Tein miehelleni testin, miten pitäisi reagoida

["nana"]

Aiemmin olen täällä jo kertonut mieheni tekstailu/soittelusuhteesta kolmevitosen naisen kanssa. Viimeksi jäi kiinni viime kesänä siitä, että oli vapaa-ajallaan soitellut tämän kanssa niitä näitä ja harrastanut puhelinseksiä.

Nyt ollaan vuosi oltu rauhassa, puoli vuotta sitten mentiin naimisiin, mutta epäilys kalvaa minua koko ajan. Pelkään, että asia toistuu. Ei sillä että menettäisin mieheni vaan koska tällainen käytös loukkaa minua: Hoidan kodin, lapset ja käyn töissä ja toinen nainen saisi sitten kerätä kaiken mukavan mieheltäni. Tajusiko kukaan?

Viikonloppuna tein sähköpostiosoitteen mukamas tämän naisen nimellä ja laitoin siitä sähköpostia miehelleni. Kerroin tänä naisena, etten uskaltanut pyytää häntä FB kaveriksi ettei vaimosi hermostu, mutta ajattelin kysyä kuulumisia sähköpostin kautta, jos ei vaikka jäätäisi tällä kertaa kiinni. jne.

Tänään mies sitten kävi sähköpostissaan sillä verukkeella, että kerroin laittaneeni hänelle linkin yhdestä työpaikasta. Hetken aikaa oli hiljaista ja sitten mies palasi koneelta tv:n ääreen kuin ei mitään.

Kävin hänen sähköpostissaan (urkin salasanan ) ja huomasin että hän oli poistanut viestin "tältä naiselta" kokonaan eikä kyllä ollut vastannutkaan siihen mitään.

Eli miten tähän pitäisi nyt reagoida? Tarkoittaako tämä että häntä ei enää kiinnosta tuo toinen nainen ollenkaan? Vai onko mahdollista että hän nyt saattaakin myöhemmin soittaa tälle naiselle?

En tiedä pitäisikö minun ottaa asia puheeksi, kertoa totuus viestin alkuperästä miehelleni?

 

["vieras"]

Olet syyllistynyt rikokseen, kun olet käynyt miehesi sähköpostissa.

 

[Virvaliekki]

Oletpa sopan keittänyt. Nythän voi käydä tosiaan niin, että mies laittaa sille naiselle viestiä ja he tapaavat. Ja todellakin käy ilmi, ettei viesti ollut häneltä. Eipä liene vaikeaa arvata keneltä se sitten oli.

Eikö näistä epävarmuuksista kannattaisi ihan jutella suoraan, olisi paljon helpompaa.

 

["sss"]

[QUOTE="vieras";26093381]Olet syyllistynyt rikokseen, kun olet käynyt miehesi sähköpostissa.[/QUOTE]

Tämähän olikin aloituksen pointti.

 

["nana"]

[QUOTE="sss";26093394]Tämähän olikin aloituksen pointti.[/QUOTE]

Juu tämä olikin se pointti. No tällaisessa rikoksessa ei kuitenkaan syytettä voi nostaa kukaan muu kun asianomainen itse. Jos nyt palattaisiin itse asiaan..

 

[ddd]

Minusta tuo on hyvä merkki, että poisti koko viestin. Eivät kaikki miehet uskalla kertoa, että joku nainen lähestyi: siitä vois syntyä iso huuto.

 

["höh"]

Mä en kyllä ymmärrä, miksi parisuhteessa pitää ruveta tollasiin kehvelihommiin. Ymmärrän kyllä, että miehellä on silmissäsi luottamuspula, mutta ei se kyllä tilannetta auta, että alat itse tuollaisiin touhuihin.

Nyt kun olet noin tehnyt, en varmaan sinuna tekisi mitään. Vaikea kyllä kuvitella, miten aikuinen ihminen reagoi, jos vaimo on noin tehnyt. Ei sikäli, ilmeisesti menneisyys on antanut aihetta käytöksellesi. En ymmärrä parisuhteita, joissa jotain peitellään ja vehkeillään selän takana.

Miksi et vain puhunut tästä epäilyksestäsi miehellesi? Siis sanonut, että asia vaivaa sinua ja haluat tietää, onko mies luottamuksen arvoinen.

 

[astrolabe]

Minusta suhde on tuhoontuomittu sinä hetkenä, kun vakava epäilys valtaa mielen, koska luottamus on lähtenyt talosta. Sillä ei sitten ole enää väliä kuka on tehnyt ja mitä.

