Tammikuun Vauvat 2012 elokuussa

Onneks itellä tuo pahoinvointi loppui siinä 13-15 vko aikoihin.. :) Ei oo kovin kiva juttu kun töissä joutu käymään ja oon kumminkin asiakaspalvelutöissä :/ *huhhuhhuu* Oli aika epoämukava välillä olla kun sille huonolle ololle ei tosiaan voi yhtään mitään... :/ Toivottavasti kaikilla teillä jotka niistä kärsitte niin kohta loppuisi ja alkaa tää niiin ihana 2/3 <3
 
Mä en ainakaan vielä aio tuohon facebook ryhmään liittyä, oon tosi tarkka muutenkin mun kavereista tuolla:ashamed:

Tänään oli neuvola pitkästä aikaa!

Rv16+2(rv6+3)

Paino: 54,9kg(52,9kg) arvastin et on noussu ja ärsyttää!!
RR: 109/71(112/64)
Pissatestit puhtaat
Hb: 123(123)
Kohdunpohjan korkeus: 13,5cm, ihme että mitattiin jo:O
Sydämen syke: 145
Liikkeet: ++

Eli kaikki ihan ok. Painoo oli heti tullu mikä tosiaan pännii vähän, mutta täti sano että mulle saa tullakkin kuulema :D Ja siis kun syön tosi vähän mitään herkkuja tai rasvasta ruokaa niin ei kait tarvii sit stressata..? Hb oli onneks edelleen hyvä, esikoisesta sain syödä rautaa koko raskauden ajan ja alussa hb oli sillon 98 :( Pelkopolille täytettiin jo lähete, tarkotus olis edellisestä synnytyksestä päästä juttelemaan. Mulla siis siitä pieni kammo kun se kesti 36tuntia josta 1t ponnistusvaihetta ja en oikein muista koko tapahtumasta mitään : /Se sit ahdistaa mua vähän..

Seuraava neuvola olis syyskuun alussa, vähän ennen rakenne ultraa..

tinker_rv16+2
 
Toi FB-ryhmä on musta tooosi hyvä idea. Liityin kakkosta odottaessa myös vastaavaan ja meillä on nyt tosi tiivis ja "tuttu" porukka, jäi kyllä silloin helistimen sivuilla muut kirjottelut, mutta sen mukavampi on kun ollaan tutustuttu tosi hyvin ja oli viime kuussa tapaaminenkin (ite en kyllä siellä ollut). Mutta siellä aktiivisesti kaikki kirjottelee ihan koko ajan ja jaetaan ilot ja surut ja ollaan ystävystytty kivasti. Eli Sarille kaveripyyntöä(kö)? :)
 
Sartsa83
MLM voit olla kyllä varma, etten minä häviä täältä mihkää!! ;) :) Mä pystyn hyvin sujuvasti oleen siellä ja täällä ja joka puolella. :p Ja toisekseen.. kun olin kirjottanu tuon että ajattelin tommosen perustaa, niin eräs, joka ei ole edes kaksplussalla, luki sen ja pyysi päästä mun kaveriksi kun halusi tuonne ryhmään. :) Eli.. sain sinne henkilön joka tykkää ennemmin kirjotella nimen kanssa kuin semianonyymisti. Juu ja enkä mä sitä ottanukaan sillä.. oon ihan samaa mieltä sun kanssa.. paljon kuitenkin täälläkin tuossa listassa on nimiä, joitten en oo nähny kirjotelleen täällä, joten lienee ihan hyvä vähän poistellakin, jos kerta eivät kirjottele. :) Ihan silläkin, että pysyy kartalla. :)

Tervetuloa Toke :) :wave:

Nijan kiitos :hug: :heart:

Voi ei niiiskuneiti :( Hirveästi nyt voimia ja toipumista.. toivotaan että se nyt hemskutti menis jossain vaiheessa ohitte!

Täälläkin tosin tota pahaa oloo edelleen tulee ja menee, mutta ei oo pönttöö tarvinnu mennä halaileen.. ei siis käy kateeks vaan tuntuu pahalta että toiset sit joutuu urakalla sen pöntön seuroihin. : / Mut mun kroppa taas yrittää sanoa välillä sopimustaan irti... jos oon yhtään nukkunu huonosti, voin koko päivän tosi huonosti ja heti tuntuu mahassa semmosia tuntemuksia kuin ois supistuksia tulossa, mutta eivät välttämättä tule, jos en kovasti riehu.

