Te, joilla useampi lapsi! Kysymys..

[IhanaValo]

Vietättekö joka lapsen kans erikseen kahdenkeskistä, "spesiaaliaikaa"? Vai millä nimellä sitä kutsutaankaan..
Siis että teette jotain kivaa, pidätte äiti-tytär-päivää tms.?

Meillä nuo tytöt 2v. ja 4½v. ja tuntuu siltä, ettei oikeen jää aikaa huomioida yhtä kerrallaan, kun molemmat on kotona päivät. Ja kun pienempi on kuitenkin avuttomamapi, niin pelkään että esikoinen tuntee ittensä jollain lailla hylätyksi välillä. En ehdi/pysty esim.lukemaan hälle kun kuopus tulee höpöttämään jne.

Ja kun kahtiakaan ei pysty jakaantumaan, niin mietinkin pitäskö joskus pitää tommoisia erityishuomiojuttuja..etenkin esikolle, jos se auttais yleistilaankin..ei tarvis niin paljoa härveltää joka paikassa, kun tietäis että kuitenkin vietetään aikaa hänenkin kans ja huomioidaan.

Vai oonkohan mie ihan myöhäjunassa tämänki asian kans?

 

[Kamala]

Kyllä me yritetään pitää äiti-lapsi sekä isä-lapsi hetkiä, joskus myös päiviä. Lähdetään esim. vain yhden kanssa elokuviin, uimahalliin, syömään ulos tms. Hyvinkin piristävää, ja tärkeää lapselle.

 

[..]

No meillä kun pienempi nukkuu päikkäreitä niin vietän isomman kanssa aikaa kahdestaan =) Ja välillä isompi mennyt mummolaan yöksi ja sit on vietetty aikaa pienemmän kanssa =)

 

[Valaja]

Joo. Kyllä me järjestetään aikaa kullekin kaksin. Ei sen tarvi olla mitään ylihienoa.

 

[Kippuravarvas]

No tänään juur lähettiin vaan esikoisen kans puistoon, mies jäi kuopuksen kanssa kotiin. Tuntuu kans että tuo melkein 3v joutuu olemaan toisinaan liian iso kun 1v vaatii enemmän.

 

[katmat]

kyllä me välillä vietetään aikaa niin että vain toinen lapsi on paikalla.ja jos luen toiselle kirjaa ja toinen tulee höpöttämään niin sanon toiselle että odottaa kunnes oon lukenu kirjan ja keskustelen sitten hänen kanssaan.itselläni 2v ja 5v ja kyllä mä 2v:llekin sanon jos oon lukemas isommalle tai tekemäs isomman kanssa jotain että sen pitää odottaa hetki.ei pienempi saa jyrätä koko ajan isomman juttuja.Eri asia on tietenkin pieni vauva,mutta 2v osaa kyllä jo odottaa ja sille voi sanoa,että nyt on isoveljen/siskon vuoro.

 

[-]

Isomman kanssa voi tehdä päiväuniaikaan juttuja (jos ei nuku unia). Sit meillä on tapana aina sillon tällön mennä aamupalalle yhden kanssa jonnekin muualle (kahvilaan tms. Ei sitä tartte koko päivää viettää yhden kanssa. Se harvoin onnistuu, mutta päivästä voi erottaa jonkun osan / tapahtuman kun tekee sen vain jonkun lapsen kanssa.

 

[Kowalski]

Vietän vähintään kerran viikossa "laatuaikaa" jommankumman muksun kanssa (tai siis molempien, mutta vuorotellen). Myös mies pyrkii samaan. Ollaan tehty niin aina, niin kauan kun meillä on kaksi lasta ollut.

 

[IhanaValo]

Niin no tuo oli helpompaa silloin kun kuopus nukkui vielä päiväunia..

 

[tuisku77]

Kolme lasta, yritetään muttei usein onnistu

 

[vieras]

Lapset 2 ja 1v, en vietä erillistä aikaa heidän kanssaan, hieman hankala toteuttaa ehkäpä tämän ikäisillä.

 

[Kowalski]

Lapset 2 ja 1v, en vietä erillistä aikaa heidän kanssaan, hieman hankala toteuttaa ehkäpä tämän ikäisillä.

