täysin sekopäätilanne

[narsistin tytär]

Narsisti! Ihan selvä tapaus, ei kellään muulla ole otsaa tollasiin touhuihin, usko pois. Narsismist aihmiset ei juurikaan parane. Sitä estää se, että heille ei tule minkäänlaista sairauden tunnetta, olevat aina vaan niin jumalaisen oikeassa ja parempia kuin muut.

Tässä tapauksessa on parasta todellakin oman mielenterveytesi kannalta alkaa suunnitella eroa. Älä jää tuollaiseen suhteeseen, kohta olen hukannut minuutesi ja tie takaisin on pitkä ja raskas. Miten se Tommy Hellsten sanoikaan jotenkin että..."jollet pidä jalanjäljistä kasvoillasi, miksi makaat lattialla?" Ihan totta, siihen on vain yksi tie.

 

[Amur.]

Tosin, pakko sanoa että epäilen vahvasti kirjoittajan todenperäisyyttä kirjoituksen "Voiko asia olla oikeesti niin kuin mies väittää" -jälkeen. Et ole niin tyhmä kuin mitä tämä kirjoitus antaa ymmärtää, joten epäilen nyt vahvasti että tämä kirjoitus on provo"

Samantyyppistä kokeneena tiedän että ongelma ei ole se että uhri olisi tyhmä eikä tajuaisi omaa tilannettaan vaan siitä että on kyvytön tekemään ratkaisua. Jos hän kykenisi, ei hänellä olisi ongelmaa lainkaan.

On todella vaikeaa lähteä pitkästä suhteesta ja jostakin syystä se on vielä vaikeampaa kun suhde on traumaattinen ja ahdistava. Ihminen on ajautunut tilanteeseen että itsetuntoa ja omanarvontuntoa on vaurioitettu. Vaikka oikean päätöksen tietää, sitä on erittäin vaikeaa, suorastaan pelottavaa tehdä. Mitä pitemmälle ratkaisun tekeminen jää, sitä uhkaavammalta se alkaa tuntua.

Olikos se keittiötsykologinen ilmaus läheisriippuvuus?

 

[giaN]

Olen vähän samanlaisessa tilanteessa.
Miestä kuulemma jahtaavat naiset kailla kauppareissuilla.
Ei saa rauhaa liha- tai juustotiskillä.
Samaa en ole huomannut kun olemme yhdessä kaupassa.

Pyörii itse kuin väkkärä ja hakee tilaisuuksia.

Jotain tosi outoa tossa on.
Levittelee meidän lomakuvia firman palvelimelle ja aina mukana on jotain stringi-tyyppejä rannalta.
Tykkää nakuilla paikoilla, jotka ei ole nuderantoja ja ihmettelee, miksi hän joutuu niin ihmeellisiin tilanteisiin.
Haloo! Kaikki tietää, että pippeli paljaana Kyproksella on homon merkki.
Mutta hän ei. Omituista.
Ikäänkuin eläisi poikamieselämää liitossa.

Nyt meillä on uusi (hoh hoijaa) ongelma.
Siskonsa tuli kylään ja hänelle pitää esittää kunnon miestä.
Sisko antoi hänelle aika intiimiä sähköenergiahierontaa (mikä nyt on varmaan aika normaalia taitoa tommoselta konttorirotalta).
Siis semmosta hellää lääppimistä hiuksista tonne alapuolen osastolle.
Miten tuon nyt voisi ottaa ihan asiallisesti ilman että tulisi neljäs maailman sota?
Vähän jo meinas mennä sukset ristiin, mutta huominenkin päivä on elettävä.

Tuntuu, että elämäni on jatkuvaa taistelua ja kilpailua kodin ja sukulaisten herruudesta. Kuluttaa ja rassaa.

Onko antaa neuvoja, miten eteenpäin?

 

[no]

[viesti moderoitu]

 

[wdc]

Kuulostaa minun mieheltäni. Hän on verbaalisesti aivan ylivoimainen - ja tietää sen myös... Samanlailla saan olla varuillani, kotona ja muuallakin. Lomilla hän kiihtyy vieläkin herkemmin... Itse olen todella herkkä luonne ja tätä käytöstä on vaikea ymmärtää.