Carcas mulla on ihan samanlaisia tuntemuksia ollu... mut se johtuu pitkälti mun äidistä ja sen tilanteesta. Ja siten sitten vielä kun tuo meidän esikoinen on vain kuitenkin 3vkoa vajaa 1v tällä hetkellä, niin fyysinen ja henkinen voimavara on välillä aika vähissä. Pitäs saada levättyä, mutta tuon pienen kanssa se ei ihan niin vaan onnistukaan. Joten välillä oon onnessani tästä raskaudesta ja välillä taas ärsyttää olla juuri nyt raskaana. Pikku hiljaa oon tosin saanu muodostettua jonkinmoista yhteyttä tuonne masuun, etenkin jos tunnen liikkeitä. Mutta ehkä se tästä sitten vielä tiivistyy, kun toinen alkaa kuullakin, niin voi alkaa jutella enempi. :) Mies on jo alkanut välillä juttelemaan, vaikka tietää ettei toinen kuule.. sanoo vaan että "hyvähän se on välillä silti huomioida" :D :heart:

Sartsa ja Pätkis 17+3 :heart:
 
Heipä Hei aikoihin!

Sori etten oo kirjotellut, onko näin ettei pysy listalla jos ei kirjottelekaan, en minä ainakaan jaksa olla joka päivä päivittelemässä tänne ja kuitenkin luen ainakin joka toinen päivä läpi kaikki. Kaikkea juttua vaan tulee niin paljon kerralla että pitäis muistaa joka ihminen joka on tullut tai kertonut niin sitten kommentoida hänen vointejaan ettei saa "satikutia" jos pelkkää omaa napaa :) Meille on tulossa ne kaksoset joten odotellaan rakenne-ultraa ja että kaikki oisi sitten hyvin, on vielä hyvin epätodellinen ja epävarma olokin hieman. Ja ehkä myös se kun ja jos ei ole ollut itselleni ajankohtaisia keskusteluja niin ei viitsi kommentoidakaan suotta vain että jotain pitäisi kommentoida. Mukava näitä tosin on lukee, Tosi mukava mutta tosiaan ei ole ollut aikaa saatika voimia kirjotella tänne. Ja sitäpaitsi näin kesällä kaikki aika menee ulkona, pihatöissä jne kunnes onkin ilta ja olo ihan poikki.

Noo kiitos kuitenkin :) Jos musta "vaivaa" ei ole niin ois kiva pysyä listoilla ja kommentoida joskus kun sen aika tulee...

Lilliputti 17+3 tai 4
 
lilliputti3 ja muut Elkäähän työ rakkahaiset käsittäkö nyt väärin. :)

Ketään en ole poistamassa listasta, pohdiskelin vaan että jos ensi kuussa vaikka pitäisi sellaisen nimenhuudon että kuka tänne vielä kirjoittelee tai lukee yleensäkin, laittaisi yhden viestin että tiedän onko vielä mukana vai ei.

Eli ei tarvitse tosiaan aktiivisesti kommentoida tai kirjoitella.

Asia tuli mieleen kun tuossa listassa oli ainakin pari nikkiä jotka eivät edes ole kirjautuneet tänne sen jälkeen kun ovat tähän pinoon ilmoittautuneet.

Joten ketään ei olla poistamassa listasta ja ensi kuussa jos jaksaa/ehtii vaikka sen yhden viestin laittaa että onko matkassa vai ei niin auttaisi miuta paljon. :)
 
Carcas Täysin samat fiilikset. Tätä toista raskautta toivottiin todella alkavaksi ja kun se onnistui, niin olo oli lähinnä sellanen, et miks meijän piti lähteä tähän taas :ashamed: Ensimmäiset viikot siis oli lähinnä henkistä ahdistusta ja epätoivoa ja mietin jopa koko homman perumista, vaikken olis ikinä siihen oikeasti lähtenyt. Nyt pikkuhiljaa olojen vähän helpotettua ja masun kasvettua ja pienien hipaisujen tunnuttua en malttaisi odottaa, että pääsen näkemään tulevan vauvan. Kieltämättä ekat kuukaudet oli tosi haastavia ja mulla oli älyttömän syyllinen olo tunteista ja ajatuksista. Enhän ajatellut näin esikoisenkaan kohdalla. Mutta kai ne kaikki tunteet pitää käsitellä ja ne on oikeita, vaikka niitä ei haluaisikaan tuntea. Halaus sinulle :hug:

Mä kanssa laitoin pyyntöä fb-ryhmään ihan sitä kautta :wave:

Jemppi & pikkarainen 15+1
 
Tinker Mulla kans ongelmia suhtautua tohon painon nousuun... Ensimmaisessa raskaudessa tuli se yli 20kg :ashamed: Mutta puolustuksekseni samaan aikaan oli muutto vieraasta maasta toiseen vieraaseen maahan. En tuntenut ketaan muita kuin mieheni ja olin aika yksin. Siis muutettiin mieheni kotimaahan. No mitas sita sitten muutakaan tekee kuin makaa sohvalla ja syo... Tai siis niin minulle kavi. Nyt taman raskauden kanssa yritan olla paljon tarkempi ja elaa terveellisemmin. Mutten kuitenkaan pyri ottamaan mitaan hullua stressia painosta. Treenaan kuitenkin talla hetkella sen 5krt/vko etta luulis silla painon pysyvan terveellisissa luvuissa.

