Tässä teille jotka itketätte vauvojanne

[tiedoksi]

Sekä ihmisvauvoilla että koe-eläinten vauvoilla tehdyt kokeet tuottivat tällaisia kiehtovia tuloksia:

1. Ihmisvauvoilla, joilla oli turvallinen kiintymyssuhde äiteihinsä, oli parhaat kortisolitasapainot.

2. Mitä kauemmin eläinvauvat olivat erossa äideistään, sitä korkeammaksi heidän kortisolitasonsa nousi.

3. Pitkään koholla oleva kortisolitaso saattaa heikentää kasvua ja immuunijärjestelmän toimintaa.

4. Äideistään erotetuilla eläinvauvoilla ilmeni epätasapainoa autonomisessa hermostossa, ruumiin fysiologian keskeisessä hallintajärjestelmässä. Heidän pulssinsa ja ruumiinlämpönsä eivät pysyneet vakaina, heillä ilmeni sydämen rytmihäiriöitä ja myös unirytmissä ilmeni häiriöitä, kuten vähentynyttä REM-unta. Samanlaisia fysiologisia muutoksia mitattiin päiväkoti-ikäisillä vanhemmistaan erotetuilla ihmislapsilla.

5. Äidistä erottaminen nosti siis kiihtymystä nostamalla kortisolitasot koholleen, mutta joskus se sai aikaan vastakkaisen reaktion: vetäytyneitä, masentuneita vauvoja, joiden kortisolitasot olivat tavallista matalammalla.

6. Eläinvauvoilla, jotka pysyivät lähellä äitejään, oli suurempina pitoisuuksina aivojen ja sydämen kasvulle välttämättömiä kasvuhormoneja ja entsyymejä. Ero äidistä tai vuorovaikutuksen puute sai näiden kasvua edistävien aineiden pitoisuudet putoamaan.

Kaikki tutkijat tulivat samaan tulokseen: äiti toimii vauvan jäsentymättömän fysiologian säätelijänä.

Kiintymyslapsista tulee kykeneviä vastuuseen.
Kiintymysvanhemmuus edistää läheisyyttä ja edistää empatiaa.

Tieteen tuloksia:
Varhainen kiinnittyminen edistää itsenäistymiskehitystä.
Vauva pesässä vai sylissä? Biologia tarjoaa vihjeen.

Pitkäaikaisen imetyksen etuja on monia. Rintaruokituilla on korkeampi älykkyysosamäärä.

Kantoliina helpottaa stressiä. Kantoliinavauvat itkevät vähemmän ja kiinnittyvät paremmin. Vauvan kantaminen on kiintymysvakuutus.

Nopea vastaaminen vähentää itkua. Vauvan itkettäminen ei perustu tosiasioihin.

Tieteen tuloksia:

Kunnon tiede tukee kiintymysvanhemmuutta.

Kuten kirjasta (Kiintymysvanhemmuuden kirja) käy ilmi, vauvakouluttajien väitteille ei ole olemassa tuskin yhtään tutkimusnäyttöä.

OHjeita keskustelupalstan käyttäjille:
2. Älä kopioi laajoja osia aikaisemmista viesteistä tai muista dokumenteista omaasi.

 

[vieras]

Hernekeppilinkittäjä iski jälleen!!!

Hyvä kun osuit paikalle. Nimittäin. Meillä ei ole huudatettu lasta koskaan. Mutta en myöskään ole perhepedin puolestapuhuja(muistan, että keuhkoat ja linkität aina siitä) Meillä vauva nukkui yönsä loistavasti omassa sängyssä, meidän makkarissa. Kun sinä väität, että vain perhepedissä nukkuu hyvin. Sitä vastoin ystäväni nukkuvat huonosti perhepedissä, vauvat heräilevät koko ajan, jopa isot vauvat tunnin välein. Uni on huonoa kaikilla. Uni on parantunut kaikilla, kun vauva siirretty omaan sänkyyn. MYÖS UNI ON VAUVALLE TÄRKEÄÄ! Ei mulla muuta.

