Tapailun pelisäännöt/ muiden kanssa treffailu

[Mielensäpahoittaja]

Tapailin yh-isää reilun vuoden. Meillä oli moni asia hyvin. Hän puhui hyvin varhaisessa vaiheessa jo etenemisestä perheeksi ym.,mutta omien lasteni vuoksi ja muutenkin elämässä varovaisuutta oppineena halusin tutustella ensin paremmin.

Emme kuitenkaan koskaan päässeet edes "rakastamisvaiheeseen". Tykkäsimme toisistamme ja ilmaisimme sen. Hempeitä viestejä lähetelimme koko tuntemisen ajan. Kun näimme, oli hienoa ja ihanaa.

Tuntui kuitenkin, että joku omistautuminen puuttuu. Uskoin sen johtuvan molempien varovaisuudesta. Mies myös otti välillä puheeksi, että haluaisi nähdä yhteisen tulevaisuuden, mutta se tuntui liian vaikealta:liikaa välimatkaa, liikaa lapsia.Toisaalta hän halusi, että kävisin katsomassa meille taloja ja puhui konkreettisella tasolla asioista. Silti emme olleet edes parisuhteessa, eikä hän esim. halunnut minun tapaavan hänen ystäviään tai läheisiään.

Tälläkin viikolla tuli päivittäin hempeitä viestejä. Hän kertoi, että on tärkeää, että olen olemassa, olen ihana ja tykätty. Perjantai-iltana ei tullut mitään. Aamulla hän pahoitteli sitä, kertoi olleensa leffassa ja lähetteli aamuhalit.
Soitin ja selvisi, että hän on ollut treffeillä. En ole sitovaa tai kontrolloivaa tyyppiä, mutta minusta oli reilua tietää, missä mennään. Hänestä minulle ei kuulu se, jos hän käy treffeillä selvittääkseen tunteidensa syvyyttä minua kohtaan. Minua kuitenkin satutti. Hänen mielestään kaikki voi vielä jatkua kuten ennenkin ja on outoa, että edes juttelen asiasta, joka on hänen elämäänsä.

Mitäs mieltä tällaisesta? Minä en halua olla varalla, rumasti sanottuna varma vakipano ja muutenkin haluan enemmän ja haluan aitoutta ja rehellisyyttä. Minusta ansaitsenkin sitä.

 

[Kepsis]

jos hän käy treffeillä selvittääkseen tunteidensa syvyyttä minua kohtaan.

oletko sinä todella noin tyhmä, että tuo menee läpi?


Minä en halua olla varalla, rumasti sanottuna varma vakipano ja muutenkin haluan enemmän ja haluan aitoutta ja rehellisyyttä. Minusta ansaitsenkin sitä.

Niin eli sinä haluat oikean lähiparisuhteen?

Miksi kaikesta pitää tehdä niin saakelin vaikeaa, selkeät halut, selkeät sopimukset, ei tarvitse tuhlata aikaa sellaiseen missä toinen ei ole sitä mitä haluaa.

 

["A p"]

No ei se mennytkään, mutta miehen mielestä reaktioni ja rauhallinen asian ilmaisu, että tämä meidän tapailu oli nyt tässä, oli ihan outo.

Mies ei halunnut pelisääntöjä koko aikana tai sitoutua millään tavalla, koska ei kokenut olevansa riittävän varma. En minäkään ollut, mutta kunnioitin häntä, enkä olisi satuttanut tällä tai muulla tavalla.

En kokenut tuhlanneeni aikaa, koska meillä oli kuitenkin ihanaa aina nähdessämme ja kaikki oli hyvin. Jotain tosin puuttui ja erityisesti mies toi sitä aika ajoin tapetille: ehkä et sittenkään ole riittävän kaunis minulle, ehkä sulla on liikaa lapsia, ehkä arvomaailmasi vihertää liikaa, olet kotoisin liian kaukaa...

 

["joo"]

tossa on monta hälyttävääasiaa.
1. Ei sano että rakastaa
2. Et tapaa ystäviä
3. Treffailu
Jättäisin koko ukon ja heti.

 

["A p"]

Minkälaisesta ihmisestä käytös kertoo? Mulle tuli monesta asiasta sellainen olo, että hänelle ei oikein elämässä mikään riitä. Aina pitää haluta vielä enemmän, urheiluharrastuksissa saavuttaa vielä enemmän, töissä edetä jatkuvasti jne. Tätä asennetta kyllä vierastin.
Ex-vaimoonsa hän oli sanojensa mukaan rakastunut ensi silmäyksellä ja intohimoisesti, koska hän oli niin kaunis. Liitto ei kuitenkaan kestänyt. Hän kuitenkin sanoi haluavansa löytää samanlaisen tunteen ja huuman uudelleen. Meillä oli "vain" ihanaa ja monin tavoin ainutkertaista ja ainutlaatuista. Ei kuitenkaan tarpeeksi "jalat alta". Hän halusi aina silti jatkaa, eikä ollut valmis luopumaan, koska "olet kaikkea ja enemmänkin, mitä olen naisessa toivonut".