Minahan se olin joka kyseli tuosta sektio vai alatiesynnytys asiasta. Minulle taas sen kontrollin kanssa oli hyva tunne sektiossa kun siella koko ajan laakari kertoi mita teki ja mita tapahtuu seuraavaksi. Carcas mainitsi etta tuntuu ettei olisi koskaan edes synnyttanyt kun on ollut sektio. Minulla taas jostain kumman syysta ei ole koskaan ollut "tarvetta" kokea "oikeaa" synnytysta. Siis alkaa ymmartako vaarin, tarkoitan vaan etta en ole kokenut tarkeaksi kokea alatiesynnytysta. Toki olin siihen ensimmaisella kerralla valmistautunut, mutta asiat meni niinkuin meni. Taalla amerikassa sektion jalkeen kun on ommeltu kiinni mennaan heraamoon missa vauva odottaa isan kanssa. Heraamossa ollaan omassa huoneessa perheen kesken niin kauan kuin on tarvis. Siella sain jo makoilla vauva rintakehan paalla. Imettamista sain kokeilla samana iltana. Euraavana paivana aloitettiin kavely ja pari paivaa meni kipuillessa (johon tosin hyvat laakkeet auttoivat) ja sitten olikin jo suht normaali olo. Toki piti ottaa rauhallisemmin ekat pari vkoa, mutta en kokenut aikaa kivuliaaksi. Mies sai olla kotona vain ensimmaiset kolme paivaa ja palasi toihin. Sen jalkeen olin yksin vauvan kanssa ja ihan ok se meni. Nyt sektiosta on 2 vuotta, arpea tuskin nakee. Pieni valkoinen viiru bikini rajan alapuolella. Ehka se mika pelottaa eniten on, etta jospa mun kroppaa ei ole luotu synnyttamaan alakautta (sukurasitteita silla alueella) ja paadyn epaonnistuneen yrityksen jalkeen hata sektioon ja jokin menee todella pahasti vikaan. Mutta eikohan anma asiat selkene tassa raskauden aikana. Ja kylla taallakin paasee laakarin kanssa asiasta juttemaan.

Ja sitten naista tuntemuksista masuasukkia kohtaan... Minulla ei ole ollut minkaan laista tunne sidosta tahan vauvaan viela ollenkaan. Nyt vasta ihan viime aikoina kun maha on alkanut hieman kasvamaan on alkanut sisaistamaan etta vauva siella on ja ehka jotain pienta tunnesidetta on hitaasti alkanut punoutumaan. Minulla oli esikoisen kanssa jopa viela synnytyksen jalkeen kun ekan kerran nain vauvan etta tuoko muka on mun lapsi :ashamed: ja meni monta vkoa ennenkuin oikeasti pystyin rehellisesti sanomaan etta rakastin lastani. En toki mitaan pahaa hanelle tahtonut mutta se tutustuminen vei aikansa. Eli te jotka ette viela tassa vaiheessa tunne ylitsevuotavaa rakkautta vauvaa kohtaan niin alkaa hatailko kylla se ajan kanssa tulee :)

Mutta nyt pitaa lahtea tyton kanssa kirjastoon. taalla on joka tiistai pienten lasten lukutuokio jossa ihana kirjaston tati lukee kirjoja alle 3v lapsille. Sen jalkeen kerataan viikon lainattavat kirjat ja pesiydytaan kotiin lukemaan uusia kirjoja :)

Lonely ja Sintti 16+1
 
Hui se on jo elokuu..

Kiitos MLM taas uudesta pinosta! Niin ja ihana uusi perheenjäsen teillä. Mulla ei mies välitä kissoista niin en kuulemma sellaista tule koskaan enää samaan. Lapsuudessa viimeksi ollut tuollainen karvapallo:heart:

Ja hienoa, ettei potkita pellolle, vaikka hieman vähemmän kirjoittelisi. Yritän parhaani mukaan aktivoitua enemmän tässä raskauden edetessä. Mulle itselle on vaan vaikeampaa tällaisella isolla foorumilla kirjoittelu, kun haluttais tietysti muistaa kaikkien kuulumisia tasapuolisesti ja toisaalta muutenkin päästä enemmän vuorovaikutukseen muiden kanssa, mutta näin isossa joukossa se on mielestäni todella hankalaa..