 

[vieras]

Hei sinä linkittäjä, haenko minä tutkimustuloksia, jotka kertovat, että fanaattinen äiti on huono äiti lapselleen?!

 

[vieras]

Hernekeppilinkittäjä iski jälleen!!!

Hyvä kun osuit paikalle. Nimittäin. Meillä ei ole huudatettu lasta koskaan. Mutta en myöskään ole perhepedin puolestapuhuja(muistan, että keuhkoat ja linkität aina siitä) Meillä vauva nukkui yönsä loistavasti omassa sängyssä, meidän makkarissa. Kun sinä väität, että vain perhepedissä nukkuu hyvin. Sitä vastoin ystäväni nukkuvat huonosti perhepedissä, vauvat heräilevät koko ajan, jopa isot vauvat tunnin välein. Uni on huonoa kaikilla. Uni on parantunut kaikilla, kun vauva siirretty omaan sänkyyn. MYÖS UNI ON VAUVALLE TÄRKEÄÄ! Ei mulla muuta.

noh mä olen kyllä sivuvaunun puolestapuhuja, koska eihän nukkuessa saa olla liian ahdasta. mutta lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan sivuvaunu on sama kuin perhepeti.

 

[Timppa]

Onkohan jotain yhteistä sillä että kun kasvatuksessa on viime aikoina siirrytty enenevässä määrin "lapsentahtiseen" (vai mitä se on...?) kasvatukseen niin kaikki ongelmatapaukset kouluissa ja päikkäreissäkin on lisääntyneet? Kun koko maailma ja kaikki muut ihmiset ei pyörikään "lapsentahtisesti".

 

[Pikkuinen Jättiläinen]

Joskus olen tuolla ulkona kulkiessani ihmetellyt kun vastasyntynyt huutaa keuhkonsa
pihalle ja äiti on täysin eleetön eikä regoi mitenkään!

Tähän on pakko kommentoida, että se varmaan olen voinut olla minä joka on tullut vastaan. Meillä vauva on muutaman kerran tehnyt sitä, että ulkoillessa herää kesken kaiken ja itkee ihan hirveästi eikä rauhoitu millään, ei vaikka syliin ottaisi. Siinä ei ole auttanut muu kuin kävellä mahdollisimman pian kotiin, vaikka vauva itkee ihan hirveästi siellä vaunuissa. Kotona on sitten viimeistään aina rauhoittunut syöttämällä. Ja ennen ulkoilua lapsi on syötetty eli nälkäkään ei pitäisi olla.

Näissä tilanteissa v*tuttaa ihan hirveästi ne ihmisten katseet.

 

[kisu]

Todellakin, toivottavasti saa apua. Vaikuttaa jokseenkin häiriintyneeltä ja pelottavinta on, jos hänellä tosiaan on omia lapsia. Toivottavasti ei.

 

[jassåå]

Mua ihan kiehutti viimeviikolla appiukon synttäreillä kun anppi ja vauvamme iso-mummu luennoivat minulle kuinka lapsen pitää antaa huutaa eikä saa ottaa heti syliin kun lapsi haluaisi lapsemme on 11kk. Ja jos lapsi vierastaa,sen pitäisi antaa vaan huutaa,niin kyllä se niihin vieraisiin tottuu

 

[tiina]

Joskus olen tuolla ulkona kulkiessani ihmetellyt kun vastasyntynyt huutaa keuhkonsa
pihalle ja äiti on täysin eleetön eikä regoi mitenkään!