 

[Kepsis]

Miksi sinä ap tuhlaat ajatuksiasi siihen mieheen? Joskus natsaa yleensä ei, syitä mahtuu maailmaan lukemattomia, kirjaimellisesti, lukemattomia. Sillä ei ole mitään väliä mitä sen miehen päässä liikkuu kun homma on kerta nyt ohi. Meitä on todella moneen junaan ja osa jää asemalle.

Ihan sama mitkä ne syyt on, hän ei halunnut sinua riittävästi. Uutta matoa onkeen. Ei näissä asioissa kannata jäädä murehtimaan, on tarpeeksi vaikeaa joskus saada selko omista ajatuksista, saatika yrittää tulkita toisen ajatuksia ilman että se toinen edes haluaa puhua niistä.

 

["A p"]

Niin siis miehen mielestä meidän olisi pitänyt jatkaa vielä samaan tyyliin, eikä sen, että hän treffailee muita olisi pitänyt muuttaa mitään. Hänestä käyttäydyin oudosti.

 

[no huhhuh]

"ehkä et sittenkään ole riittävän kaunis minulle" -minä oisin päättänyt suhteen jo tässä vaiheessa. Eipä kuulosta ihan siltä, että se mies sua rakastais. Kyse on vaan siitä, arvostatko itseäsi ja jätät koko pösilön, vai oletko samalla tasolla tän ameeban kanssa ja jäät roikkumaan häneen?

 

["vieras"]

Mä aina jaksan ällistyä sitä kuinka naurettavat selitykset menee joihinkin naisiin läpi. Kertoo mun mielestä hyvin paljon naisesta. Eikö se jo saanut sua jotenkin ihmettelemään, että olette vuoden "seurustellut" eikä se ole koskaan sua esitellyt kenellekään? Siis oikeesti? Mikä selitys mahtaa olla niin hyvä tuohon että menee läpi?

 

["A p"]

Selitys oli se, että koska hän ei tiedä mitä me olemme ja mihin tämä johtaisi, ei viitsi "confusata" muita ihmisiä. Oli kyllä kertonut minusta ja äitinsä puhui minusta hänelle tyyliin "miten rakkaus jaksaa". Hän vastaili äidilleen, että "ei tämä nyt ihan rakkautta ole, eikä me oikein tiedetä, mitä se edes on."

 

[Kepsis]

[QUOTE="A p";27111351]Selitys oli se, että koska hän ei tiedä mitä me olemme ja mihin tämä johtaisi, ei viitsi "confusata" muita ihmisiä. Oli kyllä kertonut minusta ja äitinsä puhui minusta hänelle tyyliin "miten rakkaus jaksaa". Hän vastaili äidilleen, että "ei tämä nyt ihan rakkautta ole, eikä me oikein tiedetä, mitä se edes on."[/QUOTE]

 

["joo"]

ihan selkeä tapaus, piti sua paremman varalla.mikset lähteny jo silloin, kun sanoi, ettei tiiä oletko tarpeeksi kaunis? Mitkä sun omat tunteet oli?

 

["A p"]

Niin. En kai itsekään tiedä. Minulla oli ollut niin järkyttäviä kokemuksia takana, että ehkä vähempikin riitti. Minusta oli ihmeellistä, ettei hän huutanut ja että hän oli vastuuntuntoinen, "normaali" ihminen. Meillä oli hienoja keskusteluja ja upeaa seksiä. Minulla ei kuitenkaan koskaan ollut aidosti välitetty olo.

 

[SuzieQ.]

[QUOTE="A p";27111473]Niin. En kai itsekään tiedä. Minulla oli ollut niin järkyttäviä kokemuksia takana, että ehkä vähempikin riitti. Minusta oli ihmeellistä, ettei hän huutanut ja että hän oli vastuuntuntoinen, "normaali" ihminen. Meillä oli hienoja keskusteluja ja upeaa seksiä. Minulla ei kuitenkaan koskaan ollut aidosti välitetty olo.[/QUOTE]

Juu. Samaa mieltä kuin muut, anna moisen paskiaisen mennä etsimään onneaan, jota todennäköisesti ei löydä koskaan.

 

[chef]

Mä en tajua miten tomppeleita naiset on. Miten ihmeessä kukaan suostuu moiseen kuvioon. Jo vuosi tapailua takana ilman, että ole tututustunut hänen kavereihinsa. Melko kummallista.

