Laskettu aikani olisi ollut viikon päästä. Juhannuksena. :'(
Pieni enkelilapsemme syntyi päätöksestämme tammikuussa kun hänellä todettiin potterin oireyhtymä. Ei munuaisia, ei virtsateitä, ei lapsivettä, ei kehittyneitä keuhkoja.
Silmiini osui eilen FST:ltä dokumentti kätilöistä ja kun näin siinä sen synnyttämässä olevan naisen niin tuska iski. Minun kuuluisi juuri nyt olla tuossa! Minun vauvani - minun mahani - minun synnytykseni. :'(
Siitä on nyt neljä kuukautta aikaa. Suru tuntuu pitävän tiukasti kiinni. varmaan se tulee aina olemaan osa minua. Olen muuttunut lopullisesti enkä enää ikinä ole sama ihminen.
Saanko ikinä omaa lasta? Tuleeko minusta ikinä äitiä? :'( Tänään tuntuu pahalta. Täytän sunnuntaina vuosia, mikä vain pahentaa oloani.
Tänään koskee. Huomenna ei varmaan enää.
Suru tulee yhtäkkiä, silloin tällöin. Onneksi se ei ole koko ajan läsnä. Muuten varmaan hajoaisin.
Huomenna on parempi päivä. Elämä jatkuu, elämä kantaa.
Pieni enkelilapsemme syntyi päätöksestämme tammikuussa kun hänellä todettiin potterin oireyhtymä. Ei munuaisia, ei virtsateitä, ei lapsivettä, ei kehittyneitä keuhkoja.
Silmiini osui eilen FST:ltä dokumentti kätilöistä ja kun näin siinä sen synnyttämässä olevan naisen niin tuska iski. Minun kuuluisi juuri nyt olla tuossa! Minun vauvani - minun mahani - minun synnytykseni. :'(
Siitä on nyt neljä kuukautta aikaa. Suru tuntuu pitävän tiukasti kiinni. varmaan se tulee aina olemaan osa minua. Olen muuttunut lopullisesti enkä enää ikinä ole sama ihminen.
Saanko ikinä omaa lasta? Tuleeko minusta ikinä äitiä? :'( Tänään tuntuu pahalta. Täytän sunnuntaina vuosia, mikä vain pahentaa oloani.
Tänään koskee. Huomenna ei varmaan enää.
Suru tulee yhtäkkiä, silloin tällöin. Onneksi se ei ole koko ajan läsnä. Muuten varmaan hajoaisin.
Huomenna on parempi päivä. Elämä jatkuu, elämä kantaa.