Kiinnittyminen ja lapsivedet: Ainakin tässä raskaudessa, mikä on perätila, niin jos vedet menee niin mun täytyy mennä ambulansilla. Ja heti kyljelleen maaten, kun vedet on menneet. Jos taas tulee kovia supistuksia ja tuntuu, että synnytys on käynnissä, niin mun täytyy aikaisessa vaiheessa soittaa synnärille, ja kätilö arvioi tilanteen mukaan, milloin lähden. Mutta silloin voin mennä omalla autolla. Ne ultraa vauva asennon, kun meen synnärille. Jos on suotuisa asento, niin alakautta, muuten ilmeisesti sitten sektioon. Myös kokoarvion ottavat.
Myös esikoinen viihtyi pitkään viistotarjonnassa. Pää alempana kuin pylly, mutta ei ollut kiinnittynyt. Silloin oli myös puhetta tuosta sairaalaan menosta jos vedet menee. Mutten valitettavasti muista enää, mikä se ohjeistus silloin oli. Meillä esikko kun sitten kiinnittyi ja neuvolassa sanoi, että kiinnittynyt on. Ja se synnytys alkoi supistuksilla. Mutta varmintahan on soittaa synnärille, kun vedet menee, että mitä mieltä ne on, jos on epävarma.
15.1 on yliaikakontrolli (la 6.1). Tänään satanut vähän sukkapuikkoo, mut ei kivuliaita suppareita (yhtä yöllistä lukuunottamatta). Mä oisin jo valmis tosi toimiin. Ja voin sanoo, että esikoisen n. 50min ponnistusvaiheessa, mietin itsekseni et nyt saa riittää tehkää mitä teette mä en tähän pysty. Kätilö alkoi sitten puhua imukupista jne ja mä päätin, että täähän tulee täältä. 5min ja vauva oli maailmassa. Kätilöt tsemppas ihan hulluna... Ja siitä selvittiin. Moni kaveri on sanonut samaa, että ihan viimemetreillä loppuu usko ja sitten se vauva on sun sylissäs ja mulla ne suurimmat kivut jäi siihen. Jo synnytyssalissa sanoin, että tän vois tehdä toistekin. Mulle tuli toisen asteen repeämä ja episotomia tehtiin. 10pv teki vessassa käynti tiukkaa (isompi hätä) ja kävely normaalisti. Mutta 10 päivän jälkeen alkoi olla jo suht ok ja vessassakaan ei enää niin repeämät muistutelleet itsestään. Särkylääkkeitä otin kotona muutaman päivän aamulla ennen vessareissua, muuten en tarvinnut. Mies ei ole puhunut mitään, oisko nuo paikat sitten muuttuneet synnytyksen jälkeen johonkin suuntaan...
Myös esikoinen viihtyi pitkään viistotarjonnassa. Pää alempana kuin pylly, mutta ei ollut kiinnittynyt. Silloin oli myös puhetta tuosta sairaalaan menosta jos vedet menee. Mutten valitettavasti muista enää, mikä se ohjeistus silloin oli. Meillä esikko kun sitten kiinnittyi ja neuvolassa sanoi, että kiinnittynyt on. Ja se synnytys alkoi supistuksilla. Mutta varmintahan on soittaa synnärille, kun vedet menee, että mitä mieltä ne on, jos on epävarma.
15.1 on yliaikakontrolli (la 6.1). Tänään satanut vähän sukkapuikkoo, mut ei kivuliaita suppareita (yhtä yöllistä lukuunottamatta). Mä oisin jo valmis tosi toimiin. Ja voin sanoo, että esikoisen n. 50min ponnistusvaiheessa, mietin itsekseni et nyt saa riittää tehkää mitä teette mä en tähän pysty. Kätilö alkoi sitten puhua imukupista jne ja mä päätin, että täähän tulee täältä. 5min ja vauva oli maailmassa. Kätilöt tsemppas ihan hulluna... Ja siitä selvittiin. Moni kaveri on sanonut samaa, että ihan viimemetreillä loppuu usko ja sitten se vauva on sun sylissäs ja mulla ne suurimmat kivut jäi siihen. Jo synnytyssalissa sanoin, että tän vois tehdä toistekin. Mulle tuli toisen asteen repeämä ja episotomia tehtiin. 10pv teki vessassa käynti tiukkaa (isompi hätä) ja kävely normaalisti. Mutta 10 päivän jälkeen alkoi olla jo suht ok ja vessassakaan ei enää niin repeämät muistutelleet itsestään. Särkylääkkeitä otin kotona muutaman päivän aamulla ennen vessareissua, muuten en tarvinnut. Mies ei ole puhunut mitään, oisko nuo paikat sitten muuttuneet synnytyksen jälkeen johonkin suuntaan...
Nukuin ehkä jonkun tunnin tai jtn ja supistukset alkoi heiketä.. Oksitosiinitippa valumaan ja ei mennyt kauaakaan kun tunsin että joku tulee just nyt. Kätilö sanoi et ei se vielä ja minä sanoin kyl vaan, kätilö sanoi et ei se vielä ja minä sanoin kyl vaan ja pliide vilkasisitko edes. Ja sitten sitä soittettiinkin porukkaa huoneeseen ja ponnisteltiin. 16 min päästä oli poika maailmassa ja ponnistus ei sattunut juuri lainkaan. =) Nyt sit tietty jännittää kun tulossa melkein kiloa suurempi, et mites ny menee. Mut toisaalta hyvissä käsissähän sitä ollaan, eikä pihasaunan lauteilla että hyvin se varmasti menee. Nyt ootte saanut hyvän tarinan ja hyvän lähtökohdan synnytykseen! ( :attn: ei saa kuunnella muita)