~*~ Tammikuun Vauvat 2012 kesäkuussa ~*~

Ansu-85:'hug:

Mulle voisi päivittää uuden la:n, eli tinker_ 15.1.2012

 

Tervetuloa joukkoon Nane87, Pyöreäomena ja Sinimarja

Lapsiluvusta oli ollut puhetta ja en kyllä muista et olenko jo vastannut, mutta tämä on meille neljäs ja kyllä se on myös viimeinen. Jos olis järkeä kuunnellut, niin kolmekin olisi ollut jo riittävästi

Mulla on muuten ihan mielettömästi kavereita/tuttavia raskaana, mikä ihmeen vauvabuumi nyt on, vai tuntuuko se vaan siltä, kun kiinnittää ehkä enempi huomiota asiaan tässä tilassa.

Omaa napaa sen verran, et ultrassa käyty ja laskettuaika siirtyi eteenpäin, aivan kuten arvelinkin, jos saisi korjauksen La 5.1.2012 Muuten kaikki hyvin, yksi pikkuinen siellä näkyi ja heilutteli pieniä kätösiään :heart:

Ela Rv 11+1

 

-Amalia-: Tuttua, tuttua... meidän 2 vee nukkuu myös minun vieressä ja se pitäisi viimein totuttaa jatkettavaan, mutta ei vaan jotenkin muka saa aikaiseksi. Nyt menee yöt niin mukavasti, niin ei yhtään huvittaisi alkaa mitään venkslausta noihin nukkumisiin... Vaikka fiksuinta se olis tässä vaiheessa tehdä.

Ansu-85: :hug: :'(

Lapsiluvusta: meillä ei mitään varsinaisesti ole ikinä päätetty, mutta juteltu ollaan, että useampi lapsi tulee... No meidän piti nyt tehdä nämä kaksi ja sitten muutaman vuoden päästä lisää, mutta tämä kolmas keksikin tupsahtaa jo nyt, niin niin... Kun kolme lasta on mulle ollut aina sellainen ei ei ei- juttu. Se siis vaan iskostunu päähän kun mulla oli kaksi pikkuveljeä (meitä oli siis kolme) ja nuorin pikkuveli oli aina kiusaamisen kohde ja sitä ei huolittu leikkeihin jne. Ei kuitenkaan mitään iltatähtiäkään huolittaisi, että saapi nähdä... Tämän kolmannen jälkeen en kuitenkaan haluaisi olla heti taas raskaana kun 3 lasta kolmen vuoden sisään on melkoisen rankka rupeama jo. Eli nähtäväksi jää jääkö meidän lapsiluku siihen kolmeen, vai tuleeko kenties muutamien vuosien päästä se 4. Olipas sekalaista juttua mulla taas...

Nane 10+0

 

:wave:

Ultrasta palailtu, yksi vain edelleen yksiössä..vaikka kaveri näkikin enneunen, että saisin kolmoset
Kaikki oli ihan hyvin, vauveli todella rauhallinen, nukkui kokoajan...joutui kätilö kokeilemaan kaikkea saadakseen vähäksi aikaa hereille. Isäänsä selvästi tullut tässä asiassa
Laskettuaika pysyi 1.1.2012 ja vastasi viikkoja.

Felicia 11+5

 

Ansu-85 :lle pahoittelut ja paljon voimia!:hug:

Sartsa, onko sun mies niitä sympaattisia tyyppejä, jotka on aina auliita auttamaan toisia? Lähipiirissä on sellaisia ja perheelle se ei oo mikään huippujuttu, vaikka isäntä olisi sitten kotonakin ihanan auttavainen. Kun ei meinaa tosiaan ehtiä olemaan siellä kotona...

Onnea ultrakuulumisista Elalle ja Felicialle!

Nyt taas nukkumaan ja toivottavasti saa taas nukuttua oikein pitkän yön! Selvästi menee päivä paljon vähemmillä pahoinvoinneilla pitkien öiden jälkeen.

Hyviä unia muillekin!

 

Voi Ansu-85, olen pahoillani. :'( Paljon jaksamista ja onnea tulevaan! :hug:


Onnea Ela ja felicia ultrakuulumisista! :heart:

Onpahan taas ollut ihan järkyttäviä unia joka yö. Lähinnä kaikenmaailman painajaisia, joista herätessä on aika ankea olo. No, toissayönä synnytin myös terveet ja täysaikaiset kaksostytöt. Tavallaan painajainen sekin.


