...tuohon yhteen ketjuun jo kävinkin kommentoimassa mutta tuntui, ettei meidän paikka ollut edes siellä.
Eletään aika extreme-elämää ainakin jos univelan määrää lasketaan. Ehkä kohtalotovereista olisi apua...?
Tilanne on siis sellainen että 1- ja 4-vuotiaat rakkaat poikani nukkuvat maksimissaan n. 8h yön aikana. Vanhempi ei nuku edes päikkäreitä enää ja nuorempi yhdet unet, joiden pituus n. 1-2h. Alkaa kohta oikeesti mamman psyyke olemaan koetuksella kun kaikkemme ollaan tehty ja tilanne pysyy samana.
Tietenkin mennään nukkumaan samaan aikaan kuin lapsetkin, mutta yön aikana herätyksiä tulee nuoremman taholta n. 3 kertaa. Puhumattakaan siitä, että ns. "omaa aikaa" ei sitten ole ollenkaan. Tiedän, että aika auttaa asiaan, vanhempi poika sentään nukkuu putkeen yön. Mutta, tämä jaksaminen ennen sitä helpompaa aikaa on todella koetuksella välillä.
Asutaan siis täällä pohjoisessa ja sukulaiset ovat etelässä. Kavereilla on omat lapset ja perhetyöntekijöitä ei ole. Palkattuun lapsenvahtiin ei ole varaa, eikä sitä päivä-aikaan tarttiskaan.
Oisko ketään, kenen kanssa vois vaihtaa ajatuksia aiheesta? Tai vaikka vaan purnata ja valittaa :headwall: :kieh:
Elämästä jaksan olla kiitollinen, mulla on ihanat lapset ja olen onnellinen, kun vaan joku lahjoittaisi edes jotenkin säännölliset yöunet... :heart:
Eletään aika extreme-elämää ainakin jos univelan määrää lasketaan. Ehkä kohtalotovereista olisi apua...?
Tilanne on siis sellainen että 1- ja 4-vuotiaat rakkaat poikani nukkuvat maksimissaan n. 8h yön aikana. Vanhempi ei nuku edes päikkäreitä enää ja nuorempi yhdet unet, joiden pituus n. 1-2h. Alkaa kohta oikeesti mamman psyyke olemaan koetuksella kun kaikkemme ollaan tehty ja tilanne pysyy samana.
Tietenkin mennään nukkumaan samaan aikaan kuin lapsetkin, mutta yön aikana herätyksiä tulee nuoremman taholta n. 3 kertaa. Puhumattakaan siitä, että ns. "omaa aikaa" ei sitten ole ollenkaan. Tiedän, että aika auttaa asiaan, vanhempi poika sentään nukkuu putkeen yön. Mutta, tämä jaksaminen ennen sitä helpompaa aikaa on todella koetuksella välillä.
Asutaan siis täällä pohjoisessa ja sukulaiset ovat etelässä. Kavereilla on omat lapset ja perhetyöntekijöitä ei ole. Palkattuun lapsenvahtiin ei ole varaa, eikä sitä päivä-aikaan tarttiskaan.
Oisko ketään, kenen kanssa vois vaihtaa ajatuksia aiheesta? Tai vaikka vaan purnata ja valittaa :headwall: :kieh:
Elämästä jaksan olla kiitollinen, mulla on ihanat lapset ja olen onnellinen, kun vaan joku lahjoittaisi edes jotenkin säännölliset yöunet... :heart: