*Auringonkukka*
Heipä hei!
Sori, kun en oo pitkään aikaan ehtinyt kirjoittelemaan kuulumisia. Kaikenlaista ollut... Eniten ehkä mun voimat on nykyään menneet tuon esikoisen nukuttamiseen omaan huoneeseen ja isojen säkyyn. Just sellainen karmiva juttu, mitä Plussa just kirjoitti "pelkäävänsä". Me on nyt tehty tätä kohta 3 viikkoa ja loputonta kilpajuoksua on. Että jurppii! Mun mielestä mulla menee äärimmäisen harvoin hermot, mutta nyt on ollu jo tosi lähellä likimain joka ilta. No, on me saatu näistä illoista (ja päivistä) ihan hauskaa kuvamateriaalia ja ehkä tämä show saattaa joskus jopa naurattaakin... Neidistä on nimittäin pari kuvaa, kun on äärimmilleen tullut sängystään pois ja sitten lopulta mennyt sänkyyn toooosi väsyneenä ja nukahtanut niin, että jalat on lattialla ja nojaa sänkyynsä
Siitä voi päätellä, kuinka on sinnikko!
Mulla oli maanantaina ultra. Kaikki oli hyvin. Mulla iski odotushuoneessa kauhea paniikki, kun meitä edelliset vaan viipyi ja viipyi siellä ja kohta sinne meni lääkäri ja joku toinenkin, vissin toinen kätilö ja se homma vaan kesti. Sanoin miehellekin, että jotain on vialla ja hermostuin itsekin täysin. Kun se edellinen pariskunta tuli ulos sieltä, se nainen oli ihan murtunut eikä miehelläkään mitenkään helppoa ollut. Mie herkistelijänä sain itseni pidettyä siellä aisoissa, mutta kotona vollotin kuin mikäkin ja äitille puhelimessa. Kun jotenkin vaan jysähti, että itsekin sinne menee vähän niinkö vaan urkkimaan ja kurkkimaan vauvaa ja vilkuttelemaan sille eikä muista, että mikä sen homman todellinen tarkoitus on. en siis edes tiedä ketä ne oli ja mikä oli vialla, mutta reagoin vaan ihan satasella heidän kokemukseen... Meidän mussukka oli 379g ja vastasi viikkoja just samoin kuin menkkojen mukaan. Vettä oli riittävästi, kaikki rakenteet ok ja istukka takaseinässä.
Vielä tuosta nukutuksesta, että kai mulla vaan se kirraa ja lujaa, kun tosiaan esikoinen on ihan aina nukahtanut nukuttamatta ja tosi nopeesti pinnasänkyyn, on siis päästy helpolla ja nyt kun ei todellakaan enää päästä... Nyt on koitettu vaan kantaa takaisin sänkyyn, mies kyllä välillä sortuu "nukuttamaan", mutta itse en kovin mielelläni kömmi siihen pikku sänkyy viereen, kun kohta se vasta hankalaa pn ja tosiaan olisi hyvä nukahtaa edelleen itsekseen, kun kuitenkin osaa sen ja se, että mites sitten ensi talvena...
Mun yksi kaveri (asuu kaukana) laittoi tuossa myös viestiä. Hällä on nyt vähän vajaa 1kk ikäinen vauva ja 2v 4kk ikäinen taapero ja täytyy sanoa, että hän ei kyllä hirveesti saanut mua vakuutettua ensi talven arjen sujuvuudesta, mutta... :/
Mulla ei oo ollut mitään supisteluja vielä. Levätkää te, joilla on! Tiedän, että olis itselläkin tosi vaikeeta olla vaan ja lepäillä, kun on tuo ikiliikkuja... Ja aika koomista Plussa tosiaan olis miehelle huudellaq sohvalta käskyjä Joskus on käynyt mielessä mullakin, että mitähän oikeesti, jos vaikka nyt kohta joutuiskin vuodelepoon?!?!
Mulla on vointi muuten ihan kohtuu hyvä. Onko muilla muuten valkovuotoa? Mulla on tosi runsasta ja pitäis melkein soittaa neuvolaan, josko testaisivat, ettei oo mitään tulehdusta... Närästys vaivaa aikalailla, mutta kyllä sen kanssa pärjää... Tympeetä vain. Pahoinvointiakin on edelleen ajoittain. Kahvia jo välillä join, mutta nyt sen pelkkä hajukin etoo taas. Viili on hyvää, samoin Polar-juusto (voisin haistellakin sitä vaikka päivät pitkät!) ja ne Valion vadelma, mustaherukka ym. keitot. Oon välillä tehnyt itsekin, kun noita marjoja on.
Semmosta... Mulla on seuraavaan neuvolaan vielä kolmisen viikkoa. Edellinen oli heinäkuussa... kuulemma ei tarvii tiheemmin, kun oli tuo ultra, vaikka eipä siellä muuta tehty, kuni katottiin vauvelin vointia.
Auringonkukka ja Nasu rv 21+1
Sori, kun en oo pitkään aikaan ehtinyt kirjoittelemaan kuulumisia. Kaikenlaista ollut... Eniten ehkä mun voimat on nykyään menneet tuon esikoisen nukuttamiseen omaan huoneeseen ja isojen säkyyn. Just sellainen karmiva juttu, mitä Plussa just kirjoitti "pelkäävänsä". Me on nyt tehty tätä kohta 3 viikkoa ja loputonta kilpajuoksua on. Että jurppii! Mun mielestä mulla menee äärimmäisen harvoin hermot, mutta nyt on ollu jo tosi lähellä likimain joka ilta. No, on me saatu näistä illoista (ja päivistä) ihan hauskaa kuvamateriaalia ja ehkä tämä show saattaa joskus jopa naurattaakin... Neidistä on nimittäin pari kuvaa, kun on äärimmilleen tullut sängystään pois ja sitten lopulta mennyt sänkyyn toooosi väsyneenä ja nukahtanut niin, että jalat on lattialla ja nojaa sänkyynsä
Siitä voi päätellä, kuinka on sinnikko! Mulla oli maanantaina ultra. Kaikki oli hyvin. Mulla iski odotushuoneessa kauhea paniikki, kun meitä edelliset vaan viipyi ja viipyi siellä ja kohta sinne meni lääkäri ja joku toinenkin, vissin toinen kätilö ja se homma vaan kesti. Sanoin miehellekin, että jotain on vialla ja hermostuin itsekin täysin. Kun se edellinen pariskunta tuli ulos sieltä, se nainen oli ihan murtunut eikä miehelläkään mitenkään helppoa ollut. Mie herkistelijänä sain itseni pidettyä siellä aisoissa, mutta kotona vollotin kuin mikäkin ja äitille puhelimessa. Kun jotenkin vaan jysähti, että itsekin sinne menee vähän niinkö vaan urkkimaan ja kurkkimaan vauvaa ja vilkuttelemaan sille eikä muista, että mikä sen homman todellinen tarkoitus on. en siis edes tiedä ketä ne oli ja mikä oli vialla, mutta reagoin vaan ihan satasella heidän kokemukseen... Meidän mussukka oli 379g ja vastasi viikkoja just samoin kuin menkkojen mukaan. Vettä oli riittävästi, kaikki rakenteet ok ja istukka takaseinässä.
Vielä tuosta nukutuksesta, että kai mulla vaan se kirraa ja lujaa, kun tosiaan esikoinen on ihan aina nukahtanut nukuttamatta ja tosi nopeesti pinnasänkyyn, on siis päästy helpolla ja nyt kun ei todellakaan enää päästä... Nyt on koitettu vaan kantaa takaisin sänkyyn, mies kyllä välillä sortuu "nukuttamaan", mutta itse en kovin mielelläni kömmi siihen pikku sänkyy viereen, kun kohta se vasta hankalaa pn ja tosiaan olisi hyvä nukahtaa edelleen itsekseen, kun kuitenkin osaa sen ja se, että mites sitten ensi talvena...
Mun yksi kaveri (asuu kaukana) laittoi tuossa myös viestiä. Hällä on nyt vähän vajaa 1kk ikäinen vauva ja 2v 4kk ikäinen taapero ja täytyy sanoa, että hän ei kyllä hirveesti saanut mua vakuutettua ensi talven arjen sujuvuudesta, mutta... :/
Mulla ei oo ollut mitään supisteluja vielä. Levätkää te, joilla on! Tiedän, että olis itselläkin tosi vaikeeta olla vaan ja lepäillä, kun on tuo ikiliikkuja... Ja aika koomista Plussa tosiaan olis miehelle huudellaq sohvalta käskyjä
Joskus on käynyt mielessä mullakin, että mitähän oikeesti, jos vaikka nyt kohta joutuiskin vuodelepoon?!?!Mulla on vointi muuten ihan kohtuu hyvä. Onko muilla muuten valkovuotoa? Mulla on tosi runsasta ja pitäis melkein soittaa neuvolaan, josko testaisivat, ettei oo mitään tulehdusta... Närästys vaivaa aikalailla, mutta kyllä sen kanssa pärjää... Tympeetä vain. Pahoinvointiakin on edelleen ajoittain. Kahvia jo välillä join, mutta nyt sen pelkkä hajukin etoo taas. Viili on hyvää, samoin Polar-juusto (voisin haistellakin sitä vaikka päivät pitkät!) ja ne Valion vadelma, mustaherukka ym. keitot. Oon välillä tehnyt itsekin, kun noita marjoja on.
Semmosta... Mulla on seuraavaan neuvolaan vielä kolmisen viikkoa. Edellinen oli heinäkuussa... kuulemma ei tarvii tiheemmin, kun oli tuo ultra, vaikka eipä siellä muuta tehty, kuni katottiin vauvelin vointia.
Auringonkukka ja Nasu rv 21+1