Mä viettelen tänään laatuaikaa lasten kanssa, kun mies lähtee hippaloimaan. Taidan sen kunniaksi käydä ostamassa itselleni jotain herkkuja iltapalaksi. opcorn: Ja huomenna joutuu varmaan valitettavasti miehen seurana syömään jotain krapulamättöä. Toivottavasti pahoinvointi ei vaan tule näiden herkullisten suunnitelmien esteeksi.

Mukavaa viikonloppua kaikille! :wave:


NS 10+4
Countdown 5 yötä ultraan!

 

Heippa taas, ihanat naiset! :wave:

Tervetulotoivotukset uusille masunkasvattajille & onnittelut kaikille hyviä uutisia saaneille! :flower:

Ansu-85 Pahoittelut ja paljon voimia! :hug:

Neljän suora Se oliskin kiva, jos se painonnousu lasketaan vasta siitä ekasta neuvolapunnituksesta. Ja heh, ilmeisesti neuvolakortin täyttäminen on ihan oma taiteenlajinsa

MLM Kiitos kannustuksesta painon suhteen! Tuo terkka oli kyllä todella kiva, mutta se vaihtuukin saman tien… Toivottavasti ei kovin kauhea saarnaaja ole tää uusikaan.

Kestovaipoista ja kantoliinasta olitte jutelleet Mä haluaisin kovasti kestoilla. Mies ei oo kovin innostunut asiasta, mutta enköhän mä saa käännytettyä sen. Se ei oo kamalan kiinnostunut ympäristöasioista, mutta onhan kestovaippojen käytössä selvä taloudellinenkin hyöty. Mies ymmärtää varmaan sen paremmin Kantoliinasta taas mulla ei vielä oo oikein mielipidettä. Kiinnostavalta se kyllä vaikuttaa, joten pitää varmaan tutustua jossain vaiheessa tarkemmin.

Lapsiluvusta ei oo vielä hirveästi keskusteltu. Jossain vaiheessa olin itse sitä mieltä, että haluaisin kolme, mutta kaksi vois ehkä kuitenkin olla meille sopivampi. Mies on joskus sanonut, että yksi voisi riittää sille, mutta sanoin silloin aika painokkaasti, että minä en kyllä halua vain yhtä lasta. Mutta saa nähdä mitä meille ylipäänsä suodaan.

Maira Toivottavasti siellä on kaikki kunnossa :hug:

sedillon Täytyy tosiaan reippaasti sanoa ensi kerralla siitä neuvolakortin virheestä ja korjata itse, jos eivät siellä korjaa.

Anskutin Vaihteleepas nuo neuvolan ”painosuositukset” saman kunnan sisälläkin… Tampereellahan te kävitte, eikö? Me siis käytiin myös. Mulla painoa 92 kiloa ja sanottiin, että se viisi kiloa saa tulla lisää Aika erikoista!

Minä opiskelen vielä, tarkoituksena on nyt syksyn aikana saada opinnot sille mallille, että keväällä vois valmistua. Mies jätti opinnot kesken ja on nyt töissä, tosin sopimus on vain syyskuun loppuun saakka tällä hetkellä… Joten voi olla sitten tosiaan melko tiukat ajat edessä, mutta eiköhän sitä jotenkin pärjätä.

Parisuhde ei oo mielestäni muuttunut ainakaan vielä, mutta varmasti muuttuu viimeistään sitten, kun vauva on maailmassa. Yhdessä ollaan oltu noin 7,5 vuotta nyt ja siitä vajaat kuusi vuotta asuttu saman katon alla. Viisivuotiskihlapäivä oli toissapäivänä ja kaksivuotishääpäivää vietetään syyskuussa. :heart: Vauvalle annettiin lupa tulla viime elokuussa, joten jonkin aikaa ehdittiin yrittää ennen tärppiä. Mutta näin jälkeenpäin se oli ihan hyvä asia, koska ehdittiin niitä pettymyksiäkin suremaan yhdessä ja varmistuttiin vain entisestään siitä, että todella ollaan valmiita vanhemmiksi.

