Te, jotka viette lapsenne varhain päivähoitoon....

Jaa. Voi voi. Minulla nyt sitten järkyttävän traumatisoituneet lapset. En tiiä tästä nyt. Itseasiassa minä en koe asiasta syyllisyyttä. Jotenkin vaan lähinnä huvittaa nämä first world -ongelmat. Puhutaan lapsen åarhaasta ja traumoista vaikka syyrialaisesta näkökulmasta.

 

Tuosta opiskelijaperheestä tuli mieleen, että jos esim. perhe asuu Hoasilla, ei välttämättä ole mahdollista pitää hoitovapaata ollenkaan. Hoas nimittäin vaatii opintosuorituksia asumisajalta lukuunottamatta äitiyslomaa ja vanhempainvapaata. Joskus toinen vanhempi voi käyttää hoitovapaasta ainakin osan, joskus se ei ole syystä tai toisesta mahdollista. Vähän tyhmä idea olisi sekin, että luopuu edullisesta opiskelija-asunnosta ja muuttaa kalliimpaan asuntoon vaikka yksityiselle. Kaupungilta tuskin saa mitään, jos sopiva asunto jo on.

 

Olen miettinyt samaa, etenkin näillä, keillä on oikeasti todella paljon kaikkea. Ymmärrän hyvin ihan normaalin asunnon ja yhden auton perusteluksi, mutta sitten kun tarvitsee olla se jättisuuri omakotitalo kalliilta alueelta, kolme autoa, nykyaikaisesti varusteltu mökki, vähintään 2 ulkomaanmatkaa vuodessa ja hevosenkin omistavat, niin sitten en ymmärrä. Etenkin, kun perustelevat lapsen parhaalla ja hoitoon menee 10 kk iässä ja ihmettelevät miten minulla on varaa olla kotona. Tällaisen tapauksen tunnen.

Meillä kun on vaan ihan normaali rivarikolmio edulliselta alueelta ja yksi auto, niin eipä tässä mitään ongelmaa ole. Silti tämä sukulainen aina kyselee, miten meillä rahat riittää, kun he joutuvat niin tarkkaan miettiä ruokaostoksensakin...

 

Olen miettinyt samaa, etenkin näillä, keillä on oikeasti todella paljon kaikkea. Ymmärrän hyvin ihan normaalin asunnon ja yhden auton perusteluksi, mutta sitten kun tarvitsee olla se jättisuuri omakotitalo kalliilta alueelta, kolme autoa, nykyaikaisesti varusteltu mökki, vähintään 2 ulkomaanmatkaa vuodessa ja hevosenkin omistavat, niin sitten en ymmärrä. Etenkin, kun perustelevat lapsen parhaalla ja hoitoon menee 10 kk iässä ja ihmettelevät miten minulla on varaa olla kotona. Tällaisen tapauksen tunnen.

Meillä kun on vaan ihan normaali rivarikolmio edulliselta alueelta ja yksi auto, niin eipä tässä mitään ongelmaa ole. Silti tämä sukulainen aina kyselee, miten meillä rahat riittää, kun he joutuvat niin tarkkaan miettiä ruokaostoksensakin...

Ajatteletko sä sitten asiaa niin, että kun ne on jo hankkineet sen talon ja auton, niin pitäiskö niiden myydä kotinsa, jotta ne vois hoitaa lapsensa himassa vaikka vuoden pidempään?

 

Ensimmäisen lapsen kun sain olin "köyhä" opiskelija. Kotona ei ollut mahdollisuutta olla reilua vuotta kauempaa, vaan lähdin hoitamaan opiskelut kuntoon. Pienesti ja halvasti asuttiin silloin.