Miten muka? :ashamed:

 

[Tallu -]

Yritetään, mutta aika vähiin se on jäänyt. Kauppareissuja ja vaikkapa kokkaamista kahdestaan harrastellaan melkein päivittäin, mutta semmoista kivaahauskaamukavaa pitäisi tehdä lasten kanssa kahdestaan useammin.

 

[vieras]

Meillä viisi lasta ja kyllä varsinkin noiden isompien(8 ja 7v)kanssa tulee vietettyä sitä ns. laatuaikaa ilman pikkuisia.Hankalaa se välillä on kun mies on niin paljon töissä mutta esim. syyslomalla sain pienille hoitajan useampana päivänä ja tehtiin sit jotain kivaa...

 

[mie vain]

Meillä 4 lasta ja pyrin edes yhden (puolikkaan) päivän kuukaudessa pyhittämään aina yhdelle lapselle, vien uimaan tai syömään tms. (isompia lähinnä)
Kauppaan otan vain yhden kerralla ja asioille, se riittää kahdenkeskiseksi ajaksi.

Joskus otan meidän 3v. neidin ja vien meidän huoneeseen päikkäreille, luen kirjaa ja silittelen, laitan oven kiinni ja komennan muut lapset pois. Hän kaipaa kovasti sellaisia hetkiä!

4 veen kanssa tehdään paljon ruokia, salaattia yms. ja muut lapset komennetaan pois ja niin edelleen... Pitää löytää sen lapsen persoonan mukainen juttu, ei sen tarvitse olla mitään hienoa harrastusta vaan vaikka pyykin ripustelua!

Miltä itsestäsi ap tuntuisi jos et ikinä olisi lapsena saanut olla kaksin äidin kanssa? On se lapselle juhlaa!

 

[Moonlightmom]

no spesiaali aikaavietän esim ku on ajat terapioihin ( 3 lasta käy ),samalla käydää limulla ja ostetaan jotain kivaa,isomman kans sit iltaisin pelataan korttia tai muita pelejä,ja jokainen vuorollaan pääsee mun kans kahen kesken esim kaupoille..

 

[vieras]

No tänään juur lähettiin vaan esikoisen kans puistoon, mies jäi kuopuksen kanssa kotiin. Tuntuu kans että tuo melkein 3v joutuu olemaan toisinaan liian iso kun 1v vaatii enemmän.

Meillä on toisinpäin.... 1v joutuu kasvamaan itsenäisemmäksi, tai olemaan "liian iso" kun 2-vuotias isoveli vaatii niin paljon. Muutenkin nuorin ollut aina helpompi tapaus..

 

[vieras]

Lapset 2 ja 1v, en vietä erillistä aikaa heidän kanssaan, hieman hankala toteuttaa ehkäpä tämän ikäisillä.

Miten muka? :ashamed:

? Kun vaan on, kai minä tilanteeni parhaiten vielä tunnen...

 

[Kowalski]

Pitää löytää sen lapsen persoonan mukainen juttu, ei sen tarvitse olla mitään hienoa harrastusta vaan vaikka pyykin ripustelua!

Mä ajattelen ihan samoin
Onhan hoplopit ja kylpyläreissut joskus kivoja, mutta tärkeämpää on nuo normaalin arjen jutut. Meillä esim. kokkaaminen on mun/miehen ja pojan "oma juttu", tytön kanssa tehdään helmistä koruja ja pelataan jotain lautapelejä vaikkapa.

 

[aamuntorkku]

Juu, lähinnä esikoisen kanssa pyritään välillä tekemään jotain kahdestaan. Ei sen iso juttu tarvitse olla: esimerkiksi tytöstä on kivaa, jos lähdetään hänen kanssaan vaikka kahdestaan ruokakauppaan ja jätetään perheen miehet kotiin =)

 

[Kowalski]

Lapset 2 ja 1v, en vietä erillistä aikaa heidän kanssaan, hieman hankala toteuttaa ehkäpä tämän ikäisillä.

Miten muka? :ashamed:

? Kun vaan on, kai minä tilanteeni parhaiten vielä tunnen...

