Teetkö työtä jota rakastat?

[vierailija]

Vai vihaatko lähteä töihin ja kokopäivän vilkuilet kelloa että koska pääset pois?

Itse olen tehnyt työtä joka oli erittäin yksitoikkoista, heti työvuoron alussa harmitti aivan hirveästi ja kokopäivä meni vilkuillen kelloa ja toivoen pois pääsyä.

Olen myös tehnyt työtä jota oikeasti rakastin, se oli minulle kuin harrastus josta maksettiin.

 

[vierailijatartar]

Päivät kuluu nopeasti, kun tylsinä hetkinä pläräilee puhelinta tai on tietsikalla netissä. Mutta mulla on kyllä tällä hetkellä erittäin tylsä duuni.

 

[Hilpuri Tilli]

Pidän työstäni, joskin en nyt ehkä ihan rakasta. Teen 30 tunnin työviikkoa omasta halustani, että ihan niin tykästynyt en ole, että käyttäisin siihen vapaa-aikanikin.

 

[vierailija]

Kyllä, pidän työstäni todella paljon. Työkaverit ovat aivan mahtavia ja työpäivät kuluvat siivillä eikä ylityötkään haittaa vaikka niitä joskus tulee. Palkka on riittävä perheen elättämiseen ja jää vielä ylikin. Saan tehdä mielekästä työtä, jossa yksikään päivä ei ole samanlainen. Olen siis kaikin puolin tyytyväinen ja ehkä tietyllä tavalla myös onnekas, vaikka tie tähän pisteeseen ei ole ollut helppo.

 

[-tibis]

Hetkittäin toi on ihanaa. Välillä taas ihan kamalaa. Jotain siltä väliltä siis vissiin?

 

[vierailija]

Olen hoitajana vanhuspuolella ja vaihtaisin heti johonkin yksitoikkoiseen varastoduuniin esim jos pääsisin. Tietääkö joku mistä voisi kysellä kun nythän niissäkin on yt:tä esim Kesko ja muissakin säästetään...?
Hoidan työni hyvin ja pidän vanhuksista mutta olen silti ihan loppuunpalanut koko ajan. Itken välillä salaa vessassa ja yksin yövuorossa. En kestä loputtomia vaatimuksia ja stressiä kaikesta. Pitää olla täydellinen. Teen enemmänkin kuin mitä työhön kuuluu mutta mikään ei riitä. Olen alkanut inhota hoitamista, auttamista ja väkisin hymyilyä. Haluan pois ja pian!

 

[epek]

En minä varmaan nykyistä työtäni rakasta, tykkään kuitenkin.

 

[.....]

En nyt.
Ja vaikka olen monessa sellaisessa työpaikassa ollut, joissa viihdyin hyvin ja olen vapaa-aikaakin käyttänyt työhön, niin en ole koskaan kokenut rakastavani työtäni.

 

[vierailija]

En todellakaan rakasta, enkä nykyään edes siedä. Päivät ovat todella pitkiä kun katselee aivonsa juoneita äijiä ja aina välillä kelloa, ne vuorostaan katselee sua ja persettäs, yök.

 

[vierailija]

Teen Ainoa negatiivinen asia on huono palkka. Mutta ei sekään haittaa, koska vihdoin mulla on motivoiva työ, johon haluan mennä joka päivä.

 

[vierailija]

Kaikkien on työtä tekemän, synti on se jos siitä nauttii.

 

[vierailija]

En inhoa työtäni, mutta en siitä pidäkään. Kiire, aliarvostettu ja alipalkattu.

Työ on vain sarja nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä.

 

[vierailija]

Olen hoitajana vanhuspuolella ja vaihtaisin heti johonkin yksitoikkoiseen varastoduuniin esim jos pääsisin. Tietääkö joku mistä voisi kysellä kun nythän niissäkin on yt:tä esim Kesko ja muissakin säästetään...?
Hoidan työni hyvin ja pidän vanhuksista mutta olen silti ihan loppuunpalanut koko ajan. Itken välillä salaa vessassa ja yksin yövuorossa. En kestä loputtomia vaatimuksia ja stressiä kaikesta. Pitää olla täydellinen. Teen enemmänkin kuin mitä työhön kuuluu mutta mikään ei riitä. Olen alkanut inhota hoitamista, auttamista ja väkisin hymyilyä. Haluan pois ja pian!

Voi luoja kuinka tunnen empatiaa sua kohtaan! Itse olin vuosia sitten samassa tilanteessa toimiessani vanhustenhoitajana. Olin aivan loppu ja itkin väsymystäni. Alanvaihto auttoi ja elämä on taas hyvää. Hoitoala on niin rankka tänä päivänä että se tuhoaa ihmisen ja vie ilon elämästä.

 

[papumössö]

En rakasta, mutta pidän siitä. Ei tule tylsää, eikä koskaan ole luppoaikaa. Aina on jotain tekemistä. Jos ei muuta, niin voi hyllyttää ihan kaiken, mitä hyllyihin vain saa mahtumaan ja siivota roskiskaapit ja vessan perusteellisesti. Melko nopeasti se aika yleensä hurahtaa.

Ja mulla on tosi ihanat työkaverit. Joskus jään vain töiden jälkeen juttelemaan tms. Tehdään yhdessä asioita vapaa-ajalla. Meillä on tosi hyvä yhteishenki. Ollaan kaikki nuoria, niin sekin tietenkin vaikuttaa.