Sartsa: Ensiksikin kovasti voimia sulle edelleen.. Varmasti on raskasta:( Sitten tuosta fb-ryhmästä, tosi hyvä idea, mutta sitä jäin miettimään Anskun tavoin, että näkeekö sitten minun kaverit, että olen liittynyt sellaiseen ryhmään? Mullakin tietää tästä raskaudesta vain lähipiiri ja lähimmät kaverit, niin sitä mietin, että paljastuuko se sitä kautta sitten kaikille fb-kamuille..:confused: En muutenkaan hirveästi jaa asioita fb:ssä, mutta olisi kyllä tosi mukavaa oppia tuntemaan paremmin samassa odotusvaiheessa olevia, kun tällä hetkellä ei kukaan kavereistakaan ole raskaana =)

Omaa: tänään on sitten tasan rv 18 ja aamulla oli kolmas neuvolakäynti. Painoa on tullut nyt kokonaisuudessaa parisen kiloa lisää, hemoglobiini oli 129 ja vauvan syke oli taas siinä 140/150 (tyttösyke(kö)?:D) Kaikki oli siis ihan mallillaan ja nyt odotellaan rakenneultraa, joka on parin viikon päästä. Liikkeet tunnen ja aikamoinen vilkeri taitaa olla tämäkin, mutta mies taitaa joutua vielä odottelemaan, että tuntis myös. Vaivoina on alkanu olemaan närästystä ja edelleen sitä aikaisimmista raskauksista tuttua nivuskipua (ja selkäsärkyä), etenkin liikunnan jälkeen. En kuitenkaan anna periksi, pakko yrittää liikkua edes jonkin verran. Kohta alkaa arki taas kunnolla niin senkään puolesta ei auta jämähtää sohvan pohjalle.

Amom rv18
 
Vastaankin itse tuohon kysymykseen fb-ryhmästä eli fbssä salaisesta ryhmästä sanotaan näin: Näitä ryhmiä ei voi löytää hakujen avulla, eivätkä ryhmän ulkopuoliset henkilöt voi nähdä mitään ryhmään liittyviä tietoja, eivät edes ryhmän nimeä ja jäsenluetteloa. Ryhmän nimi ei näy sen jäsenten profiileissa.

Tuon mukaan kenenkään kaverilistassa olevan ei siis pitäisi nähdä, että on liittynyt kyseiseen ryhmään. Joskohan sitä itsekin sit uskaltaisi.. :D
 
Ompa hyvä ettei kaikki muutkaan ole vielä saaneet ihan täysin kiinni tästä tiineyden ideasta tai rakennelleet mitään tunnesiteitä. Itsellä kun on tosiaan eka kerta niin en oikein tiedä mitä tässä odottaa. Koko tämä alkuraskaus on ollut jotenkin niin oireetonta ja liikkeitä en vielä tunne, niin välillä sitä vähän unohtaa että on edes raskaana. Toisaalta välillä tulee myös vähän arvelluttava olo että onko kaikki ok, mutta eipä sille asialle nyt vielä oikein mitään voi. Kaipa niitä liikkeitä sitten muutaman viikon päästä alkaa tuntua.

Alatie vs. sectio asiassa olen ehdoton. Osallistun työssäni noitten sectioiden tekoon ja jos itse saan valita niin siihen en ikinä lähtisi. Tietysti pakko on pakko ja väkisin en ala väärässä tarjonnassa olevaa mukeloa pönkeämään, mutta siis ehdottomasti mieluummin alatiesynnytys.

Liikkua olen yrittänyt mahd. paljon. Kävelylenkeillä lähinnä käyn ja pyrin siihen että ainakin tunti tulisi liikuntaa päivittäin. Pyörälenkeillä olen käynyt jonkun verran mutta vaikka tuo vatsa ei vielä edes oikein näy, niin kilpapyörän kanssa se asento alkaa olla hieman hankala...

Viime yönä näin ekan kerran vauvaunen ja se oli sitten tietysti heti painajainen. Meitin toukka oli mennyt katki ja tipahti sitten ulos kahtena kappaleena...hyvin realistinen uni siis...:rolleyes: vkoloppuna oli töissä vähän ikävämpiä juttuja jotka liittyivät aiheeseen niin kaipa ne vaikuttaa nyt sitten...
 