(.) Hain eilen postista dopplerini. Kokeilin sitä jo lähinnä siinä mielessä, että laite toimii. Oman sykkeen kyllä löysin, mikä on sekin ihan positiivista Mutta kuten arvelinkin, niin vielä en saanut kuuluviin beibin sykettä. Täytyy taas kopasta parin päivän päästä! Oireet on lieventyneet jonkin verran, tosin tissit on edelleen öisin ihan turkasen kipeät. Yökötystäkin on aika lailla päivittäin, mutta ei ihan niin pahana kuin aiemmin. Edelleen oon vähän väliä aivan varma, että ei tuolla voi mitään olla :ashamed:

Jomi & Samu-Sirkka 8+6 (uskomatonta, huomenna poksuu taas!)

 

Tervetuloa uusille minunkin puolestani ja onnea hyviä ultrauutisia saaneille!

Ansu-85 pahoittelut :hug:

Lapsiluvusta on ollut puhetta, toista nyt siis odotan, jos tämä raskaus menee ok, niin kaksi on meidän lopullinen lapsimäärä. Molemmat ollaan miehen kanssa sitä mieltä, että kaksi riittää. Mulla sitä paitsi ikäkin alkaa tulla jo vastaan, ei tämän raskauden jälkeen vanha enää jaksa.

Parisuhde muuttui ehkä esikoisen syntymän jälkeen jonkun verran, me ollaan oltu kyllä yhdessä jo 11 vuotta, joista 8 v. naimisissa, joten aika paljon tässä on yhdessä koettu ennen lapsia, meidän suhteen koetinkivet oli jo kauan ennen esikoisen syntymää. Nykyään mies osallistuu jo ihan kiitettävästi kodin ja lapsen hoitoon, mutta on mulla ollut hommaa saada se tälle tolalle, mieheni kun on perheensä kuopus, eikä hänen lapsena tai nuorena omassa kotonaan ole ikinä tarvinnut tehdä oikeastaan mitään kotitöitä. Senkin vuoksi päätin jo aikoja sitten, että jos meille tulee joskus lapsia, niin he osallistuvat kotitöihin pienestä pitäen, tietysti ikätasonsa mukaisesti. Meidän poika onkin yleensä innokkaasti siivous- ja ruuanlaittoapuana.

Jossain vaiheessa oli muistaakseni puhetta himoista (ruoka siis ) Mulla on ihan sairaat himot fetajuustoon tällä hetkellä. Oon tykännyt siitä aina, mutta nyt se on satakertaistunut. Luulen että se on jotenkin se suolaisuus, sillä paranee kuvotuskin, ainakin hetkellisesti.

Mä olen ollut työelämässä jo pitkään, nyt olen ollut jo vajaan vuoden taas töissä pojan äippäloman ja hoitovapaan jälkeen.

Omaa napaa sen verran, että käytiin eilen np-ultrassa ja siellä köllötteli pieni vaavi tyytyväisenä nukkuen ja sydän löi vahvasti. Kaikki näytti olevan ok, niskatuvotus oli normaaleissa raameissa, verikokeiden tulokset tulee kotiin parin viikon päästä. Meillä on seuraava käynti rakenneultra elokuun puolen välin tienoilla ja sen jälkeen kuukauden päästä on vasta seuraava neuvola, eli tässä välissä ei oo mitään. Saa kuulema käydä neuvolassa kuuntelemassa sydänääniä, jos tulee sellainen olo.

Nyt uskaltaa itsekin jo vähän iloita tästä raskaudesta ja tuntuu konkreettisemmalta. Pomolle pitäisi kertoa töissä raskaudesta ennen kesälomia, tai ei ole mikään pakko, mutta haluan kertoa mahdollisimman pian, niin hän saa sitten suunnitella mun sijaista ajoissa.

Mukavaa lauantaipäivää, täytyy lähteä käymään tässä välissä ulkona pojan kanssa, kun sade ainakin hetkeksi taukosi.

shhebis 12+0 (laskettu aika pysyi samana np-ultrassa)

 