Toinen kun syntyi oltiin jo ehditty hankkia työpaikat, auto ja omistusasunto. Mies tarvitsi autoa pakosti työmatkoihin ja omistusasunto hankittiin, koska vuokrat olivat niin korkealla, että samalla hinnalla maksoimme omaa pois. Jos olisimme myyneet omistusasunnon ja muuttaneet pienempään vuokralle olisimme ehkä säästäneet hitusen, mutta vanhempi lapsi olisi vaihtanut eskaria ja menettänyt kaverit sekä harrastukset (alueella ei vuokra-asuntoja). Myös itse olin onnistunut hankkimaan naapurustosta ystäviä ja muutenkin oltiin "juurruttu" alueelle. Ystäväpiiristä oli iso apu henkiseen jaksamiseen kun olin kotona pikkuisen kanssa.

Elämä on valintoja, mutta aina täytyy katsoa ja puntaroida vähän isompia kokonaisuuksia.

 

Kun mä olin lapsi meillä oli iso talo pihoineen, autot jne. Tavaroita, vaatteita, lemmikeitä, leluja ja reissaamisia ihan riittämiin. Äiti oli kotona siihen asti että kaikki lapset olivat koulussa. Meillä oli onnellinen lapsuus.

Mun lapset asuvat yhä kerrostalossa ja osa joutuu jakamaan huoneen sisaruksen kanssa. Meillä ei ole autoa ja tilanpuutteen takia tavaraa vähemmän kuin lapsuudenkodissani. Yksi lemmikki löytyy. Matkustellaan kauemmaksi ja useammin kuin omassa lapsiudessani. Päivähoidon lapset ovat aloittaneet 1,5v -3v ikäisinä, täyttä hoitoaikaa eivät ole koskaan olleet. Näyttäisi olevan onnellinen lapsuus heilläkin.

Pakosta puhun harvoin mutta olen varmaan sanonut mm että täytyi palata kouluun tai ettei olisi varaa jäädä kotiin pidemmäksi aikaa. Meidän perheessä noi pitävät paikkansa, vaikka ainahan voi viisastella ettei kukaan aseen kanssa ole kouluun ollut pakottamassa tai että kaurapuurollakin elää, jättää vaan kaiken "turhan" pois.

 

Mihen nettopalkka 1400 euroa kuussa. Ei minun kovin paljon tarvinnut laskeskella, että menenkö töihin. Toki olisin voinut olla kaukonäköisempi ja valita varakkamman miehen...

 

En ole virikehoidon kannattaja, mutta jo nyt on aikoihin eletty kun ei edes työssäkäynnin vuoksi saa lapsiaan hoitoon laittaa!

 

Olen sitä mieltä, että lapset pitäisi todellakin laittaa hoitoon vaan siinä tapauksessa, että muuta mahdollisuutta ei ole... muussa tapauksessa ne vanhemmat pitäisi laittaa hoitoon. Enivei... ihmettelen suuresti, että miksi ne tyypit hankkii lapsia, jotka ei kestä olla kotona niiden lastensa kanssa, vaikka taloudellisesti ei olisi pakko laittaa niitä lapsia hoitoon. Lapset olisi pitänyt jättää hankkimatta, mikäli ei heitä välitä kasvattaa.

 

Olen sitä mieltä, että lapset pitäisi todellakin laittaa hoitoon vaan siinä tapauksessa, että muuta mahdollisuutta ei ole... muussa tapauksessa ne vanhemmat pitäisi laittaa hoitoon. Enivei... ihmettelen suuresti, että miksi ne tyypit hankkii lapsia, jotka ei kestä olla kotona niiden lastensa kanssa, vaikka taloudellisesti ei olisi pakko laittaa niitä lapsia hoitoon. Lapset olisi pitänyt jättää hankkimatta, mikäli ei heitä välitä kasvattaa.

Kuten olen maininnut, itselleni on kipuraja 2v päivähoitoon viemisessä. Ja pyritään pitämään lapset kotihoidossa mahd. pitkään. Mutta en jaksa ymmärtää että miten hoitoon vievät eivät muka kasvata omia lapsiaan? Eihän lapset hoidossa ole 24/7/365. Sehän on sama kun väittäisi ettei työssä käyvä vanhempi osallistu lasten kasvatukseen koskaan, mitenkään.