Sartsa83
Juu Amom juurikin niin.. eli se on SALAINEN ryhmä.. sitä ei näe muut kuin ryhmän jäsenet, vaikka ryhmän kirjotukset näkyvätkin OMALLA etusivulla, jos sinne on kirjottanut jotain tai esim. lisännyt kuvan tms. Eli ei huolta siinä mielessä. :) Mutta mä tosiaan oon sekä siellä että täällä... koska siellä on ainakin yksi sellanen joka ei taas ole täällä ja täällä on sellasia jotka ei oo siellä, niin haluu jutella kaikkien kanssa. :)

Kiitos Amom myös voimista... niitä tosiaan taitaa tarvita tässä koko tän kamalan ajan, mitä on... tarkotan siis äidin loppuaikaa meidän parissa, ennen kun......... jota en siis haluaisi edes ajatella. Mut tänään onneks jutteleen sinne lääkärille....

tinker_ voi murunen! Oot niin pieni ja hoikka että elä murehdi siun painoas... :heart: :hug:

Sartsa ja Pätkis 17+4 :heart:
 
Moikka!

eilenpä kirjotin pitkän pätkän,ja sitten sain sen kadotettua jonnekin... :/

ja nytpä en enää muista mitä kaikkea tulikaan kirjoitettua..

joka päivä (tai ainakin joka toinen pvä) käyn lukemassa,mutta jotenkin se kirjottaminen sit vaan itseltä jää..nytkin tytöt häirii mua koko ajan...faces kirjottelenkin sit enempi..aikaa koneella olemiseen ei paljoa ole,paljon kone päällä kyllä ja aina sillon tällön kerkee istahtaa.ja nykysin sit paljon myös kännystä käyn lukemassa,ja sillon ei paljoa jaksa kirjotella...

joku se puhui siitä ettei tykkää iso maha/pieni maha puheista.. muistaakseni... mä en tykkää kans.enkä tykkää siitä että vauvamasua tullaan silitteleen...ihan ventovieraatkin.vielä sitä ei ole tässä vaiheessa tapahtunut.tietysti tykkään kun omat lapset ja mies silittelee ja pitää kättä masun päällä,mut kellekä muulle se ei mun mielestä kuulu.ei ne muutenkaan mun mahaani koskettele niin miksi olisi oikeus vauvamahaan? ja toi mahan kokohan ei edes kerro vauvan kokoa.ollaan niin erilaisia.

mulla kaik neljä ed. synnytystä alateitse ja toivon että tämä viideskin suvaitsis niin tulla :) vaikka siinä tulee se vaihe että haluisi perua koko homman! mutta se kipu unohtuu samantien kun pieni käärö putkahtaa ulos <3 en voi sanoa sektiosta siis mitään kun ei omaa kokemusta,vain kuullut kavereilta.

omassa olossa ei ihmeempiä.närästystä on tullut jonkin verran..sitä mulla ei muuten olekaan,ainoastaan odotusaikoina sitä ilmennyt.. kauhulla jo odotan niitä suonenvetoja pohkeesta..se myös vaiva mikä ollu vain kaikis raskauksis.ehkä sit myöhemmäs vaihees ne taas.maha kasvaa,samaten takamus ja reidet :( joku 3kg tullut painoa tän raskauden aikana.ruokahalu on ollut hyvä! ikävä kyllä herkutkin maistuu.. vaatteet alkaa käydä pieneksi.ajattelinkin tässä joku päivä mennä katsoon itselle parit housut... ensi viikolla kun olis tarkoitus palata taas työelämään niin sit ei taas ehdi kaupungille..
niin ja ekat pienet liikkeet tunsin kun viikkoja oli tasan 15 <3 sitä ennen oli semmosia ettei voinu varmaksi sanoa oliko jotain muuta... ihanaa kun tosiaan alkaa vatsa näkyyn muillekin,tuntuu todemmalta.

mä voisin sartsa myös laittaa sulle kaveripyyntöä facebookkiin...

TT ja pötkylä 16+5 :)

p.s. voisi päivittää synnytyssairaalaksi TAYS , en osaa muuttaa tota punaiseksi....
 
Sartsa83
Laitahan TT79 kaveripyyntöä tulemaan. :)

Vinkki tekstin värjäämiseen toisen väriseksi: maalaat hiirellä tekstin pätkän, jonka haluat värjätä. Sen jälkeen klikkaat tuota A-kirjainta jossa on tuo viiva alla.. siellä on liuta värejä. Valitset värin ja tekstin molempiin päihin ilmestyy [merkkejä] ja [/merkkejä] ..jonka jälkeen se on valmis. Ja kun klikkaat lähetä, teksti näkyy haluamallasi värillä. :) Olikohan tää liian vaikee?
 
Huomenta!