Meelia no juuripa semmonen tapaus mun mieheni on.*huokaisee* Mä arvostan ja kunnioitan sitä, mutta oon myös koittanu opettaa ettei kaikkeen tarvitse suostua ja etenkin nyt kun on kotona tuo velvollisuuskin hoidettava, vois mennä välillä vähän vähemmän. Mut hän on sellanen ihminen, että hän ei tykkää maata paikallaan. Häntä alkaa ahdistaan, jos joutuu vaan olla kotona "paikallaan". Mutta siten mä oon sitten saanu hänet ottamaan pojan mukaansa, jos on tyyliin "ei pakollisiin" harrastuksiin mennyt, minne nyt voi pojan ottaa mukaan. Ja sitten mä teen sitä, että kun mies on hetken kotona, mä lähden käymään es. kaupassa tai jossain, että saa olla pojan kanssa kahdestaan. Koska jos mä olen koko ajan myöskin siinä kotona kun mies on sen hetken, niin hänelle tuntuu välillä tulevan olo, että mitäpä hän sitten ite kotona on, kun mä olen... vaikka kyllä hän siis käskemättä vaihtaa vaippaa, syöttää jne., ettei siitä nyt tarvi sanoa, mutta joko ollaan yhdessä menossa ja/tai kotona tai sitten minä otan ja lähden pois hetkeks.. siten saan itelleni myös omaa aikaa, jonka on huomannut olevan kultaakin arvokkaampaa.

Neljän suora tuo on muuten joskus harvinaisen mukavaa yksin viettää iltaa ja mussuttaa jotain herkkuja. Ja se on kyllä "KOVIN HARMI" kun seuraavana päivänä "JOUTUU" syömään toisen kanssa krapulamättöä. Hihhih... toivotaan ettei olot tule esteeksi.

Omaa. Tänne ei mitää ihmeempää. Tehdään tässä ite hamppareita, ristikkoperunoita ja tuoresalaattia.

Oikein nautinnollista lauantaita kaikille!

Sartsa POKSPOKS 11+0 :heart:

 

sheebis fetajuustohan on raskaana kiellettyä. Mutta kummipoitsuni äiti söi molemmissa raskauksissa niin fetaa kuin homejuustookin... kunhan ei nyt päivässä vedä purkillista kerrallaan, niin tokkopa se haittaa.

 

Tervetuloa uudet, pyöreäomena ja Sinimarja

Onnea hyvistä ultrakuulumisista ellen-, ela, sheebis ja felicia. :flower

Ansu-85 Pahoittelut ja voimahali :hug:

Bassets Miulla kanssa levottomat jalat vaivaa raskausaikana. On kyllä tosi inha vaiva. Tukisukkia olen käyttänyt nukkuessa ja jos on äitynyt oikein pahaksi niin silloin olen vetänyt idealsiteet jalkoihin, että saa nukuttua. Lisäksi miulla auttaa kylmä suihku, vaikka ei kovin kivalle tunnukkaan.

Anskutin Täällä työskennellään ravintola-alalla, töissä olen käynyt aina vähän näyttäytymässä näiden raskauksien välillä. Nytkin juuri ehtii 2,5 kk olla töissä ja taas jään lomailemaan...

Parisuhteesta Meillä ei nämä raskaudet enää suhdetta suuremmin heiluttele mihinkään suuntaan. Tuskin oikeastaan mikään enää heiluttelisi, ollaan niin hitsauduttu jo yhteen ja mihinkäs tuota sielunkumppania vaihtaisikaan. :heart: Yhdessä siis ollaan oltu 13 vuotta, 21.7 on kymmenvuotis hääpäiväkin.
Seurustelemaan aloimme maaliskuussa, yhteen muutettiin toukokuussa, kihloihin kesäkuussa ja esikoinen ilmoitteli tulostaan elokuussa. Joten nopeaa toimintaa täälläkin, mutta aina olen tiennyt että tuo ukko on se oikea jonka kanssa haluan elämäni viettää niin mitäs sitä turhia hidastelemaan.

Sartsa En ole kuullutkaan että feta olisi kiellettyä, itsekkin nimittäin himoitsen sitä älyttömästi nyt raskaana. Samoin odottelen että saisi tuoreita mansikoita, pakkanen on jo tyhjennetty kun maistuu niiiiiin hyvälle.

(.) Ei mitään uutta kuulu tänne, ensi viikon lääkärineuvolaa odotellessa ja sydänäänien kuulemista.

MLM ja monsteri 12+3

 

Fetajuustosta huikkaan tähän väliin sen verran, että eikös se ole ihan ok niin kauan, kun on tehty pastöroituun maitoon? Itse valkkasin juuri kaupasta Apetinan fetapurkin, kun se on pastöroitu. Himo on täälläkin fetajuustoon jostain syystä Muutoinkin se on kyllä hyvää, mutta nyt se on oikein ekstraherkullista! Pitääkin tästä mennä tekemään salaattia. Kanavartaat kypsyy juuri grillissä ja ranskikset uunissa, nams. Mansikoilla herkuttelin äsken, mut olipa jotenkin vetisen ja kirpeän makuisia.