 

[QUOTE="qwerty";30052026]Mulla oli onnellinen lapsuus, ja menin pienenä päiväkotiin. Viihdyin siellä hyvin. Eri ratkaisut on hyviä eri ihmisille.[/QUOTE]

Sama minulla. En ole itse, eikä lapsenikaan ole saanut mitään traumoja hoidossa olostaan, vaan paljon kavereita ja kivoja muistoja.

 

Mistä kumpuaa tämä ajatus, että lasta ei saisi viedä hoitoon alle kolme vuotiaana? Jos joku puhuu siitä Keltinjärvestä vai mikä hän nyt olikaan, niin hän on nimenomaan sanonut, että hoitoon voi laittaa, mutta ei suureen ryhmään mielellään eli ei päiväkotiin missä on suuret ryhmät.

Jo on aikoihin eletty että ei saa enää töitäkään tehdä sen jälkeen kun on saanut lapsia. Itse en hyväksy, että lasta kovin pienenä hoitoon laitetaan, kuten vaikka alle puolitoista vuotiaana. Minä olen ollut monta vuotta kotona mutta nyt saa riittää ja nuorimmainen on kaksi vuotias hoitoon lähtiessään (ei päiväkotiin kuitenkaan). Teen lyhennettyä työaikaa. Se että lähden töihin ei vähennä yhtään sitä ettenkö rakastaisi lapsiani maailmassa kaikista eniten ja ettenkö heistä huolehtisi parhaani mukaan, mieheni kanssa. Hoitopaikka on valittu tarkasti.

Puuttukaa mieluummin tuohon subjektiiviseen hoito-oikeuteen. Minultakin on oikein kysytty että oikeestikko sulla on kaikki lapset kotona ja itse niitä hoidat. What? Missä niiden vanhempien pitäisi olla? Ai niin hoidossa kun näidenkin mammojen vanhemmat lapset ovat niin että mamma saa olla nuorimman kanssa rauhassa kotona.

 

Onnellinen lapsuus on sitä, että äiti on kotomna ja isä tekee pitkää päivää... sitten ihmetellään kun isä on jäänyt jotenkin niin kovin etäiseksi? Tai ei edes ihmetellä, koska kuka nyt sitä isää kaipaa? Surullista.

 

Hei, ei tää maailma toimi niin, että me kaikki hoidetaan lapsia kotonamme 18 vuotta. Meillä on lapset olleet aika vähän hoidossa, kun miehen työaika joustaa. Mutta kyllä mulle itselle on työ tärkeä. Olen korkeasti koulutettu ja pidän työstäni. Enkä koe syyllisyyttä siitä, että lapset ovat pienestä pitäen olleet hoidossa. Jokainen taaplaa tyylillään, eikä toisten valintoja kannata arvostella!

 

Nopea vastaus tässä välillä... En oleta, että kukaan hoitaisi lapsiaan kotona18-vuotiaaksi. Ei tietenkään. Mutta ne varhaisimmat vuodet edes siihen 3 vuoden ikään. Onko se mahdoton yhtälö? Ja eräs vanhempi rouva (noin 60v.) juuri surkutteli sitä, että lapset menevät hoitoon jo äitiysloman jälkeen ja ovat sitten hoidossa pitkää päivää sinne kouluun asti. Tällaiset vanhemmat toki hellivät lapsiaan materialla. Mitä näiltä lapsilta puuttuisi? Ei mitään! Paitsi ne kasvattavat vanhemmat. Kasvatustyön tekee laitos. Ensin päiväkoti sitten koulu. Näin se menee.

 

Nopea vastaus tässä välillä... En oleta, että kukaan hoitaisi lapsiaan kotona18-vuotiaaksi. Ei tietenkään. Mutta ne varhaisimmat vuodet edes siihen 3 vuoden ikään. Onko se mahdoton yhtälö?

Luitko sä tätä ketjua ollenkaan, tässähän juuri todettiin että joo, joskus se on mahdotonta.