Mahan koosta ja ihmisten kiinnostuksesta on kirjoiteltu. Minua ei jotenkin haittaa kyllä yhtään kommentointi. Kunhan nyt ei ryhdytä haukkumaan tms. Olen normaalikoossa täysin mahaton, joten tämä pyöreä maha tuntuu jotenkin tosi naiselliselta ja sitä saa kyllä minun puolestani muutkin katsella :D. Minusta se on luonnollista, että toisilla maha on isompi ja toisilla pienempi, en koe sitä arvosteluna. Lääppimään ei vieraiden ihmisten tarvitse tulla, mutta läheisemmät saavat halutessaan kokeilla, kun on enemmän kokeiltavaa (liikkeitä jne.). Mutta kyllähän se niin henkilökohtainen asia on, että jokaisella on täysi oikeus reviiriinsä sellaisena kuin sen haluaa.

Tuosta tuli vielä mieleen, että onko muilla vaikeuksia hahmottaa muuttuvaa muotoaan. Huomasin kuntosalilla, että en aina tajunnut, että missä kohtaa se maha jo tulee vastaan :D. Vaikkei se nyt mikään valtava olekaan, mutta kun ei tosiaan ole taas vuosiin mitään mahaa ollutkaan.

Painoa minullekin on tullut jo pari-kolme kiloa. Eikä haittaa pätkääkään, kun ei ole oikeastaan pelkoa siitä, että sitä pääsisi hirveitä määriä tulemaan (närästys estää liian syömisen). Äitiysvaatteita pitäisi lähteä ostamaan, kun normaalit paidat alkaa näyttää napapaidoilta.

Tämmöistä tällä kertaa, nyt ulos, kun on niin nätti päivä.

Meelia ja pikkuinen 16 +
 
Hei! Mulla on ollut niin hektinen heinäkuu, etten ole yhtään ehtinyt lueskella juttujanne, saati kirjoitella. Jospa taas nyt elokuussa tsemppais... Saas nähdä tulee syksyn aikana kirjoteltua tänne yötä päivää, kun alkaa uhkaavasti näyttää siltä että syyskuussa jään työttömäksi. :/

Mua ei oo pänniny ihmisten kommetit mun masun koosta. En tiedä johtuuko se siitä että oon ite niin innostunu ja onnellinen tästä tapahtumasta..? Monet on kyselly, että ollaanko ihan varmoja ettei sielä ole kahta, tai että miten se voi näillä viikoilla olla jo noin "valtava". :D Koskettelemaan ihmiset ei oo vielä ruvennu, (paitsi mun äiti ja ystävä) ja epäilisin ettei täällä meilläpäin välttämättä ole edes tapana mennä koskettelemaan kenenkään vieraamman mahaa ku tällääsiä juroja pohojalaasia ollahan. :D ..voin toki olla väärässäkin kunhan tää maha kasvaa loppua kohden :LOL:

Mulla on taas niin epäuskoinen olo. Tuntuu ettei mitään ihmisen alkua olekaan, kun ei oo taas kuukauteen saanut vahvistusta asiasta. Onneksi ensiviikolla nla-aika :heart: Toivottavasti se oikea neukkutäti on jo palannut lomiltaan, en oo sitä koskaan nähnyt, mutta uskon sen olevan parempi ja mukavempi kuin tuo tohelo sijainen joka on ollut 3 edellistä kertaa!!

Nyt ulos ja marjapuskiin...

hensq & nykerö 16+0
 
Moi taas mammat!

Mulla ei vielä mahaa erota (näytän ehkä vaan vähän lihavammalta kuin ennen...), joten kukaan ei ole vielä uskaltanut tulla kommentoimaan tai kyselemään. Me ei olla muutenkaan vielä kerrottu oikeastaan kenellekään... ainoastaan pari kaveria ja pomo tietää. Kummankin vanhemmat ovat vielä siis täysin pimennossa ;) Ollaan ehkä molemmat, sekä minä että mies, vielä niin epäuskoisia itsekin tästä tilanteesta että katsellaan nyt vielä ihan rauhassa. Kohta puoliin pitää kyllä alkaa paljastamaan uutisia, kun en halua sitäkään että toiset hoksaa vasta kun maha selvästi näkyy.

Mullakin ensi viikolla neuvola! Toivottavasti pääsisin sitten kuulemaan sydänäänet (viime kerralla ei saatu kuuluviin...)! Olo on kyllä niin epäuskoinen taas, kun oireet on kaikonneet ja liikkeitä ei tunnu, mahaa ei erota jne... Onkohan siellä vielä joku? Rakenneultrakin on vasta viikoilla 21+5, eli menee melkein syyskuun puoleenväliin :kieh:! Ei jaksa odottaa!