 

["nana"]

Kyllä itselläkin on toiveikas olo asian suhteen. Viime kerran käräytyksen jälkeen ollaan keskusteltu kyllä asiasta ja mies on sanonut ettei hän ole kiinnostunut tästä naisesta : kuulemma tuntui vaan imartelevalta kun joku osoitti kiinnostustaan.

Mutta

Milläs niihin sanoihin uskot kun se luottamus on kerran viety, muuten kun testaamalla? :O

 

["vieras"]

Nyt kun muistutit miestä siitä naisesta, mies ajattelee tätä naista taas, juuri nytkin. Mies ottaa naiseen yhteyttä, saa kuulla, että hän ei mitään viestiä ole lähettänyt ja tästä vittuuntuneena mies käy harrastamassa seksiä kostoksi sinulle tuon naisen kanssa. Onnea!

 

["nana"]

Tämä asia on pitkän aikaa vaivannut minua ja aiheuttanut ajoittain ahdistuneisuutta ja masennusta. Olisin kyllä ollut halukas puhumaan mieheni kanssa asian juuriaan myöten läpi, mutta hän ei halua muistella koko asiaa ja hermostuu aina kun yritän ottaa asian puheeksi tyyliin: Mikset voi jo uskoa ettei mulla ole ketään. jne.

 

["vieras"]

Aivan sairas aloitus. Kerää itsesi, aloittaja.

 

[ikävä kyllä]

Vaikkei tää olekaan se mitä kysyit, on pakko ihmetellä alkuun: Miksi mennä naimisiin sellaisen miehen kanssa, johon ei luota?

Voi olla että mies pelailee tietämättäsi tai sitten ei. Voihan olla, että mies on yhteydessä tuon naisen kanssa ja tiesi siksi heti, että sähköposti oli tekaistu. Saattoi epäillä sun testaavan muutenkin. Ehkä on parantanut tapansa ja ajatteli pääsevänsä mahdollisimman vähällä, kun poistaa sähköpostin.

Oletko muuten huomannut, että nyt epäilevänä et ole itsekään luotettava? Suhdetta nakertava kierre. Miehesi vanha teko oli väärin, mutta tällä hetkellä sinä ylläpidät suhteenne ongelmia. Ehkä mieskin, mutta ainakin sinä.

 

[ihan mielenkiinnosta]

Onko naisen iällä jokin merkitys, kun se piti erikseen mainita? Oletko itse 25? Vai 45?

 

["nana"]

Onko naisen iällä jokin merkitys, kun se piti erikseen mainita? Oletko itse 25? Vai 45?

Itse olen 25 ja mies 40.

 

[1]

No nyt on kyllä hankala tilanne. Mies ehkä jo tosiaan oli unohtanut koko mimmin, mutta nyt tempullasi työnsit tuon naisen takaisin miehen päähän. Arvaa onko imartelevaa ja lupaavaa, kun joku on kiinnostunut - varsinkin jos oman vaimon kanssa eletään ns tavallista arkea eikä sitä ihailua ja flirttiä enää ole.

Sitäpaitsi olet nyt itse syyllistynyt rikokseen. Toisen henkilöllisyyden ottaminen on petos ja laiton teko.

 

["nana"]

No mitä mieltä olette, kertoako miehelle vai ei?

 

["Sheddon"]

Hyvä homma miehelle, hän on ilmeisesti suoraselkäinen tällä kertaa.

Sinun toimintasi puolestaan osoitti, että suhteenne tulevaisuus on hyvin, hyvin hataralla pohjalla. Ymmärtäisin toimintasi (en spostiin tunkeutumista) jotenkin jos sinulla olisi epäilyksiä, jotain konkreettista huolta miehesi toiminnasta selkäsi takana, mutta nyt lähdit syyttä suotta väärälle tielle. Tielle, joka sattaa ennemmin tai myöhemmin tuhota tuon suhteen.

 

["mä"]

Tota mäkin mietin, että miks ihmeessä menitte naimisiin jos suhteessa ei ole luottamusta?

 

[no niinpä]

[QUOTE="nana";26093547]No mitä mieltä olette, kertoako miehelle vai ei?[/QUOTE]

No mä en ikinä maailmassa kehtais kertoa kenellekään jos olisin tollaista tehnyt.

Vaikka toisaalta en ikimaailmassa tekiskään noin.