Kun hän sitten raivostuu (ja se voi olla ihan mistä vain jos on sillä tuulella) saan kuulla olevani paska ämmä, tyhmä idiootti, vääristelen hänen sanomisiaan, liioittelen (kun huomautan esim. nimittelystä, etten siedä sitä), en muista mitään oikein ja "jahtaan" häntä. Mutta lopputulos on AINA se, että minussa on vika - 100%:sti.

Suhteen alku ei siis todellakaan ollut tällainen enkä siis voinut "varautua" siihen. Tämä mieheni käytösmuutos tapahtui noin vuoden seurustelun jälkeen... Sitä ennen kaikki tuntuikin liian hyvältä ollaakseen totta...
Ulospäin hän on ihan toisenlainen ja varmasti peittää oikean persoonansa täydellisesti muilta - kuten minultakin aikanaan.

Nykyään nämä "kohtaukset" ovat vähentyneet, enkä edes jaksa pelätä niitä. Eikä hän julkisesti niin käyttäytyessään tee minusta hävettävää – vaan itsestään. Mutta jos oma on jo valmiiksi masentunut / surullinen saatan purskahtaa itkuun (josta hän saa lisää tuulta purjeisiin) - mutta kuten tuolla jo neuvottiin, yritän olla ottamatta tuollaista käytöstä vastaan. Käännän selkäni tai toistelen haukkumanimiä takaisin kohdistaen ne takaisin mieheeni... Riitely jossa riidellään toisen henkilökohtaisista ominaisuuksista eikä itse asiasta on täysin turhaa eikä johda mihinkään.

Eroa en heti lähtisi toteuttamaan jollei oma olo ole liian ahdistunut. Itse olen myös melko vahva persoona joten omalta osaltani olen vielä valmis taistelemaan suhteen puolesta kun sitä rakkautta kuitenkin 95%:sti muuten riittää.

Mutta jos itse tunnet olevasi jo vaarassa, ehkä olisi aika lähteä? Itsehän sen tietää parhaiten – sisäistä ääntä on syytä kuunnella.

Minä en nimittäisi tuollaisessa suhteessa tunteita rakkaudeksi. Rakkaus on arvostavaa, hyväksyvää ja tahtoo toiselle hyvää. Ihminen, joka haukkuu kumppaniaan ei ole millään lailla rakkauden arvoinen. Suhteessanne on pahanlainen riippuvuus, rakkaus-sanan käyttäminen on sen häpäisyä. Miksi haluat jopa taistella moisen ala-arvoisen yhteiselämän takia? Opettele rakastamaan itseäsi, niin tajuat, ettei kukaan rakastava ihminen kohtele toista noin törkeästi kuin miehesi.

 

[Lähde pois vielä kun voit]

"Jos elämäntilanteesi suinkin sallii, olisi viisainta loitota ja lähteä hänen vaikutuspiiristään. Jollei se ole mahdolista, tutustu aiheeseen vaikka kirjallisuudesta. Tommy Hellsten on kirjoittanut paljon aiheesta hyvin valaisevasti ja tavallisen ihmisen ymmärrettävästi. Kun tiedät tästä piirteestä enemmän, kestät itse sen vahingoittumatta paremmin."

Ts. viimeistään vanhana sinusta tulee erittäin apaattinen ja masentunut. Olen läheltä seurannut tällaista luonnehäiriöisen luokse jääjää, ja hänellä menee TODELLA huonosti. En suosittele. Kukaan ei tule pelastamaan sinua sen jälkeen koska se on melkeinpä mahdotonta. Jos miehesi osaa pitää yllä hyvää julkisivua harva uskoo että hän olisi kuvailemasi kaltainen. Miehesi tulee syömään viimeisetkin itsetunnon rippeesi ja sinusta tulee hänelle täydellinen sätkynukke.

 

[kohtalotoveri]

kuulostaa minun entiseltä elämältä. sairastuin vakavasti ja onneksi sitten ymmärsin lähteä! nyt elämäni on kunnossa ja pidän kaikkien aikojen viisaimpana tekonani sitä että jätin sen kauhean miehen. Toivotan voimia koska tilanteesi ei ole helppo.