Mahassa on tuntunut viime aikoina aika paljon erilaisia kipuiluja. Välillä ihan istuessa / makuulla, mutta lenkkeillessäkin pitää vähän väliä hiljentää kun alkaa mahaa pistämään niin ikävästi. Ei kiva. Yritän vaan ajatella että nää on ihan normaaleja tuntemuksia, mutta väkisin miettii välillä että onkohan siellä nyt kaikki hyvin. Kun eka lapsi vielä kyseessä niin en oikein osaa erottaa mikä on normaalia kasvukipua ja mikä mahdollisesti supistelua (voiko niitä tulla edes vielä tässä vaiheessa...).

FB-ryhmään en ainakaan vielä ajatellut liittyä. Katsellaan sitten vähän myöhäisemmässä vaiheessa josko innostuisin sinnekin puolelle lähtemään mukaan... :)

Ihania loppukesäisiä päiviä kaikille!

SenSen rv 16+3
 
Tervetuloa uusille! Misux Meillä on ihan peräkkäin lasketut ajat ja sama synnärikin, että saapas nähdä ollaanko samaan aikaan synnärille. Aika arpajaisethan toi lasketun ajan määritys (ja ennen kaikkea toteutuminen) toki on :D

Fb-ryhmään en varmaankaan ala kirjoitella tässä vaiheessa. Mulla on siellä niin paljon muita tahoja, joiden kanssa käyn ajatustenvaihtoa, että menis pelkäksi fabottamiseksi koko syksy :)

Täällä alkoi maanantaina työt, mutta palasin vasta tänään toimistolle kun rauhoittelin masua pari päivää muuton jäljiltä. Teki hyvää ja tänään oli hyvä palata koneen ääreen. Nyt on sitten luvassa melko sähäkkä syksy. Kevät oli niin raskas ja intensiivinen, että palauduin siitä kunnolla vasta kesäloman viimeisellä viikolla. Nyt päätin sitten, että otan PALJON rauhallisemmin syksyn. Vaan itseni tuntien hidastan vasta siinä vaiheessa, kun alkaa supistella ja tulla ikäviä tuntemuksia. Mutta jos silti yrittäisi :)

Painosta Raparperitaivas sen kiteyttikin. Hyvänen aika naiset! Ei uutta elämää kasvattaessa tarvitse pysyä nollakoossa vaikka Victoria Beckham sen tekeekin. Ja toisaalta. Elkää suotta ressatko siitäkään, että paino ei nouse! Kyllä ne siellä neuvolassa sitten sanoo, kun on syytä lisätä kaloreita ruokavalioon. Nijan ainakin valitteli, että ruokailut on olleet mitä on. Ite en ainakaan oo pystynyt syömään kerralla edes puolia siitä mitä yleensä. Viime neuvolassa oli kokonaispainonnousu 1.9 kiloa plussasta ja eilen kun punnasin kotona (vaaka näyttää aikas samaa kun neuvolan) niin oli enää 300 grammaa plussaa. Veikkaisin, että jos jatkossa tuo mahalaukun vetokyky pysyy yhtä huonona niin tässä alkaa paino putoamaan siinä vaiheessa kun vauva alkaa tosissaan kasvamaan.

Masun koskettelusta ja kommentoinnista Mulla menee reviirin rajat todella kaukana ja sain ihan kauheen sisäisen hepulin, kun anoppi tuli taputtelemaan kuukausi sitten masua. Meinasin sanoa, että menetkös siitä! Nyt aattelin, että kun se tulee viikonloppuna kylään niin kerron sille ensin tästä meidän huulihalkiomahdollisuudesta ja sen jälkeen esitän sille kainon toiveen, että koskettelee mun vatsaa vasta kun minä ehdotan. Varsinkin tässä vaiheessa, kun musta on ihan mahdoton sanoa ulospäin, että olen raskaana, tuntuu vähän typerältä, että tullaan hiplaamaan. Mies saa tietysti kosketella ja sitten mun herkkis-veljentyttö, joka halasi ihanasti masua, kun olin kertonut veljen perheelle, että meille tulee vaavi :) se on sellainen halailija muutenkin, että sen suon hänelle.

Nyt taidan jatkaa syysflunssan kourissa yskimistä ja sähköpostien selvittelyä. Miksei sitä vaan voi arkistoida sähköposteja heti, jos kerran aikoo joskus arkistoida ne?...