Tähän on pakko kommentoida, että se varmaan olen voinut olla minä joka on tullut vastaan. Meillä vauva on muutaman kerran tehnyt sitä, että ulkoillessa herää kesken kaiken ja itkee ihan hirveästi eikä rauhoitu millään, ei vaikka syliin ottaisi. Siinä ei ole auttanut muu kuin kävellä mahdollisimman pian kotiin, vaikka vauva itkee ihan hirveästi siellä vaunuissa. Kotona on sitten viimeistään aina rauhoittunut syöttämällä. Ja ennen ulkoilua lapsi on syötetty eli nälkäkään ei pitäisi olla.

Näissä tilanteissa v*tuttaa ihan hirveästi ne ihmisten katseet.

mulla oli sama tilanne. 9 kuukauden ajan vauva heräs aina kamalaan huutoon vaunuissa, joka ei loppunut millään, ennen kun jossain vaiheessa sit rauhottui. Ainoa ero on, että mä en pystynyt antaa sen vauvan huutaa siellä yksin, vaan otin syliin ja kannoin. Eli vaikka mullakin huutava vauva, niin katson kyllä minäkin, miksei sitä lasta voi sieltä pois ottaa...

 

[tuli mieleeni..]

Kun joskus on puhetta siitä, miten vanhemmat joskus ajattelee että vauva haluaa "pompotella" vanhempiaan ja itkee siksi. Jotenkin pelottava ajatus tuo, koska eihän se vauva tajua mistään oikein vielä. Toisaalta ymmärrän tuon ajattelutavan, koska varmaan monet vanhemmat ovat niin väsyneitä kaikkeen yöheräilyyn sun muuhun.

 

[vieras]

Mua ihan kiehutti viimeviikolla appiukon synttäreillä kun anppi ja vauvamme iso-mummu luennoivat minulle kuinka lapsen pitää antaa huutaa eikä saa ottaa heti syliin kun lapsi haluaisi lapsemme on 11kk. Ja jos lapsi vierastaa,sen pitäisi antaa vaan huutaa,niin kyllä se niihin vieraisiin tottuu

lapsuus on tosi tärkeää aikaa, kun perusturvallisuus ja minäkehitys kehittyy. näin Suomeen on saatu henkisesti ei niin täysin tasapainossa olevia ihmisiä

 

[Pikkuinen Jättiläinen]

Joskus olen tuolla ulkona kulkiessani ihmetellyt kun vastasyntynyt huutaa keuhkonsa
pihalle ja äiti on täysin eleetön eikä regoi mitenkään!

Tähän on pakko kommentoida, että se varmaan olen voinut olla minä joka on tullut vastaan. Meillä vauva on muutaman kerran tehnyt sitä, että ulkoillessa herää kesken kaiken ja itkee ihan hirveästi eikä rauhoitu millään, ei vaikka syliin ottaisi. Siinä ei ole auttanut muu kuin kävellä mahdollisimman pian kotiin, vaikka vauva itkee ihan hirveästi siellä vaunuissa. Kotona on sitten viimeistään aina rauhoittunut syöttämällä. Ja ennen ulkoilua lapsi on syötetty eli nälkäkään ei pitäisi olla.

Näissä tilanteissa v*tuttaa ihan hirveästi ne ihmisten katseet.

mulla oli sama tilanne. 9 kuukauden ajan vauva heräs aina kamalaan huutoon vaunuissa, joka ei loppunut millään, ennen kun jossain vaiheessa sit rauhottui. Ainoa ero on, että mä en pystynyt antaa sen vauvan huutaa siellä yksin, vaan otin syliin ja kannoin. Eli vaikka mullakin huutava vauva, niin katson kyllä minäkin, miksei sitä lasta voi sieltä pois ottaa...

No mä olen ollut noissa tilanteissa niin kaukana kotoa, että olisi kestänyt tosi pitkään kävellä kotiin vauva sylissä samalla työntäen niitä vaunuja toisessa kädessä. Eli vauva olisi joutunut itkemään vaan pidempään jos olisi ollut sylissä. Mieluummin sitten kävelin ripeästi kotiin kun tiesin että itku loppuu siihen.