Ok, eli hankala toteuttaa teidän tilanteenne takia, eikä lasten iän takia kuten ymmärsin.

 

[Sara]

Mä otan yhden kerrallaan esim. kauppaan mukaan tai joillekkin pienille asiointireissuille. Tosin noi isommat ei enää edes halua lähteä mukaan.
Esikoinen harrastaa crossailua ja se saa useinkin isän kanssa kahdenkeskistä aikaa, kun käyvät radalla. Toiseksi vanhin selvästi eniten kaipaa kahdenkeskistä aikaa ja oon aatellut alkaa sen kanssa käymään kahdestaa jossain, mutta aina se vaan jää :ashamed:
Niin ja silloin, kun mies on iltavuorossa ota kunkin vuorollaan mun kainaloon nukahtamaan ja mies kiikuttaa tullessaan omaan sänkyyn.

 

[hekla]

Vietetään. Tänään viimeks mentiin esikoisen kanssa kahdestaan kauppaan ja käytiin samalla mäkissä. Mua välillä harmittaa tosi paljon esikoisen puolesta, kun tuntuu että esikoinen joutuu jo nyt jakamaan paikkansa kahden muun kanssa ja tämän vauvan synnyttyä joutuu pitämään vielä enemmän puoliaan. Usein tehdään esikoisen kanssa "isojen juttuja" (esim maalataan sormiväreillä,muovaillaan tms.) kun pienemmät ovat päiväunilla.

Usein jos esikoinen on vaikka selittämässä jotain ja nuoremmat tulee väliin sähläämään ja mä joudun kiinnittämään huomioni muualle, esikoinen saattaa vaan jatkaa leikkejään eikä enään selitä asiaansa. Silloin tulee niin vahvasti mieleen että ajatteleeko esikoinen että mua ei kiinnosta sen jutut. Yleensä hoidan pienemmät pois tieltä ja pyydän esikoista kertomaan juttunsa uudestaan.
Esikoinen usein puhuukin mulle että me "isot" tehdään sitä ja tätä ja "pienet" ei saa tulla sotkemaan leikkejä
Joka viikko yritetään ehtiä viettämään aikaa lapsen kanssa ja omistautua pelkästään lapselle, ettei muut sähellä vieressä.

 

[hömppö]

Meillä on kolme lasta ja kyllä pyrin siihen, että jokainen saa jakamatonta huomiota säännöllisesti. Eihän se tietenkään aina onnistu: joskus voi olla pitkäki kausi ettei onnistu huomioida erikseen (ainakaan kovin hyvin). Eihän sen mun mielestä tarvitse mitään suurta olla, meillä ainaki lapset nauttii kun pääsee äidin kans kahdestaan vaikkapa ruokakauppaan. Yleensä silloin ostetaan "salaa" jotain herkkua eikä siitä saa kertoa muille lapsille Ihan tuommosia tavallisia kahdenkeskeisiä hetkiä, minusta ne riittää. Joskus taas voi olla, että isä lähtee kahden kans ja minä jään kotiin yhden kans jolloin pelataan rauhassa korttipelejä tai luetaan kirjoja. Tai mitä vaan.....

Joka päivä huolehdin siitä, että jokainen lapsi saa pienen hetken jakamatonta huomiota heti kun tulen töistä kotiin. (Ihan vaikkapa se 5-10min, kyselen kuulumiset, otan syliin jne)

 

[vieras]

Lapset 2 ja 1v, en vietä erillistä aikaa heidän kanssaan, hieman hankala toteuttaa ehkäpä tämän ikäisillä.

Miten muka? :ashamed:

? Kun vaan on, kai minä tilanteeni parhaiten vielä tunnen...

Ok, eli hankala toteuttaa teidän tilanteenne takia, eikä lasten iän takia kuten ymmärsin.

Lasten ikä vaikuttaa kyllä asiaan myös, kuten sanoin. Meidän tilanteessamme.
Sana "ehkäpä" kyseenalaistaa tämän muissa perheissä. Mutta voihan sitä jokainen kokeilla tehdä lapset pienellä ikäerolla ja kertoa miten ne kaksi ekaa vuotta sujuu... Odotettavissa tässä taloudessa helpotusta kun lapset kasvaa