Anskutin ja Syllikki (ei MITÄÄN käsitystä viikoista tällä hetkellä :D)
 
Moi,

SenSen me kerrottiin kahdesta ed.raskaudesta vasta siinä rakenneultran jälkeen.. ihan pari parasta kaveria tiesi asiasta ennen.sain aika hyvin peiteltyä vaatteilla. jokaisen oma asia koska haluaa kertoa. ja kahesta ekasta ekan ultran jälk. ja nyt ekan ultran jälkeen. en kuitenkaan kauheen julkisesti ole asiaa kailotellut,mutta niille lähimmille ja keiden kanssa enemmän tekemisissä.lapset sit kertoneet kelle kertoneet,ja isovanhemmat tietty hoitaa oman osansa koko suvulle...mutta esim. facebookis en ole asiasta kailottanut,ja toivonut ettei seinälle onnitteluja...sais sen rakenneultran vielä niin sitten saatanpi ehkä sielläkin jotain mainita :) ellei aiemmin lipsahda..
itseasiassa pistin sinne yhden kuvan profiiliin mistä vois kattoo mahan pömpötyksen,mutta kukaan ei ole tainnu uskaltaa udella...jos olenkin muuten vaan lihonu.tietty musta paitakin,mut jos tarkkaan kattoo ni huomaa.ainakin itse.

sartsa pistin sulle kaveripyynnön :)

mutta nytpä taidan pistää koneen kii ennenkuin huomaa kellon olevan ihan liikaa... meillä pojat kiekkoleirillä ja täytyy ruoka olla valmiina kun tulevat kotiin...vaikkakin ikinä niillä ei ole heti nälkä..mut jos isäntä tuo pojat ja sen on nälkä...sit ei kestä sitä kukaan! koko päivä menny vaan oleillessa...laiskotellessa siis :) tässä koneella menee muuten aika yllättävän nopeesti..ja kun samalla aina väliin jotain pientä touhuaa(paitsi tänään..ei ku kävin mä jo kaupas :) ) ensi viikolla siis töihin ja nyt täytyy sitä ennen saada niin monta asiaa tehtyä täällä kotona....ihan kuin ei ois ollu koko kesää aikaa...

TT 16+5
 
Vastaankin itse tuohon kysymykseen fb-ryhmästä eli fbssä salaisesta ryhmästä sanotaan näin: Näitä ryhmiä ei voi löytää hakujen avulla, eivätkä ryhmän ulkopuoliset henkilöt voi nähdä mitään ryhmään liittyviä tietoja, eivät edes ryhmän nimeä ja jäsenluetteloa. Ryhmän nimi ei näy sen jäsenten profiileissa.

Tuon mukaan kenenkään kaverilistassa olevan ei siis pitäisi nähdä, että on liittynyt kyseiseen ryhmään. Joskohan sitä itsekin sit uskaltaisi.. :D
Jees, näin on :)
ite oon mones (?) ryhmäs ja itelläni yksi oma salainen ryhmä, ja kukaan ryhmän ulkopuolinen EI NÄÄ :
a. että olen ryhmässä
b. että kirjoitin ryhmään
c. kommentoin ryhmään
d. eli eivät nää mitään

:)

iimukka 18+0
 
Mä tekisin ihan mitä vaan että mun paino nousis. Tässä oon nyt kolmatta päivää jonkun ihme pöpön kourissa, kun mikään ei pysy sisällä. Tai nyt näyttää jo helpottavan, mutta on toi vatta viekin ihan sekasin. Oksennusta ei oo kertaakaan onneks tullu. Hirvittää taas mennä neuvolan puntarille jos ja kun paino on taas tippunu tän taudin takia :(

Nyt taitaa olla se viimenen hetki ottaa itteensä niskasta kiinni ja alottaa syömään kunnolla. Jos vaikka aamupalalla sais meneen jatkossa alas enemmän kun tähän mennessä.

Tunnesidettä vauvaan ei oo vielä muodostunu. Tiedän että se siellä on ja kasvaa ja välillä potkii, mutta silti mä en vaan tajua että odotan vauvaa :confused: Oon kuitenkin ihan innoissani siitä että meille tulee vauva, mutta oon erittäin lahjakkaasti nyt viime aikoina sivuuttanu sen tosiseikan et munhan pitää se synnyttääkin :D Jotenkin niin sekavaa tää ajattelu tällä hetkellä...

Nijan 16+6
 
Hyvä hyvä, jos kaikki ei katoakaan fb:n puolelle; itse olen aika huono sitä käyttämään. Vaikka mä kirjoittelenkin tänne aika harvakseltaan, niin lukemassa käyn usein. Keskustelu on välillä niin vilkasta, ettei viitsi enää kommentoida, kun jutut on jo menneet eteenpäin. Musta on kiva lukea muiden tuntoja ja kuulumisia. Aikalailla samankaltaisia tuntemuksia on monella raskausaikana ja on jotenkin lohduttavaa ettei oo ajatuksineen ihan yksin kummajaisena.

Jemppi & Sartsa Halit myös teille ja Sartsalle voimia ja jaksamista äidin sairauden kanssa.

Me lähdetään lomareissulle =) , joten palaillaan viikon kuluttua taas!
 

Yhteistyössä