Nyt ei sitten enää niin kauas uskalla lähteäkään, kodin lähellä pyöritään jos vastaava tilanne tulee eteen. Tai sitten kaupungilla on ruuat mukana että jos sillä sitten rauhoittuu.

 

[ap]

Onkohan jotain yhteistä sillä että kun kasvatuksessa on viime aikoina siirrytty enenevässä määrin "lapsentahtiseen" (vai mitä se on...?) kasvatukseen niin kaikki ongelmatapaukset kouluissa ja päikkäreissäkin on lisääntyneet? Kun koko maailma ja kaikki muut ihmiset ei pyörikään "lapsentahtisesti".

Mun mielestä tää on sellasen ihmisen kommentti, joka ei ole ihan sisäistänyt asiaa. On ehkä hiukan hukassa oman vanhemmuutensa kanssa ja kasvattaa lapsistaan alamaisiaan.

Rautalangasta: Se, ettei huudata tai "karaise" lastaan, ei suinkaan tarkoita rajattomuutta.

ps Tutkimustulosten mukaan eniten ongelmia on niillä nuorilla, jotka tulevat sosioekonomisesti huonoista oloista. Eli perheistä, joilla on muitakin kuin lapsenkasvatusongelmia.

 

[äiti]

Vein oman vauvani reilun kuukauden ikäisenä vauvojen vyöhyketerapiaan ,
kävimme kolme kertaa.
Jalkapohjia käsiteltiin kevyesti.
Huomasin että lapseni itkuisuus väheni kolmannen kerran jälkeen.

Toinen ajatus mistä ei olla puhuttu on se että mitä jos tutkittaisiin näitä "huudatuslapsia"
aikuisina; onko heillä mitään mielenterveysongelmia?
Tietysti muutkin asiat vaikuttavat elämässä.
Mutta mietin: nuorten mielenterveyseläkeläisten määrä on nousussa.
Ja kuinkas kauan on harjoitettu "huudattamiskouluja?"

Entä tämä teknistyminen ja luonnosta vieraantuminen?
Huudatuskoulu kun edustaa kylmää, ei-vaistonvaraista toimintaa.
Vauva tosiaan on kuin "vihollinen" joka pitäisi kouluttaa itselle sopivaksi.
Äidinvaistoja ei ilmeisesti kysellä.
Luottakaa äidit itseenne!!

 

[kirjoittaja]

Joskus olen tuolla ulkona kulkiessani ihmetellyt kun vastasyntynyt huutaa keuhkonsa
pihalle ja äiti on täysin eleetön eikä regoi mitenkään!

Tähän on pakko kommentoida, että se varmaan olen voinut olla minä joka on tullut vastaan. Meillä vauva on muutaman kerran tehnyt sitä, että ulkoillessa herää kesken kaiken ja itkee ihan hirveästi eikä rauhoitu millään, ei vaikka syliin ottaisi. Siinä ei ole auttanut muu kuin kävellä mahdollisimman pian kotiin, vaikka vauva itkee ihan hirveästi siellä vaunuissa. Kotona on sitten viimeistään aina rauhoittunut syöttämällä. Ja ennen ulkoilua lapsi on syötetty eli nälkäkään ei pitäisi olla.

Näissä tilanteissa v*tuttaa ihan hirveästi ne ihmisten katseet.

No, en tarkoittanut sua. Ymmärrän että olet menossa kotiin nopeasti.
Tarkoitin esim. sellaista tapausta jossa voisi auttaa vauvaa,
itse kävin kauppakeskuksessa ollessani syöttämässä vauvaa välillä
ja taas jatkettiin.
En voi sille mitään että reagoin niin voimakkaasti kun näen vauvoja
(kaipa sitä reagoi oman lapsuuden takia).

 

[surku vauvoja joita ei ymmärretä]

joskus koliikki loppuu siihen että lopettaa d-vitamiinitippojenantamisen, koska onhan sitä d-vitamiinia äidinmaidossakin, usein ihan riittävästi - riippuen äidin syömisistä.