Mukavaa lauantain jatkoa! :wave:

 

Kyllä mäkin oon fetajuustoa ja sulatejuustoja sun muita syöny jo kun esikoista odotin, saahan niitä syödä kunhan on pastöroituun maitoon tehtyjä ja mun tietääkseni melkein kaikki Suomessa myytävät tuotteet on, kannattaa toki tarkistaa

 

Pikainen kommentointi feta-juusto -aiheeseen (mä olen myös suurkulutaja ). Mä olen puolestani käsittänyt, että pastöroidut, isojen firmojen juustot olisi turvallisia (näillä olen käsittänyt siis lähinnä Valion ja Arlan). Pienempien puljujen tuotantolinjoilta voi tuotteeseen tarttua listeria-bakteeri, vaikka itse tuote olisikin pastöroitu.
Mutta siis summa summarum, itse olen syönyt Arlan Apetina fetaa ihan surutta, se pala on mun suurin suosikki. Ja tulee sitä joskus vierasilla syötyä mitä tahansa muutakin fetaa, samoin on tuorejuuston laita. En kuitenkaan kehtaa ruveta missään kyselemään, että onhan tämä feta nyt varmasti sen ja sen valmistajan, ja onhan varmasti pastöroidusta maidosta tehty.

 

Tässä vielä näiltä sivuilta löytyvää informaatiota:
Kotimaiset, isojen ja tunnettujen meijereiden tuotteet ovat turvallisia, ja näiden valmistamia feta-, home-, mozzarella- ja tuorejuustoja voi syödä kuumentamatta. Nykyisin 99 prosenttia juustoista on valmistettu pastöroidusta maidosta, mutta listeria saattaa tulla juustoon tehtaan linjalta myös myöhemmin, leikkaus- tai pakkausvaiheessa. Isot meijerit valvovat listeriaa jatkuvasti. Noudattaisin varovaisuutta lähinnä ulkomaisiin pehmeisiin juustoihin ja pienten juustoloiden tuotteisiin liittyen.

Kaksplus - 20 kysymystä odottajan ruokavaliosta

 

Ansu Pahoitteluni.. :hug:

Fetajuustoa ja muitakin saa syödä kunhan ne on pastöroituja, kuten tuossa yllä olikin jo linkitetty.. Itse en kovin niuho ole noiden ruokien kanssa, kalaa jne. en syö joten se ei ole ongelma ja maailma ei yhteen kaupan maksalaatikkoon kaadu jossa maksaa ei ole kuin nimeksi, eli jouluna aion pöydässä normaalisti syödä. Toki jokainen tavallaan mut ite suosin maalaisjärkeä ja kohtuutta ruoka-aineissa.

Jomi Eiköhän ne sykkeet pian kuuluviin tule, mukava laite tuo doppleri..

Neljän suora Saas nähä pääsenkö itsekkin nauttii herkkuiltaa itekseni.. Noi on ihan parhautta välillä..

Onnea kaikille ihania ultrakuulumisia saaneille! :heart:

(.) niinpä vaan sain sykkeet tänään kuuluviin ja kauan sain niitä ihastella.. :heart: Olin vaan yllättynyt et kuuluivat noinkin ylhäältä, olin nimittäin etsinyt niitä huomattavasti alempaa ja ne kuuluikin jonkun verran häpyluun yläpuolelta.. Komiasti veturi jyskytti..

Mutta ei mulla muuta, esikoisen puuro aika joten täytyy taas mennä.

Oikein rauhallista lauantai iltaa teille kaikille!

Maira ja kirppu 9+4

 

Ah, ok. Kiitos tästä fetajuusto selvennyksestä.

Meillä syötiin tänään näin:



Siinäpä oikeestaa näkyykin mitä kaikkea hamppis sisältää. Ite en vaan kyenny noita jalopenopopperseja vetään, alko ekan kohdalla jo ällöttää. Joten annoin miehelle.