 

[vierailija]

Minä voisin jopa rakastaa jos se ei vituttaisi niin kovaa. Ala on mielenkiintoinen mutta käytännössä kiire ja stressi koko ajan kun on työn lisäksi iso perhe pääasiassa omalla vastuulla. Enkä enää jaksaisi ihmisiä niin kuin nuorempana mutta jaksan kuitenkin ja asiakkaat tykkäävät minusta kun teen hommat niin hyvin ja sekös väsyttää lisää.

 

[vierailija]

Teen, mutta päättäjät yrittävät tehdä siitä koko ajan epämiellyttävämpää...

 

[viisikymppinen isoäiti]

nyt teen työtä, josta pidän todellakin paljon

 

[HopeaToffee]

Teen kyllä suuremmalti osin ja pidän työstäni.

 

[vierailijapii]

olen sijaisäitinä ja todellakin tykkään työstäni..

 

[vierailija]

Valmistuttuani olin innoissani alastani ja ylpeä päästessäni nykyiseen työpaikkaan. Työ vaatii erikoisosaamista ja on monipuolista sekä päivittäin että kausittain. Ensimmäiset pari vuotta meni kivasti ja pidin työstäni. Sen jälkeen alkoi leipiintyminen. Ihmissuhdeongelmat työpaikalla veivät lopullisesti työn iloni muutama vuosi sitten. Nyt on tilanne taas parempi, mutta en todellakaan rakasta työtäni, vaan teen sitä ainoastaan rahan takia. Olen ollut samassa työpaikassa 18 vuotta.

 

[lastenhoitaja.00]

Piti oikein miettiä rakastanko. Joo, rakastan. Mutta käytännössä se rakkaus hautautuu kaiken muun paskan alle, siksi minäkin harkitsen alanvaihtoa. Työilmapiiri on todella huono, jopa kiusaamista esiintyy. Pomot on järjestään olleet huonoja. Palkka on huono. Työajat ok, mutta senkin edun pilaa jatkuvan jouston vaatiminen (vuorojen vaihdot, ylityöt jne). Kohtuuttomat vaatimukset ylemmältä taholta ja turhat paperi/tietsikkatyöt vie liikaa aikaa. Työpaikan hierarkisuus luo konflikteja ja syrjintää.

Saispa vaan tehdä työnsä riittävillä resursseilla. <3

 

[FreezeCat]

..en mä ehkä vois mennä sanomaan, että rakastan työtäni, mutta viihdyn siinä äärimmäisen hyvin . Iso kiitos siitä menee kyllä työkavereilleni, joiden kanssa pääsen toteuttamaan itseäni sekä kehittymään ammatissani kuin myös ihmisenä.

 

[9mmmm]

Olen hoitajana vanhuspuolella ja vaihtaisin heti johonkin yksitoikkoiseen varastoduuniin esim jos pääsisin. Tietääkö joku mistä voisi kysellä kun nythän niissäkin on yt:tä esim Kesko ja muissakin säästetään...?
Hoidan työni hyvin ja pidän vanhuksista mutta olen silti ihan loppuunpalanut koko ajan. Itken välillä salaa vessassa ja yksin yövuorossa. En kestä loputtomia vaatimuksia ja stressiä kaikesta. Pitää olla täydellinen. Teen enemmänkin kuin mitä työhön kuuluu mutta mikään ei riitä. Olen alkanut inhota hoitamista, auttamista ja väkisin hymyilyä. Haluan pois ja pian!

en ny sanosi et varasto hommat on yksitoikkoisia. Aamu alkaa nii nettä kun meet vastaanottoon alat purkamaan kuormia rekoista sitten sun pitää joka ikinen laatikko aukaista ja tutkia että kaikki tavarat on tallella sitten inventoida ne saldoihin. Sit sä lähet siitä hyllyttämään tavaraa otat samalla tilauksia vastaan ja keräilet niiitä samalla. viet tavarat oikeille paikoillee ja kuittaat. sulla on samalla vaikka kymmenen eri tilausta menossa ja keräilet ne kaikki yks kerrallaan. sit jos tuote loppunu joudut tehä tilaus käskyn että tavaraa tulee lisää sitten joudut nakuttelemaan käsin tilauksen uusiksi jos jotain uupuu. ellei ole reservissä sit jodut ottaa toisen työkoneen ja hakemaan tuotetta lisää aj viemään sen sille paikalleen. Sit lopuksi jos on vaikka kuormaa menossa ouluun kaikki paketit pitää saada lavalle järjestyksessä . teet rahtikirjat otat kuittaukset rekkamiehiltä ajat kuorman sisään. Lisäks joudut tekee saldon hallintaa ja invetoida hyllyjen tuotteet. lisäks ku siellä varastolla on viellä ulkohallit ja jnee niin ei se kovin yksitoikkoista hommaa ole.
Totta et hoitoalle pitäisi saada minimi hoitaja tasoo nostettua vaikka kolmeen eiks se ny oo 1,5. Mut tuolla varastolla on yleensä ollu aina hyvö työilmapiiri

 

[vierailija]

En todellakaan rakasta, enkä nykyään edes siedä. Päivät ovat todella pitkiä kun katselee aivonsa juoneita äijiä ja aina välillä kelloa, ne vuorostaan katselee sua ja persettäs, yök.