kertomaan mikä on.
On pääsääntöisesti ihan tasapainoinen kakara, pelaa paljon, mutta harrastaa myös joukkuelajia, eli ei ole ihan sulkeutunut 15 vuotias kaveriirissään. Ei mitään merkkejä että sitä kiusattaisiin tai sillä olisi nuorison kanssa ongelmia.
On niin paljon (ehkä kuitenkin liikaakin ?) kotona, että tiedän ettei juo, polta eikä käytä aineita.
Koulumenestys on huonoa, ja opettajat ovat sattuneet hänelle kovasti hankalia, mollaavat ja valittavat enemmän kuin kannustavat.
Ollaan koitettu tukea kouluasioissa, mutta suuttuu vaan , hermostuu kun tungetaan ja aikoo hoitaa itse hommansa, mutta ei vaan saa aikaiseksi lukea kokeisiin ja mielestäni tahallaan jättää aina hommat kesken.
Yhteishakuun lähtee kurjat paperit, veikkaan että vaikka rajoilla pisteet ovatkin, ei pääse toivomaansa, ja pelkään että eristyy vielä pahemmin.
Mutta kun en saa siihen huonona päivänä mitään kontaktia. Hyvänä päivänä kommentoi "miesmäisesti " sanasen silloin tällöin, mutta ei kertakaikkiaan suostu puhumaan.
Onko esikoiseni vain ihan normaali teini, jota koulu ei kiinnosta, vai pitäisikö mun oikeasti huolestua?
En minä sitä mielestäni voi pakottaakaan opiskelemaan, ei se opi, jos vahdin vieressä että lukee jne.
Antakaa hyviä neuvoja miten lähestyä teiniä , poika, jolla on selvästi paha olla, mutta ei suostu kertomaan mikä on.
On pääsääntöisesti ihan tasapainoinen kakara, pelaa paljon, mutta harrastaa myös joukkuelajia, eli ei ole ihan sulkeutunut 15 vuotias kaveriirissään. Ei mitään merkkejä että sitä kiusattaisiin tai sillä olisi nuorison kanssa ongelmia.
On niin paljon (ehkä kuitenkin liikaakin ?) kotona, että tiedän ettei juo, polta eikä käytä aineita.
Koulumenestys on huonoa, ja opettajat ovat sattuneet hänelle kovasti hankalia, mollaavat ja valittavat enemmän kuin kannustavat.
Ollaan koitettu tukea kouluasioissa, mutta suuttuu vaan , hermostuu kun tungetaan ja aikoo hoitaa itse hommansa, mutta ei vaan saa aikaiseksi lukea kokeisiin ja mielestäni tahallaan jättää aina hommat kesken.
Yhteishakuun lähtee kurjat paperit, veikkaan että vaikka rajoilla pisteet ovatkin, ei pääse toivomaansa, ja pelkään että eristyy vielä pahemmin.
Mutta kun en saa siihen huonona päivänä mitään kontaktia. Hyvänä päivänä kommentoi "miesmäisesti " sanasen silloin tällöin, mutta ei kertakaikkiaan suostu puhumaan.
Onko esikoiseni vain ihan normaali teini, jota koulu ei kiinnosta, vai pitäisikö mun oikeasti huolestua?
En minä sitä mielestäni voi pakottaakaan opiskelemaan, ei se opi, jos vahdin vieressä että lukee jne.