 

Halit kaikille menetyksen kohdanneille :hug:

Tervetuloa uusille :wave:

Onnittelut kaikille hyviä uutisia saaneille :flower:

Mulla on jäänyt kirjoittelu kokonaan tällä viikolla (lukenut olen kylläkin päivittäin). Palasin lomalta töihin ja jännitti suunnattomasti, että miten tämä aisoissa pysymätön pahoinvointi oikein pysyy kontrollissa edes työpaikalla. Muutamia kertoja tulikin huonoa oloa, mutta onneksi meni ohi, kun söin välipaloja. Mun huonovointisuus on kestänyt nyt jo yli kuukauden eikä loppua näy. Vatsa pömpöttää jo ja saa kovasti miettiä peittäviä asuja, koska en halua kertoa tästä vielä kellekkään. Tosin yhdelle oli pakko kertoa, kun työkaverini tuli sanomaan minulle että hän näki tuossa jokin viikko sitten enneunen, että minulla oli vauva käsivarsilla. Olin todella hämmästynyt ja sanoinkin, että niin mulla täällä onkin ja näytin vatsaani Sitten kun vielä vähän juttelimme, niin kävi ilmi, että laskettu aika on hänen syntymäpäivänään. Ja sen jälkeen olimme vieläkin hämmästyneempiä Olen siis työelämässä ja ollut jo yli 15 vuotta.

Meillä on muuttopäivä ylihuomenna ja on ollut todella haastavaa pakata huonovointisena ja mielettömän väsyneenä. Myös ruoalaitto on niin puisevaa, että ihan harmittaa. Onneksi mies ymmärtää täysillä ja käskee vain lepäilemään.

Käsityöihmisenä surfasin tänään netissä etsien vauvalle sellaista neuletuubiohjetta, johon vauvan voisi sujauttaa lepäilemään. Ei tarvitsisi aina olla peittoa kuskaamassa. Katsokaas kuinka ihana:

Owlie Sleep Sack and Matching Hat | Flickr - Photo Sharing!

Täytyisi vaan osata valita juuri oikeanlaatuinen lanka, eli superpehmeä ja villaa.

Mulla on ultra 29.6. ja mies ei pääse töidensä vuoksi mukaan. Se ei haittaa, koska tärkein asia on vain saada tieto, että vieläkö vauveli on hengissä. Entisten tuulimunien jälkeen mikään ei ole varmaa. Tosin en sitten tiedä, että jos alkio on jo todettu ultrassa, on monia oireita ja vatsa on kasvanut, niin voisiko sikiö olla kuitenkin hengettömänä. Mene ja tiedä. Näitä välillä mietin, tosin ei kannattaisi, koska mitään et itse näille asioille voi tehdä.

Kaikille ihanaa lauantai-illan jatkoa :heart:

10 + 4

 

Sen verran piti tulla sanomaan että mulle tuo Sartsa83:n ruokakuva näyttää kauhistukselta. Varsinkin nuo perunat.. (Normaalisti kyllä maistuisi) Mulla on ruokahimona nyt ollut salaatit, esim ravintolassa otin yksi päivä kanasalaatin kun ällötti jo pelkkä ajatuskin rasvasista ranskalaisista. Ja tuli muuten hyvä olo tuon salaatin jälkeen.

Kroppa yrittää vissiin ohjata kohti terveellisempää ruokavaliota.

 

Piisi mulla oli esikoisesta ihan sama homma! Raskauden alussa eritoten. Nytkin salaatti maistuu tosi paljon.. ei nuo ristikkoperunat oikeen eilen iskenykään, mutta ei tullut sentään oksetusoloa, joten söin osan niistä. Ekoilla viikoilla (mm. äitienpäivän aikaan) hampurilaiset ym. tökki ihan hirveesti. Ajatuskin ylipäätään leivästä (pullamössöstä, ruisleivästä jne.) ällötti suunnattomasti ja halusin vaan kaikkea raikasta ja tuoretta. Nyt pystyy jo joitain leipiä syömään. Vieläkin ajatus ihan jostain vaaleesta leivästä ei oikein iske. Mut ruisleipä tuorekurkun kera on sitten ihanaa. Mäkin tykkään ravintoloissa ottaa ruoat salaatilla, koska monesti käy niin, etten jaksa perunoiden takia kaikkea. Harmittaa että eräs ihana annos lopetettiin yhdestä ravintolasta kokonaan. Siinä oli jo valmiina lisukkeena salaatti, eikä perunaa ollenkaan. Sain sen tosin kerran tilattua, vaikkei se ollut listalla. Enää tuskin onnistuu, kun siitäkin on jo vuoden päivät. Mutta niin, ymmärrän kyllä tuon sun ällötyksen.. en eilen juurikaan ajatellu kun kuvan tänne laitoin.. ajattelin näyttää vaan, että kotona tuli tehtyä ravintola-annos.

