Tätä en kehtaa mustana :/

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tummaakin synkempi!!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tummaakin synkempi!!

Vieras
Nyt saatte luvan kans heittää saaveittain paskaa naamalle, haukkua pystyyn ja mitä kamaluuksia ikinä keksittekin, antaa tulla vaan! Luvalla!

Oon maailman inhottavin ystävä ( ystävä kuuluisi nyt lainausmerkkeihin). Tässä hiljattain pistin merkille ystäväni lihomisen, ajalla kun emme paljoa kerinneet näkeen. Heti mietin ei kai hän ole raskaana?! Ei voi, EI SAA!! Koko tapaamisen ajan vaan katselin mahaansa ja koitin tehdä päätelmiä. Seuraava "piikki" oli kun kahvin todellisena suurkuluttajana joikin teetä. Mitä päättelin; hän on raskaana. Koitin kierrellen saada vihiä onko muuten vaan lihonut, vai onko vauva tulossa. Tuloksetta.
Nyt hän kysyi katsoisinko hänen lapsiaan huomenna, hänen mennessään lääkäriin. Tottakai katson!

Varsinaiseen aiheeseen:

MIKSI olen todella negatiivinen tälle oletetulle raskaudelle? Miksi en voisi iloita asiasta JOS näin on? Miksi mietin meneekö oikeasti lääkäriin vai neuvolaan?
Olenko minä kateellinen?? Miksi olisin? Minulla kaksi lasta, mies on puhunut kolmannesta, mutta ITSE olen sanonut etten jaksaisi nyt kolmatta.
Kun itse olen sanonut etten vauvaa halua niin miksi nyt (jos ystävälle todella tulossa vauva) olen toisen takia näin negatiivinen?

Ja ystävälläni siis myös kaksi lasta ja hyvä äiti, joten siitä tämä kriittisyys ei johdu.

OLEN HULLU!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Vai johtuuko se siitä, että se sun kaveri ei kertonut sulle, jos se on raskaana?

En usko. Kahdesta aijemmasta raskaudesta on kertonut harvinaisen myöhään, joten ei oikein mielestäni sovi kuvaan.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
No tuntuuko, että kun sillä on kolme lasta ja sulla kaksi, niin et se ois sit jotenkin parempi äiti?

Joo kyllä tuntuu :/ Ja nyt on ollut tasapaksu jakso elämässä, mihinkään en nyt tahdo olla tyytyväinen ja hinku saada uutta elämään.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
No tuntuuko, että kun sillä on kolme lasta ja sulla kaksi, niin et se ois sit jotenkin parempi äiti?

Joo kyllä tuntuu :/ Ja nyt on ollut tasapaksu jakso elämässä, mihinkään en nyt tahdo olla tyytyväinen ja hinku saada uutta elämään.

Uutta vauvaa? ;)
 
Mulla samanlaisia ajatuksia... Erona on tosin se, että itse en enää voi saada lapsia :( Olen psyykannut itseäni, että kahdessa lapsessa on riittävästi työnsarkaa ja tottakai olen onnellinen heistä. Silti lähes joka kerta, kun kuulen jonkun ystäväni olevan raskaana niin ajatukset ovat aivan samoja kuin sinulla. Kai se on kateutta sitten ja toivoisin todellakin pääseväni siitä eroon. Tuntuu melkein siltä etten tahdo olla tekemisissä näiden raskaana olevien kaverien kanssa, kun en jaksa/tahdo kuunnella raskausjuttuja...
 
Tämä ystävä on viimeaikoina ollut hyvinkin väsynyt työn ja allergisen lapsen takia, joten JOS on raskaana ei hän ruusuilla tanssi. Lähes varmaa siis olen huonohkon jaksamisen suhteen, mutta SILTI asia vaivaa mua ja ilmeisesti kadehdin.
 
Toi on kumma juttu. Mulla 2 lasta, nuorempi vasta 6kk. KOSKAAN en ole potenut vauvakuumetta, enkä ollut mitenkään vauvojen perään, odotan innolla että omat kasvaa. MUTTA. Pari kaveria nyt raskaana ja huomaan pienen kateuden kalvavan... Enkä todella itse enää haluaisi olla raskaana (inhosin sitä ) enkä missään nimessä halua enempää lapsia. Eli mistä tämä kateus? Taitaa olla peruja jostain evoluutin alkuhämäristä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mutta sen takia ei kannate alkaa vauvaa miettiin että kun kaverillakin on!

Ei tietty, mutta jos itsellä kuitenkin on siihen halu, mutta ei ole sitä vaan tajunnut.

Niin, halua kyllä kolmoselle olisi, mutta pelko jaksamisesta painaa. Olen arkisin lähes yh, ja järki sanoo että kaksi riittää, sydän sanoo muuta.

 
itellä se ärsyyntyminen johtu kait siitä että kun just oli ite päässy vauva ajasta ohi niin jotenkin tuntu et menettää sen ystävän jonka kanssa voi tehdä kaikkea kivaa ja alkaa vauva hömpötys...tyhmää mutta totta
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mutta sen takia ei kannate alkaa vauvaa miettiin että kun kaverillakin on!

Ei tietty, mutta jos itsellä kuitenkin on siihen halu, mutta ei ole sitä vaan tajunnut.

Niin, halua kyllä kolmoselle olisi, mutta pelko jaksamisesta painaa. Olen arkisin lähes yh, ja järki sanoo että kaksi riittää, sydän sanoo muuta.

Tuossa taisit sen syyn sanoa. Haluaisit samaa, mutta pelkäät jaksaisitko.
 

Yhteistyössä