 

[vieras]

Onkohan jotain yhteistä sillä että kun kasvatuksessa on viime aikoina siirrytty enenevässä määrin "lapsentahtiseen" (vai mitä se on...?) kasvatukseen niin kaikki ongelmatapaukset kouluissa ja päikkäreissäkin on lisääntyneet? Kun koko maailma ja kaikki muut ihmiset ei pyörikään "lapsentahtisesti".

Mun mielestä tää on sellasen ihmisen kommentti, joka ei ole ihan sisäistänyt asiaa. On ehkä hiukan hukassa oman vanhemmuutensa kanssa ja kasvattaa lapsistaan alamaisiaan.

Rautalangasta: Se, ettei huudata tai "karaise" lastaan, ei suinkaan tarkoita rajattomuutta.

ps Tutkimustulosten mukaan eniten ongelmia on niillä nuorilla, jotka tulevat sosioekonomisesti huonoista oloista. Eli perheistä, joilla on muitakin kuin lapsenkasvatusongelmia.

Joo mäkään en ymmärrä Timpan kommenttia, kun mun mielestä nuorison mielenterveysongelmat ei liity mitenkään siihen, että oltais oltu herkkävaistoisia vauvoina

 

[vieras]

joskus koliikki loppuu siihen että lopettaa d-vitamiinitippojenantamisen, koska onhan sitä d-vitamiinia äidinmaidossakin, usein ihan riittävästi - riippuen äidin syömisistä.

Onko d vitskua tosiaan äidinmaidossa? mä luulin, ettei sitä ole lainkaan

 

[o]

Eihän itku pahasta ole, vaan se ettei lohduta. Luitko artikkelia ollenkaan?

Aika huolimattomasti, mutta siis siinähän sanotaan että itku vaurioittaa...ei siinä sanota, että itku ei vaurioita, jos lapsi on äidin sylissä. Ymmärrätkö??

Yksin itkeminen nostaa stressihormonitasoa, joka on haitallinen. Syli laskee stressihormonia vaikka lapsi itkeekin.
Niin, minutkin teilattiin muutama päivä sitten täysin kun yhdelle äidille vastasin että vauvaa pitää pitää sylissä jos sillä on paha olla, ja siirtää oma ahdistuneisuus syrjään siksi aikaa kunnes vauvalla on parempi olla.

Sanoin sen silloin ja sanon sen taas: äiti on vauvaa varten, ei vauva äitiä varten.

Täysin samaa mieltä kanssasi! Itse hyppäsin heti lapsen luo, ja edelleen teen niin kun lapsi on jo 2.5v, kun itki/itkee. Ei minulla ole sydäntä huudattaa pientä kun se ei VARMASTI tee sitä tahallaan eikä ymmärrä miksi kukaan ei tule vaikka itkee. Vauvan käytös ei ole suunnitelmallista vaan reagoimista.

 

[vieras]

Eihän itku pahasta ole, vaan se ettei lohduta. Luitko artikkelia ollenkaan?

Aika huolimattomasti, mutta siis siinähän sanotaan että itku vaurioittaa...ei siinä sanota, että itku ei vaurioita, jos lapsi on äidin sylissä. Ymmärrätkö??

Yksin itkeminen nostaa stressihormonitasoa, joka on haitallinen. Syli laskee stressihormonia vaikka lapsi itkeekin.
Niin, minutkin teilattiin muutama päivä sitten täysin kun yhdelle äidille vastasin että vauvaa pitää pitää sylissä jos sillä on paha olla, ja siirtää oma ahdistuneisuus syrjään siksi aikaa kunnes vauvalla on parempi olla.

Sanoin sen silloin ja sanon sen taas: äiti on vauvaa varten, ei vauva äitiä varten.