Sartsa 11+1 :heart:

 

Moi! Meille selvisi perjantaina että raskaana olen :heart: . Vaikea sanoa varmaksi miten pitkällä ollaan, mutta jos viimesestä vuodosta lasketaan niin viikkoja olisi nyt 8+5, la 24.1. Perheeseen kuulun minä 28v, avomies 35v, tyttö 7v, tyttö 5kk ja nyt sit olis kolmas lapsi tulossa. Ikäeroa tulee vaan vuosi, hui :heart: Ensi viikolla selvitellään enemmän kuinka pitkällä tämä raskaus mahtaa olla, voihan olla että tipun vielä tonne helmikuun puolelle, mut alottelen nyt täällä teidän kanssa. Asutaan 20km Turusta, eli Tyks on synnytyssairaala.

 

Sartsan annos maistuis kyllä normaalisti, mutta nyt ei tulis mieleenkään
Mulla oli yhdessä vaiheessa himotuksena siivet, ei siis mitkään kaupan liekkisiivet vaan ne mitä saa Hookista. Kaikki tamperelaiset vissiin tietää mistä puhun Tukusta tuli haettu siipiä pakkaseen ja Texas Pete kastikettakin löytyy. Tällä hetkellä mua alkaa yököttään kun ajattelenkaan syöväni siipiä. On tää jännää et suurikin himotus voi vaihtua järkyttävään en halua syödä niitä ollenkaan oloon.
Eilen iski järkyttävä himo siihen sitruunamehuun, siihen myydään kaupas siinä sitruunan muotosessa pullossa. Siitä sitten vedin muutaman lusikallisen suurimpaan himoon Koko pulloki olis kyllä menny :ashamed:

Sitä piti kysyä teiltä muilta jotka ootte suht samoilla viikoilla mun kanssa, että onko teillä jo huono olo helpottanu? Tietysti on yksilöllistä, mutta tässä alkaa jo usko loppuun. Pitäis koko ajan kantaa mukana jotain pientä naposteltavaa.

Nijan 11+3

enää 3 yötä ultraan

 

Nijan: mulla ollut pahoinvointia/oksentelua kahdessa ekassa raskaudessa koko 9kk. Pelkään niin paljon että tämä kuvio toistuu tässä kolmanneessa. Tietäispä että se loppuu viikolla 12, niin sen kestäis vielä jotenkin.

 

Nijan Mulla on edelleen huonoa oloa. Se iskee yleensä parin tunnin välein, joten pitää olla jatkuvasti välipalaa mukana. Mihinkään ei uskalla lähteä ja käsilaukussa on muovikassi koko ajan mukana. Joskus välipalakaan ei auta.

Mulla on muuten ajoittain aivan mieletön väsymys. Ei jaksa sanoa edes yhtä sanaa. Tämä ei ole kuitenkaan päivittäistä.

10 + 5

 

Nijan meillä on myös ultra kolmen yön päästä. Viikkoja on 11+4 tai 11+6... Tarkentuu varmaan tuossa ultrassa. Mutta aikalailla samoilla viikoilla mennään. Tuosta pahoinvoinnista sen verran että jonkinverran alkaa nyt helpottamaan =). Ainakin aamupahoinvointi on nyt vähentynyt. Ei tartte heti olla jääkaapilla ylösnousun jälkeen vaan voi hetken olla ihan normisti. Mutta illat on edelleen yhtä pahoja. Muutenkin iltapahoinvointi on ollut huomattavasti pahempi kuin aamu. Eiköhän se siis tästä...

Taidan olla aika laiska kirjoittelemaan mutta pitää nyt yrittää vähän petrata. Luen kuitenkin kirjoitukset melkein päivittäin joten kiitos vertaistuesta kaikille!! Ja suuret pahoittelut surun kohdanneille! :hug:

Työelämästä on ollut puhetta. Itse käyn töissä jossa joudun matkustamaan aika paljon. Vähintään kerran kahdesssa viikossa on päivän tai kahden matka lähinnä Suomeen tai muihin Pohjoismaihin. Näin raskaana ollessa käy aika raskaaksi... Onko muita kohtalotovereita? Missä vaiheessa sitä uskaltaisi sanoa työnantajalle että alkaa riittää? En kyllä haluaisi kovin pitkälle reissata maha pystyssä.

Nyt taidan lähteä kirpparikierrokselle! Mukavaa sunnuntaipäivää kaikille!

t. Peippo78