Teempä uuden aloituksen tästä vähäunisuudesta...

Nukkuuko se 1 vuotias teidän kanssa samassa huoneessa?

 

Eikö neuvolassa ole sanottu mitään? Siis tarkoitan kuinka yleistä on että 4 vuotias selviää noin vähillä unilla?

Meillä vedetään semmoista 10-11 tuntia yössä ilman päikkäreitä.

 

Juu jompikumpi herättää toisen, välillä toinen ja välillä toinen. Ovat niin herkkäunisia molemmat, että varsinkin aamuyöllä tai siis silloin 05 maissa ei tartte kuin vessan ovi narahtaa toisessa päässä taloa, niin molemmat ovat tikkana pystyssä.

Siirrettiin molemmat samaan huoneeseen nukkumaan vähän aikaa sitten ja se on rauhoittanut ainakin isomman unia, ei enää yöllä vaella meidän huoneeseen... Pitkä on vielä matka edessä, ennen kuin helpotusta tilanteeseen tulee...

 

Mä tiedän, mitä valvominen on |O

Nykytilanteessa ei ole valittamista, lapset pian 6v, 3,5v ja 2v nukkuvat yöt läpeensä, mutta esikoinen valvotti vauva-aikana kyllä toistenkin lasten osalta. Heräili n.15-30 min välein tuolloin ja sitä kesti kuukausia. Mikään ei auttanut. Olin tuolloin niin väsynyt, että näin öisin jo harhoja, kun nousin pojan kanssa ylös :/ Se oli todella rankkaa aikaa ja sukulaiseni/ystäväni asuivat (ja asuvat edelleen) n.150km päässä meistä, joten mitään tukiverkostoa ei ollut.

Meillä lapset nukkuvat klo 19 (esikoinen klo 20)-7.00 ilman päikkäreitä.

 

Tuttu tilanne meilläkin, on tullut valvoskeltua kohta 8 vuotta putkeen... Päivät menee vähän sumussa. Meillä esikoinen alkoi nukkua yönsä 4,5v iässä. Keskimmäinen on nyt 3,5v, joten hänen kanssaan voisi toivoa enää vuoden piinaa? Nuorimman kanssa sitten tässä vielä reilu 3 vuotta on heräilyä tiedossa, jos samalla tahdilla mennään kuin esikoisen.

Meillä yritän lapsia aamulla nukuttaa uudelleen hinnalla millä hyvänsä. Viimekin yönä nuorin potki vieressä 5-6 ennenkuin nukahti. Ja sitten täytyi kuitenkin itse nousta 7 jälkeen laittamaan vanhinta kouluun.

Mutta jos nämä nuorimmat heräilevät sen vakio 2-3 kertaansa yössä molemmat eri aikoihin, niin se tekee yhteensä pahimmillaan 6 herätystä... sairastellessa mennään reippaasti yli 10 heräämisen. Eipä siinä paljon ehdi uneen vaipua.

 

Hei ap!
Tiedän miltä susta tuntuu! Ihan kauheaa on! Ja tollaiset 'hyväksyisit tilanteen' -kommentit eivät auta yhtään!

Muista että sulla on oikeus olla väsynyt ja oikeus purnata tilannetta ihan kenelle vaan! Mua itseäni ärsytti ja ärsyttää suunnattomasti kun ihmiset, jotka eivät ole itse olleet samassa tilanteessa, alkavat hyssyttelemään jos niille puhuu omasta univelastaan. 'Pienet lapset valvottaa' jne. Arrgh!

Jos sua hiukankin lohduttaa, niin meidän tilanne on ihan yhtä paha tai pahempikin kuin teillä. Nyt en vaan ehdi siitä kirjoittamaan, katsotaan jos kohta...

 

Kiitos Zombie, ihana tietää, että ei olla yksin tässä tilanteessa... :heart:

Tää on jo niin tuttua mulle... mutta silti joskus täytyy avautua! "Vasta" 5 vuottahan tässä on valvottu joten kaipa se pari vuotta vielä...

Joskus haaveilin kolmesta lapsesta, mutta kyllä se tämän toisenkin huonon nukkujan jälkeen jää haaveeksi. Ei enää jakseta kolmatta kertaa tätä.

 

meillä 3½v nukkui viimeyönä 9h, koska päiväkodissa oli nukkunut 1h päiväunia. Nukkuispa sitä -h, pomppisin riemusta kattoon! Ja herättää aina pikkusiskonkin, joka sattui nukahtamaan vasta 12 maissa eli 2vlle tuli tunteja yössä 8... huoh, onneksi nukkuu sentään päiväunet.
Kuopuksen nukkumisessa ei valittamista, nyt on alkanut vähentää päiväunia ja enää nukkuu vaan 1!h-2h ja n. 10h yöunia =)

 

Joskus haaveilin kolmesta lapsesta, mutta kyllä se tämän toisenkin huonon nukkujan jälkeen jää haaveeksi. Ei enää jakseta kolmatta kertaa tätä.

Ihan sama ajatus täälläkin. Joskus kun mietin että olisiko mahdollista yrittää kolmatta lasta, niin suurin syy epäröintiin on juurikin se, että en usko että jaksaisin enää kolmatta huonosti nukkuvaa lasta.

Minä olen valvonut vasta 3,5 vuotta. Nyt viime öinä olen nukkunut ruhtinaallisen hyvin, mikä tarkoittaa meillä sitä että nukahdan joskus klo 12 aikaan, ja herään noin puoli seitsemältä. Siinä välissä minut herätetään 3-5 kertaa. Mutta hyvä näinkin, pahempiakin aikoja on ollut ja paljon!

Oma uni on niin sekaisin että olen joutunut välillä turvautumaan jo nukahtamislääkkeisiinkin.

Lähetän sinulle Lappitar siellä jossain pohjoisessa ensi yönä kauniin ajatuksen kun olen taas kerran herännyt...

Tähän loppuun vielä se halausjuttu, jota en osaa tehdä.