Tässä sen taas näkee,kun aletaan heti tavattuaan lapsia tehdä!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hipsu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Status
Viestiketju on suljettu.
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-:
Arvaa sainko mä paljon paskaa niskaan, kun kerroin eronneeni miehestä jolle olin raskaan lyhyen seurustelun jälkeen. Jotkut kirjoitti, että hyvä vain kun sait keskenmenon. Vitun kylmää ajattelua :/ Mä olin toista lasta toivonut siitä lähtien kun likka oli kuukauden :|

Siis ei noin tunnekylmiä ihmisiä voi olla olemassa!! Hyvä kun sait keskenmenon, uskomatonta että joku voi sanoa noin. Mitähän tuollaisenkin päässä liikkuu, ei voi kuin ihmetellä!! Minulta saat halauksen, elä välitä tuollaista. Kun itsellä on ongelmia, ne pitää näköjään purkaa johonkin toiseen tai sitten se on sitä oman egon nostamista. Säälittävää. *Haluas ja iso rutistus*
 
Alkuperäinen kirjoittaja hih:
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-:
Arvaa sainko mä paljon paskaa niskaan, kun kerroin eronneeni miehestä jolle olin raskaan lyhyen seurustelun jälkeen. Jotkut kirjoitti, että hyvä vain kun sait keskenmenon. Vitun kylmää ajattelua :/ Mä olin toista lasta toivonut siitä lähtien kun likka oli kuukauden :|

Siis ei noin tunnekylmiä ihmisiä voi olla olemassa!! Hyvä kun sait keskenmenon, uskomatonta että joku voi sanoa noin. Mitähän tuollaisenkin päässä liikkuu, ei voi kuin ihmetellä!! Minulta saat halauksen, elä välitä tuollaista. Kun itsellä on ongelmia, ne pitää näköjään purkaa johonkin toiseen tai sitten se on sitä oman egon nostamista. Säälittävää. *Haluas ja iso rutistus*

Mä teinkin eilen aloituksen, että minkälainen ihminen sanoo tuollaiste kenellekään. Aikalailla vastaukset olivat kylmä, tunteeton, empatiakyvytön yms.

Vaikka nyt erosin tuosta miehestä, niin koskaan en tule tuota raskautta katumaan. Palstan logiikan mukaan mun pitäisi katua likkaakin, koska hän sai alkunsa 10kk seurustelun jälkeen ja olen eronnut hänen isästään.

Sitten täällä vittuillaan, että teenkö seuraavan miehen kanssa samalla tavalla. No ei sitten ole ne idootit sitten lukeneet sitä, että en pysty edes ajattelemaan mitään suhdetta nyt. Vaikka siis mä olin se joka jätti. Kipeä tekee silti ja helvetin lujaa.
 
Itse oon muuttanu mieheni kanssa yhteen seurusteltuamme 3kk. Kihloihin mentiin puolessa vuodessa ja nyt takana 12 vuotta ja 2 lasta. Silti, se, että lapset olis tullu kuvioihin heti suhteen alussa, olis musta ollu aika epätoivottavaa. Mulla on kavereita, joilla on tullu lapsi heti suhteen alussa ja heillä on kyllä mennyt hyvin, mutta kyllä näistä pariskunnista toisinaan heijastuu se, ettei heillä ole koskaan ollut aikaa elellä ihan vaan kaksin ja nauttia oarisuhdeajasta. On täytynyt heti alkaa miettimään vastuuta pienestä, on täytynyt heti sukeltaa vastuullisen aikuisen rooliin, panna elämä sille mallille, että se kantaa kolme kahde sijaan jne. TYöt, asumiset, autoto, kaikki mietitty heti uusiksi. On luoettu vauva-asiaa ja valmistauduttu lapsiperhe-elämään sen sijaan, että olisivat voineet syventyä ihan vaan toisiinsa ja yhdessä oloon. Nämä pariskunnat eivät ole koskaan esim. reissanneet, lomailleet ja saikkailleet yhdessä, ja kyllä heidän jutuissaan pientä kaihoa on joskus havaittavissa, vaikkeivat tietystikäään lapsiaan pois vaihtaisi ja lapset ovat rakkain asia heille maailmassa.