Eräs ystäväni seurusteli vuoden miehen kanssa, joka asui 150 km päässä. KERTAAKAAN ei kaveri saanut mennä miehen luo, koska mies oli alta kouluikäisen yh ja tämä lapsi oli ottanut eron niin raskaasti, että mies katsoi parhaaksi, ettei lapsi vielä tapaa uutta naista. Vielä?!? Siis edes vuoden päästä!!! Edes ohimennen kahvilla. Edes kerran!?! Edes isän kaveriksi esittäytyneenä. Joo, en tosiaan ymmärrä.

Nainen tapasi miestä vain tämän työmatkoilla (mies rekkakuski, nainen meni siis kyytiin mukaan) ja muutaman kerran mies kävi naisen luona, jossa viipyi muutaman päivän.

Mä sanoin alusta saakka, että tässä on kyllä nyt käynyt niin, että tämä ystäväni on toinen nainen ja miehellä on ihan oma perhe siellä missä se lapsikin on. Mutta ei ystävä suostunut uskomaan, koska tämä mieshän RAKASTAA häntä.

Nainen oli kuitenkin suuri salaisuus...hänestä ei siis miehen päässä tiennyt kukaan.

Vai niin. No mitäpä tuohon sitten lisäämään, jos toinen ei usko.

 

[Vanha ämmä]

Ulkoisiin seikkoihinpa tuntuu tämä kaveri kiinnittäneen huomiota eikä ole ihme, että eka liitto kariutui, jos "rakkauden" pohjana oli pelkkä kumppanin kauneus. Ihan niin kuin se olis autoa itselleen valkkaamassa ja kävi nyt sitten koeajamassa jonkun toisen merkin ja (vuosi)mallin.

 

[Blue]

Mä aikanani kutsuin mieheni meille. Istutin sen tuoliin ja sanoin että "Meillä molemmilla on tunteita toisiamme kohtaan eli oliskos aika alkaa seurustelemaan? Ja jos vastaat kyllä niin tästä hetkestä lähtien olet sitoutunut vain minuun ja jos vastaat ei niin sitten jatketaan molemmat eteenpäin." No joo, sanoin silloin vähän jyrkästi mutta olin kovin nuori. Mutta pointti on se että nytkin tekisin samoin, pidän selkeistä pelisäännöistä. Mä en hyväksyisi miestä joka irtonaisena liukuisi sisään ja ulos elämästä oman halunsa mukaan.

 

["A p"]

Onneksi kai minäkään en rakastunut häneen. Toisaalta hän sanoikin, että ohjasin omalla varovaisella käytökselläni hänen käytöstään. En voi kuitenkaan kieltää, etteikö tällainen satuttaisi ja ettenkö ihmettelisi sitä, että mies julistaa olevansa äärimmäisen rehellinen, lähettelee tykkäysviestejä ja sydämiä samana päivänä, kun on treffeillä ihanan ja haluttavan naisen kanssa. Kun juttelen asiasta nätisti, kuittaa hän treffinsä niin, ettei se kuulu minulle.

Minusta olin hänelle yksinäisyyden karkoitusta ja hyvää seksiä. Hän oli minulle samaa, mutta selkeästi enemmänkin - enhän tätä kai muuten pyörittelisi mielessäni.

 

[just]

Tää kuva kertoo kyllä enemmän kuin tuhat sanaa tässä ketjussa.

Sä taidat ap oikeasti olla hieman yksinkertainen.

 

["A p"]

No niin taidan ollakin :/

 

["joo"]

no ihan idioottimaista lähetää tuollaisia kuvia tähän, helppo se on aina ulkopuolelta huudella. Ap:lle voimia. Toivotaan, et löydät paremman miehen.

 

["Ken"]

Mua kiinnostais kans tietää otsikkoon vastaus noin yleisellä tasolla. Oon itse sinkku ja pidän yhteyttä 3 eri mieheen. Kaikki kyselee treffeille mut en tiedä miten toimia ettei käy ohrasesti jos kuulevat toisistaan. Toisaalta musta tuntuu et niin kauan kun ei seurustele, voi myös muita tapailla, niinkuin ap kuvailee miehen tehneen. Onko näin??

 

["A p"]

Vielä ajatuksia/ keskustelua?

 

["tiina"]

sinä vastailet menneessä muodossa. oletko nyt varma että juttu on ohi? toivottavasti. ei tuosta taida elämäsi rakkaudeksi olla....

 

[Halloo??]

Ihanko oikeasti sä et näe tuota kuviota? Sä oot miehelle pelkkä vakipano, se ei ole sun kanssa tosissaan eikä se todellakaan edes rakasta sua. Jos sä oisit sille jollakin tasolla tärkeä, se ei arvostelis sua noin törkeästi eikä se myöskään kävis ulkona toisten kanssa.

Ja kaiken tän jälkeenkin sä vielä kyselet muiden ajatuksia? Mitä ihmettä haluat kuulla? Että "joo, kyllä se sua rakastaa"?

Herää tähän päivään!