Täysin samaa mieltä kanssasi! Itse hyppäsin heti lapsen luo, ja edelleen teen niin kun lapsi on jo 2.5v, kun itki/itkee. Ei minulla ole sydäntä huudattaa pientä kun se ei VARMASTI tee sitä tahallaan eikä ymmärrä miksi kukaan ei tule vaikka itkee. Vauvan käytös ei ole suunnitelmallista vaan reagoimista.

2,5 v. osaa kyllä jo pompottaa, vauvat asia erikseen, niiden itkuun pitää vastata, mutta miksi ihmeessä pomppaat heti, jos 2,5 v. itkee? Huomaa pian(ellei jo nyt huomaa) että äitiä on kiva pompottaa. Lapsi tarvitsee myös ne rajat. Eri asia, jos lapsella on joku huonosti ja itkee, totta kai lohdutetaan jne, mutta että "hyppäät heti lapsen luo" jos hän itkee...niin...

 

[o]

Onkohan jotain yhteistä sillä että kun kasvatuksessa on viime aikoina siirrytty enenevässä määrin "lapsentahtiseen" (vai mitä se on...?) kasvatukseen niin kaikki ongelmatapaukset kouluissa ja päikkäreissäkin on lisääntyneet? Kun koko maailma ja kaikki muut ihmiset ei pyörikään "lapsentahtisesti".

Et oo todellinen !! :O

 

[Milla]

Onkohan jotain yhteistä sillä että kun kasvatuksessa on viime aikoina siirrytty enenevässä määrin "lapsentahtiseen" (vai mitä se on...?) kasvatukseen niin kaikki ongelmatapaukset kouluissa ja päikkäreissäkin on lisääntyneet? Kun koko maailma ja kaikki muut ihmiset ei pyörikään "lapsentahtisesti".

Et oo todellinen !! :O

Mun lapsuudessa oli aika vähän ongelmatapauksia ja todellakin oli vähemmän lapsentahtisuutta. Siis sitä, että mitään ei voi tehdä kun lapselle tulee trauma

 

[vieras]

Onkohan jotain yhteistä sillä että kun kasvatuksessa on viime aikoina siirrytty enenevässä määrin "lapsentahtiseen" (vai mitä se on...?) kasvatukseen niin kaikki ongelmatapaukset kouluissa ja päikkäreissäkin on lisääntyneet? Kun koko maailma ja kaikki muut ihmiset ei pyörikään "lapsentahtisesti".

Et oo todellinen !! :O

No itse asiassa Timppa on siinä jonkun verran oikeassa, koska tuli juuri tv:stä ohjelma, jossa oli, että käytöshäiriöt ovat yleistyneet, koska lapsilla ei ole rajoja, vaan se saavat päättää itse, mikä ei mene niin ja se luo ongelmia. Monilla on vanhemmuus hukassa, lapsilla ei ole rajoja. Tämä nyt ei tosin liity siihen, että toki olen sitä mieltä, että vauvoja ei saa huudattaa ja pitää vastata itkuun, mutta moni vaistovanhempi tms. jatkaa vanhemman lapsen kohdalla sitä, että lapsi saa päättää kaikesta ja äiti ja isä vain lässyttävät. Tunteakseen olonsa turvalliseksi, lapsi tarvitsee rajat ja rakkautta.

 

[o]

Eihän itku pahasta ole, vaan se ettei lohduta. Luitko artikkelia ollenkaan?

Aika huolimattomasti, mutta siis siinähän sanotaan että itku vaurioittaa...ei siinä sanota, että itku ei vaurioita, jos lapsi on äidin sylissä. Ymmärrätkö??

Yksin itkeminen nostaa stressihormonitasoa, joka on haitallinen. Syli laskee stressihormonia vaikka lapsi itkeekin.
Niin, minutkin teilattiin muutama päivä sitten täysin kun yhdelle äidille vastasin että vauvaa pitää pitää sylissä jos sillä on paha olla, ja siirtää oma ahdistuneisuus syrjään siksi aikaa kunnes vauvalla on parempi olla.

