Kysyin aiheesta kysymyksiä häneltä ja sain luvan lainata hänen vastaustaan. Päätin, etten keskustele/väittele aiheesta palstalla enää kenenkään kanssa, koska kuten Raisakin sanoi, tulkintoja on monenlaisia ja etenkin netissä keskusteltaessa on vaikeaa saada selvää, mitä kukin milläkin tarkoittaa. Tässä Raisan vastaus:
"Hei xxx, esität vaikean kysymyksen, johon "virallisen kannanoton" luominen on melko mahdotonta. Mikä on "lyhytkestoinen", tai "ohimennen" tai "puristelu"? Tulkintoja voi olla laidasta laitaan. Tai onko rintoihin ja pakaroihin koskettaminen automaattisesti seksuaalista toimintaa? Joku aikuinen kokee, että ihan joku muu paikka, vaikkapa suu tai niska, on hänen eroottisin kehon osansa ja kokee sen kosketuksen seksuaalisena kutsuna tai toimintana.
Kaikki sellainen toiminta lasten nähden, jolla on tavoitteena kiihottaa kumppania seksikontaktiin, ei ole sallittua. "Haluan sinulta seksiä" -vihjailut kuuluvat muualle kuin lasten silmiin. Heidän ei pidä pohtia aikuisten seksihaluja. Seksiä tavoitteleva toiminta on aina hoidettava lasten silmien ulottumattomissa. Mutta missä menee raja? Jos isällä on ollut tapana ohimennen puristaa äitiä rinnasta, vain koska äiti on niin mukavan pehmeä siitä kohden, ja koska hän ihailee ja hellii äitiä näin ja äiti on siitä vain imarreltu, niin mikäpäs siinä. Toki lapset matkivat sitten tuota toimintaa helposti jatkossa.
Hellittely ja arvostava kosketus, jonka tavoitteena ei ole seksi vaan osoittaa, kuinka rakas kumppani on, on sallittua. Pikkulapsihan pitää kaikkia kehonosia tasaveroisina, ja vasta opettelee miksi ja millä perusteella aikuiset laittavat eri kehonosat arvojärjestykseen. Hyvät tavat on eri asia, eli miten halutaan lapsi opettaa, mikä on hyvien tapojen mukaista ja mikä ei. On vaikea kirjoittaa auki sitä, mikä on sukupuolista toimintaa niin, että se olisi yksiselitteistä.
Kun arvioidaan ja määritellään yksittäisen tapahtuman vaikutusta lapsen mieleen, on otettava monia asioita huomioon, esim. lapsen temperamentti ja ikä. Vauvahan ei ymmärrä asiasta yhtään mitään, taapero kiinnostuu kamalasti, leikkii ja matkii samaa, koululainen helposti ahdistuu ja murrosikäistä todennäköisimmin ällöttää syvästi, jos hän näkee vaikkapa vahingossa sukupuolista toimintaa vanhempiensa välillä.
Periaate on, että iloinen, turvallinen, ei-ahdistunut, lämmin, ei-salaileva koti-ilmapiiri on lapsen kasvulle parasta. Silloin puhutaan asiasta, jonka lapset aistivat ja vaistoavat, hyvin tarkasti. Tällaisessa perheessä hellyys ja sen osoitukset kuuluvat kuvaan, mutta eroottiset ja seksiin tähtäävät toiminnot salataan lapsilta. Tämä tukee lapsen kasvua ja kehitystä parhaiten. Kyse on siis kokonaisuudesta, jossa vanhemmuus toteutuu asiallisesti ja lapset saavat olla lapsia - ja parisuhteeseen kuuluva seksi toteutuu lasten kasvatuksesta erillään, parisuhteessa. Seksivihjeitä ja tunnelmia toistuvasti välittävä koti ei tue lapsen tai nuoren seksuaalista kasvua."
"Saat toki lainata vastaustani.
Terveisin Raisa Cacciatore"
"Hei xxx, esität vaikean kysymyksen, johon "virallisen kannanoton" luominen on melko mahdotonta. Mikä on "lyhytkestoinen", tai "ohimennen" tai "puristelu"? Tulkintoja voi olla laidasta laitaan. Tai onko rintoihin ja pakaroihin koskettaminen automaattisesti seksuaalista toimintaa? Joku aikuinen kokee, että ihan joku muu paikka, vaikkapa suu tai niska, on hänen eroottisin kehon osansa ja kokee sen kosketuksen seksuaalisena kutsuna tai toimintana.
Kaikki sellainen toiminta lasten nähden, jolla on tavoitteena kiihottaa kumppania seksikontaktiin, ei ole sallittua. "Haluan sinulta seksiä" -vihjailut kuuluvat muualle kuin lasten silmiin. Heidän ei pidä pohtia aikuisten seksihaluja. Seksiä tavoitteleva toiminta on aina hoidettava lasten silmien ulottumattomissa. Mutta missä menee raja? Jos isällä on ollut tapana ohimennen puristaa äitiä rinnasta, vain koska äiti on niin mukavan pehmeä siitä kohden, ja koska hän ihailee ja hellii äitiä näin ja äiti on siitä vain imarreltu, niin mikäpäs siinä. Toki lapset matkivat sitten tuota toimintaa helposti jatkossa.
Hellittely ja arvostava kosketus, jonka tavoitteena ei ole seksi vaan osoittaa, kuinka rakas kumppani on, on sallittua. Pikkulapsihan pitää kaikkia kehonosia tasaveroisina, ja vasta opettelee miksi ja millä perusteella aikuiset laittavat eri kehonosat arvojärjestykseen. Hyvät tavat on eri asia, eli miten halutaan lapsi opettaa, mikä on hyvien tapojen mukaista ja mikä ei. On vaikea kirjoittaa auki sitä, mikä on sukupuolista toimintaa niin, että se olisi yksiselitteistä.
Kun arvioidaan ja määritellään yksittäisen tapahtuman vaikutusta lapsen mieleen, on otettava monia asioita huomioon, esim. lapsen temperamentti ja ikä. Vauvahan ei ymmärrä asiasta yhtään mitään, taapero kiinnostuu kamalasti, leikkii ja matkii samaa, koululainen helposti ahdistuu ja murrosikäistä todennäköisimmin ällöttää syvästi, jos hän näkee vaikkapa vahingossa sukupuolista toimintaa vanhempiensa välillä.
Periaate on, että iloinen, turvallinen, ei-ahdistunut, lämmin, ei-salaileva koti-ilmapiiri on lapsen kasvulle parasta. Silloin puhutaan asiasta, jonka lapset aistivat ja vaistoavat, hyvin tarkasti. Tällaisessa perheessä hellyys ja sen osoitukset kuuluvat kuvaan, mutta eroottiset ja seksiin tähtäävät toiminnot salataan lapsilta. Tämä tukee lapsen kasvua ja kehitystä parhaiten. Kyse on siis kokonaisuudesta, jossa vanhemmuus toteutuu asiallisesti ja lapset saavat olla lapsia - ja parisuhteeseen kuuluva seksi toteutuu lasten kasvatuksesta erillään, parisuhteessa. Seksivihjeitä ja tunnelmia toistuvasti välittävä koti ei tue lapsen tai nuoren seksuaalista kasvua."
"Saat toki lainata vastaustani.
Terveisin Raisa Cacciatore"