 

Niimpä. Lapsi meni hoitoon n. 2-vuotiaana ja jälkikäteen ajatellen se oli väärä ratkaisu... Vaikka teinkin lyhyttä päivää ja lapsi oli n. 6 tuntia päivässä hoidossa. En toki tiedä, millainen lapsi olisi, jos olisin pitänyt kotona, mutta ihmeellisen arka ja pelokas hän on hoidossa :/. Nyt on ollut vuoden verran hoidossa ja jää kotiin mun jäädessä äitiysvapaalle. Saa olla kotona varmaan eskariin asti .

 

Ajatteletko sä sitten asiaa niin, että kun ne on jo hankkineet sen talon ja auton, niin pitäiskö niiden myydä kotinsa, jotta ne vois hoitaa lapsensa himassa vaikka vuoden pidempään?

Eipä sitä kotia kai myydä tarvitsisi, mutta en ymmärrä, mitä tekevät kolmella autolla, kun yhtä vain käyttävät. Mökinkin hankkivat lapsen synnyttyä. Luulisi, että mökistä säästyneillä rahoilla (tai no, sillä ettei lainaa tarvitsisi maksaa niin paljon) olisi voinut hoitaa lasta kotona 1,5 v ikään asti tai ainakin voisi olla valittamatta kuinka lapsi oli pakko laittaa hoitoon, kun rahat ei riitä ja ruuatkin joutuu ostaa rainbowta ja x-traa.

 

Eipä sitä kotia kai myydä tarvitsisi, mutta en ymmärrä, mitä tekevät kolmella autolla, kun yhtä vain käyttävät. Mökinkin hankkivat lapsen synnyttyä. Luulisi, että mökistä säästyneillä rahoilla (tai no, sillä ettei lainaa tarvitsisi maksaa niin paljon) olisi voinut hoitaa lasta kotona 1,5 v ikään asti tai ainakin voisi olla valittamatta kuinka lapsi oli pakko laittaa hoitoon, kun rahat ei riitä ja ruuatkin joutuu ostaa rainbowta ja x-traa.

Toisaalta käytetystä autosta ei saa niin paljon rahaa, että se riittäisi perheelle edes kuukaudeksi, joten autoista luopuminen ei ainakaan tilanteeseen vaikuta. Ehkä se mökki ostettiin siksi, että tiedossa oli, että työtä saadulla rahalla sen voi maksaa. Jos töitä ei olisi, ei olisi mökkiä, mutta ei ehkä varaa olla himassakaan.

 

No meillä ei ollut rahallista pakkoa, vaan se pakko lähti ihan itsestäni. Olisin nimittäin tylsistynyt kuoliaaksi, jos olisin vielä jatkanut kotona oloa. Kelpaako? Katsos kun joidenkin aivot kaipaa muutakin kuin lasten kanssa olemista ja siivoamista.

 

Mua hoidettiin kotona eikä se tehnyt minusta yhtään sen parempaa ihmistä. Sen sijaan koulussa tapaamat kaverit olivat jo tuttuja päiväkodista ja leikkivät keskenään. Minä jäin yksin ulkopuolelle, olinhan aina ollut kotihoidolla.

Muilla oli omakotitalot ja me asuttiin vanhassa kerrostalossa. Kun tultiin teini-ikään ei ollut ylimääräistä rahaa, eikä isompaa tilaa meidän olla. En saanut esim. koskaan omaa huonetta. Vanhempien kuollessa meille lapsille jäi lähinnä heidän tuulen huuhtomat per*eet.

Päätin että itse lähden varhain töihin ja laitan lapsen hoitoon. En halua heille samaa mitä itse sain. Ei ne vanhemmat kotona kasvata lapsesta yhtään sen parempaa tai onnellisempaa.