En vaihtaisi pois mun ja miehen keskinäisiä vuosia suhteen alussa. Me ollaan reissattu maita ja mantuja, menty maailman ääriin, nähneet ja kokeneet uskomattomia, jännittäviä ja kauniita asioita ydessä. Silti olemme saaneet nauttia lapsistakin ja lapsiperhe-elämästä. Mutta siitä vasta sen jälkeen, kun on saatu rauhassa nauttia romanttisesta ja menevästä yhteisestä elämästä, siitä, että olemme saaneet omistautua vain toisillemme. Tässä suhteessa siis ymmärrän kauhistelun siitä, kun jollekulle tulee vauva heti suhteen alussa. En usko, että ne liitot kestäisivät lyhyempään, mutta uskon kyllä, että se yhteinen aika jää kovin lyhyeksi ja se on tavallaan menetys se. Kyllähän sitä eläkeiässä ehtii taas kaksin nöpöttää, mutta siinä ei ole niitä samanlaisia perhosia ja toistensa tunnustelua, vatsanpohjasta asti ottavia tunnelatauksia kuin ajassa, jolloin on juuri tavattu. Nuo alkuajat ovat niin ihanat, ensimmäiset yhteiset vuodet. Toki nämä jälkimmäisetkin, mutta sitä samaa myllerrystä on aina yhtä ihana muistella ja olen iloinen, etteivät sitä varjsotaneet ajatukset lasten huolentimisesta, rauskauteen liittyvät pelot, pelot siitä, pärjätäänkö ja jaksetaanko lapsiperheenä jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hipsu:
Alkuperäinen kirjoittaja hulipumpsis:
no mä tulin raskaaksi mein kihlajaismatkalla,oltiin oltu yhdessä tasan puol vuotta silloin =) nyt meillä 4 ihanaa lasta,omakotitalo ja naimisissa ollaan =) :heart: et ei se aina noin mee...

puoli vuotta ja kihloihin...

täälläkin eräät jotka on ollu puolivuotta yhdessa -> kihlat, ja nyt meillä on maailmain ihanin 7kk tytär, ollaan oltu 3 vee yhdessä ja päivääkään ei kaduta
 
Mulla exän kanssa seurustelua oli ollut 2 kk kun mentiin kihloihin ja sitten seuraavana keväänä naimisiin ja siitä taas vajaa 2 vuotta kun syntyi esikko, no me ollaan jo exän kans erottu aikoja sitten koska mulla oli tää uusi mies kuvioissa vähän ennen eroa ja ilmoitin ite exälle että haluan eron ja mulla on uusi mies. Kuopuksen isän kans seurusteltiin vajaa 4 vuotta kun tää neiti syntyi ja edelleen ollaan yhessä vaikka on ollut kiviäkin meidän taipaleella niin periksi ei olla annettu, ei voida elää ilman toisiamme vaikkei yhessä asutakaan eikä ehkä koskaan mennä naimisiin vaikka eihän sitä tietysti tiedä mitä kohtalo tuo tullessaan mutta enpä usko tosta naimisiinmenosta. Näin on ihan hyvä, eipähän tapella koko aikaa kun ollaan välillä erossa niin että mies on nyt joka toinen viikonloppu kämpillään.
 
Lopulta löysin faktaakin eli väestöliiton artikkelin nuorten vanhempien eroista.

http://www.vaestoliitto.fi/toimiva_parisuhde/yksilo-ja_pariterapia/artikkeleita/?x13200=25110
 
me ollaan yhdessä oltu 15v, vaikka melkein heti tavattuamme olen ollut raskaana. Esikoinen syntyi päivän sen jälkeen kun meillä tuli vuoden yhsessäoloa täyteen.
Eipä pidä ainpaikka aansa se että kun "heti tvattuaan" tekee lapsia jää yksin. Mulla o ihana mies, rakastan häntä tosi paljon vieläkin.
 
Meillä oli eka vuosipäivä kuukausi ennen ku esikoinen syntyi, kihloihin mentiin 5kk seurustelun jälkeen ja naimisiin 8kk seurustelun jälkeen. Tänään ollaan oltu tasan 4 vuotta yhdessä, esikoinen täyttää 3 ensi kuussa ja kuopus on 6kk. Ja hyvin menee :heart: :D
 
jaahas..mä voinkin taas aiheuttaa paheksuntaa, mä tulin raskaaks samana iltana kun ukon ekaa kertaa tapasin!eli oltiin yhessä oltu 9kk kun poika synty..nyt se onkin jo 2v ja toinen syntyy syyskuussa, samoihin aikoihin kun ukon kanssa tulee 3v seurustelua täyteen.
Ei se tosiaan mitään sano että aina yksin jäis vaikka heti raskaaks tuliskin, suunnittelematta tai suunnitellusti.
 
tuolla ketjussahan oli myös heitä,jotka olivat pitempään seurustelleet ja lasta oikein toivoneetkin,isällä sitten mennyt pupu pöksyyn kun pulla uunissa.muutenkin,miks apeen pitää päästä mässäilemään toisten yksinololla?pönkittääkö se jotenkin nyt taas tympiintyneen kotirouvan paremmuutta tms? :headwall:
 
Alkuperäinen kirjoittaja sisar puoliQ:
tuolla ketjussahan oli myös heitä,jotka olivat pitempään seurustelleet ja lasta oikein toivoneetkin,isällä sitten mennyt pupu pöksyyn kun pulla uunissa.muutenkin,miks apeen pitää päästä mässäilemään toisten yksinololla?pönkittääkö se jotenkin nyt taas tympiintyneen kotirouvan paremmuutta tms? :headwall:

Niinpä! Ja aika monella oli ehkäisy pettänyt, pitäisikö silloin automaattisesti tehdä abortti?

 
Status
Viestiketju on suljettu.

Yhteistyössä