Sanoin sen silloin ja sanon sen taas: äiti on vauvaa varten, ei vauva äitiä varten.

Täysin samaa mieltä kanssasi! Itse hyppäsin heti lapsen luo, ja edelleen teen niin kun lapsi on jo 2.5v, kun itki/itkee. Ei minulla ole sydäntä huudattaa pientä kun se ei VARMASTI tee sitä tahallaan eikä ymmärrä miksi kukaan ei tule vaikka itkee. Vauvan käytös ei ole suunnitelmallista vaan reagoimista.

2,5 v. osaa kyllä jo pompottaa, vauvat asia erikseen, niiden itkuun pitää vastata, mutta miksi ihmeessä pomppaat heti, jos 2,5 v. itkee? Huomaa pian(ellei jo nyt huomaa) että äitiä on kiva pompottaa. Lapsi tarvitsee myös ne rajat. Eri asia, jos lapsella on joku huonosti ja itkee, totta kai lohdutetaan jne, mutta että "hyppäät heti lapsen luo" jos hän itkee...niin...

Sori, ilmaisin itseni huonosti. Eli vauva ei osaa pompottaa. Meillä on iloinen 2.5v nyt joka ei itke kuin silloin kun satuttaa itsensä tai säikähtää jotain, tai herää yöllä itkemään, ja silloin kyllä menen heti lohduttamaan. Totta kai tuon ikäinen osaisi pompottaa mutta ei tuo ole edes yrittänyt
Eli tarkoitin että VAUVA ei suunnittele vaan reagoi.

 

[vieras]

Eihän itku pahasta ole, vaan se ettei lohduta. Luitko artikkelia ollenkaan?

Aika huolimattomasti, mutta siis siinähän sanotaan että itku vaurioittaa...ei siinä sanota, että itku ei vaurioita, jos lapsi on äidin sylissä. Ymmärrätkö??

Yksin itkeminen nostaa stressihormonitasoa, joka on haitallinen. Syli laskee stressihormonia vaikka lapsi itkeekin.
Niin, minutkin teilattiin muutama päivä sitten täysin kun yhdelle äidille vastasin että vauvaa pitää pitää sylissä jos sillä on paha olla, ja siirtää oma ahdistuneisuus syrjään siksi aikaa kunnes vauvalla on parempi olla.

Sanoin sen silloin ja sanon sen taas: äiti on vauvaa varten, ei vauva äitiä varten.

Täysin samaa mieltä kanssasi! Itse hyppäsin heti lapsen luo, ja edelleen teen niin kun lapsi on jo 2.5v, kun itki/itkee. Ei minulla ole sydäntä huudattaa pientä kun se ei VARMASTI tee sitä tahallaan eikä ymmärrä miksi kukaan ei tule vaikka itkee. Vauvan käytös ei ole suunnitelmallista vaan reagoimista.

2,5 v. osaa kyllä jo pompottaa, vauvat asia erikseen, niiden itkuun pitää vastata, mutta miksi ihmeessä pomppaat heti, jos 2,5 v. itkee? Huomaa pian(ellei jo nyt huomaa) että äitiä on kiva pompottaa. Lapsi tarvitsee myös ne rajat. Eri asia, jos lapsella on joku huonosti ja itkee, totta kai lohdutetaan jne, mutta että "hyppäät heti lapsen luo" jos hän itkee...niin...

Sori, ilmaisin itseni huonosti. Eli vauva ei osaa pompottaa. Meillä on iloinen 2.5v nyt joka ei itke kuin silloin kun satuttaa itsensä tai säikähtää jotain, tai herää yöllä itkemään, ja silloin kyllä menen heti lohduttamaan. Totta kai tuon ikäinen osaisi pompottaa mutta ei tuo ole edes yrittänyt
Eli tarkoitin että VAUVA ei suunnittele vaan reagoi.

Ok, ymmärsin =)