Ja jos esim. mun mies tai joku aiemmista kumppaneista olis kertonut tehneensä tollaista mulle, se suhde olis sitten suurin piirtein siinä. En pystyis kunnioittamaan enkä arvostamaan tollasta ihmistä, enkä siis rakastamaankaan.

 

[Kepsis]

Tämän ketjun voisi linkittää tuonne "miksi nykyään ihmiset eroaa niin helposti" ketjuun. Tämä ei ole ollenkaan niin harvinaista mitä voisi luulla. Typerää ja törkeää, mutta ei ollenkaan epätavallista.

 

["nana"]

[QUOTE="mä";26093553]Tota mäkin mietin, että miks ihmeessä menitte naimisiin jos suhteessa ei ole luottamusta?[/QUOTE]

Lapset, asuntoasiat, toimeentulojutut näin järkisyinä... Ja tottakai se että rakastetaan toisiamme ja halutaan olla yhdessä. Kai myös ajateltaisiin että tämä epämiellyttävä tapaus jäisi sitten taakse, mutta heti häiden jälkeen sitten tapahtui kaikenlaista:
mua alettiin kiusata työpaikalla (tai siis se siirtyi tavallaan seuraavalle tasolle), joten itsetunto tuli kolinalla alas, mun isoäiti kuoli ja läheinen ystävä sai keskenmenon vaikka raskaus oli jo pitkällä. joten tämäkin asia sitten hiipi taas mieleen..

 

[ihme otus]

Voisiko olla että miehelläkin on itsetunto-ongelmia koska olet itse niin paljon nuorempi ja hän pelkää että lähdet nuoremman kollin matkaan? olisiko tässä yksi syy miksi aikanaan nosti itsetuntoaan flirttailemalla ikäisensä naisen kanssa?

testaaminen on todella lapsellista ja voi johtaa vain yhteen lopputulokseen:tuhoon.
testaaminen on siis eri asia kuin asioiden tonkiminen silloin kun on olemassa ns reasonable doubt eli oikeutettu epäilys. Jos on oikeutettu epäilys, on ihmisen perusluonnossa selvittää totuus jollei sitten ole täysin kuplassa kasvanut tai kynnysmatto.

Mutta se että itse luo tilanteita ja "testaa" toista on lapsellista ja typerää eikä sillä ole muuta tarkoitusta kuin paskoa koko ihmissuhde.

Nyt pitäisi istua alas ja sanoa miehelle että sori mutta asia on nyt näin ja näin ja näin. Hän on pettänyt luottamuksesi joten hänellä ei ole oikeutta päättää, kauanko teillä siitä asiasta keskustellaan. Tosin jos ette pääse kaksin eteenpäin, kannattaisi varmaan hankkia ulkopuolista apua ja käydä vaikka pari kertaa jossain parisuhdeterapiassa, sieltä voisitte molemmat itsetunto-ongelmaiset hakea apua keskinäiseen skismaanne.

Eli mielestäni pitää tulla kaapista ja tunnustaa tässä vaiheessa kaikki, kuten se että sinulla on hänen käytöksestään valtava ongelma ja haava itsetunnossasi etkä pärjää sen kanssa enää yksin. Ja miehen pitää lopettaa sinun syyllistämisesi omista touhuistaan. Toisaalta olet kuitenkin itse valinnut että haluat naimisiin ja näin muodoin loppuelämää tämän ihmisen kanssa, joten kyllähän sinunkin täytyisi yrittää antaa anteeksi. Anteeksi antaminen ei tarkoita unohtamista, vaan sitä että voitte elää yhdessä.

Ja toiseksi sinun pitäisi kasata itsetuntosi. Jos hän sitten löytää jonkun naisen ja pettää sinua niin sinähän et voi sille asialle yhtään mitään. Jos hän on niin tehdäkseen, hän sen tekee. Ainoa mitä sinä voit päättää, on mitä tapahtuu sen jälkeen kun hän jää kiinni.

Ehkä saat rauhan jos lupaat antaa hänelle anteeksi ja unohtaa nuo typeryydet ja keskusteluyritykset, mutta teet selväksi että seuraavasta kerrasta äijä lentää pihalle kuin ohjus....

 

[astrolabe]

Itsekin olen mennyt nuorena naimisiin, mutta siitä viisastuneena olen sitä mieltä, että avioliittolupia ei tulisi antaa alle 30-vuotiaille. Lepo vaan, ap. Mies näki postia, johon ei halunnut vastata ja poisti sen. Älä kehitä draamaa sinne missä sitä ei edes ole.

 

["nana"]

Kiitos!