 

Kuopus oli pakko laittaa hoitoon 1,5-vuotiaana, kun ei yksinkertaisesti rahat riittäneet kotona olemiseen. Talo oli ostettu useampi vuosi ennen esikoisen syntymää ja ukko otti ja lähti, kun kuopusta odotin ja minä jäin lasten kanssa taloon asumaan, koska tämä on äitini kotitalo ja mulle erittäin tärkeä. En nähnyt mitään järkeä yrittää myydä tätä ja muuttaa johonkin rivitalokämppään, kun kerrostalo asunto kahden lapsen ja useamman koiran kanssa olisi ollut mahdoton yhtälö.

Kun äitiysloma loppui nuoremman osalta, niin tein keikkaluontoisesti töitä ja sukulaiset auttoivat lasten hoidossa, mutta sitten oli todettava, että keikkaluonteisesti ei homma toimi pidempään.

 

Nopea vastaus tässä välillä... En oleta, että kukaan hoitaisi lapsiaan kotona18-vuotiaaksi. Ei tietenkään. Mutta ne varhaisimmat vuodet edes siihen 3 vuoden ikään. Onko se mahdoton yhtälö? Ja eräs vanhempi rouva (noin 60v.) juuri surkutteli sitä, että lapset menevät hoitoon jo äitiysloman jälkeen ja ovat sitten hoidossa pitkää päivää sinne kouluun asti. Tällaiset vanhemmat toki hellivät lapsiaan materialla. Mitä näiltä lapsilta puuttuisi? Ei mitään! Paitsi ne kasvattavat vanhemmat. Kasvatustyön tekee laitos. Ensin päiväkoti sitten koulu. Näin se menee.

Oletko vähän vajaa vai mistä niin päättelet, että työssäkäyvät vanhemmat hellivät lapsiaan vain materialla. Yhtälailla he rakastavat ja kasvattavat lapsiaan kuin se kotona oleva vanhempikin.

 

Mua hoidettiin kotona eikä se tehnyt minusta yhtään sen parempaa ihmistä. Sen sijaan koulussa tapaamat kaverit olivat jo tuttuja päiväkodista ja leikkivät keskenään. Minä jäin yksin ulkopuolelle, olinhan aina ollut kotihoidolla.

Muilla oli omakotitalot ja me asuttiin vanhassa kerrostalossa. Kun tultiin teini-ikään ei ollut ylimääräistä rahaa, eikä isompaa tilaa meidän olla. En saanut esim. koskaan omaa huonetta. Vanhempien kuollessa meille lapsille jäi lähinnä heidän tuulen huuhtomat per*eet.

Päätin että itse lähden varhain töihin ja laitan lapsen hoitoon. En halua heille samaa mitä itse sain. Ei ne vanhemmat kotona kasvata lapsesta yhtään sen parempaa tai onnellisempaa.

Luepa aloittaja tämä huolella ja moneen kertaan, niin ehkä sinunkin tajuntaasi uppoaisi jotain muutakin kuin typerät olettamuksesi.

 

Nopea vastaus tässä välillä... En oleta, että kukaan hoitaisi lapsiaan kotona18-vuotiaaksi. Ei tietenkään. Mutta ne varhaisimmat vuodet edes siihen 3 vuoden ikään. Onko se mahdoton yhtälö? Ja eräs vanhempi rouva (noin 60v.) juuri surkutteli sitä, että lapset menevät hoitoon jo äitiysloman jälkeen ja ovat sitten hoidossa pitkää päivää sinne kouluun asti. Tällaiset vanhemmat toki hellivät lapsiaan materialla. Mitä näiltä lapsilta puuttuisi? Ei mitään! Paitsi ne kasvattavat vanhemmat. Kasvatustyön tekee laitos. Ensin päiväkoti sitten koulu. Näin se menee.

Tuolla ajatuksellako aivopeset itsesi?

Se että lapsi on kotona hoidossa ei tarkoita sitä, että lapsen kasvatyön teksi vanhemmat, tai päiväkodissa hoidossa olevien lasten kasvatustyön tekisi laitos.

Turhan kruunun kiillotuksen voi jättää, muiden toisenlaiset valinnat voivat olla jopa parempia kuin sinun tai sen 60 v. tädin tekemät.