Pakko hehkuttaa, että viime kertaisen avautumiseni jälkeen on olo alkanut taas hiukan kohentua!!
Väsymys edelleen järkyttävä, mutta noi supistelut rauhottunu aika lailla.
Rintapumppua en ole hommannut, enkä tiedä hommaanko. Käsipelillä menin viimeksi. Olihan se varmaan paljon hankalampaa, mutta jos ei oo tietoa helpommasta...
Olin viimeksi ostanut käytettynä rintapumpu, mutta se oli valmiiksi rikki, enkä saanut koskaan aikaseksi hankkia toista. Voi olla, että nyt tarttisi hankkia, kun ei varmaan jää enää aikaa vaan istuskella ja pumppailla turhia aikoja.
Vakuutus otettiin, mutta nyt kun olen ehtoja lueskellut ja korvaus juttuja, niin taidettiin valita hiukan huonosti...
Kun lähinnä hankittiin sen varalle, että jos nyt synnytyksessä/heti syntymän jälkeen ilmenisi jotain vakavaa tai syntyis vaikka paljon sairaalahoitoa vaativa keskonen tms., niin meiän vakuutus ei taidakkaan korvata mitään tollasta. Sairaalaoloajassakin on joku 30 päivän omaavastuuaika ja tossahan taitaa jo kelankin sairaskatto paukahtaa täyteen. No en oo jaksanu enää tarkemmin lueskella ja mieltäni vaivata asialla, maksettu, mikä maksettu... Ennen ku maksetaan seuraava erä (tulee heti syntymän jälkeen), aion kyllä käydä tarkistamassa, että mitä tohon vakuutukseen nyt sitten oikeesti kuuluikaan.
Imetystyyny houkuttais. Ne on vaan niin kamalan kalliita, että... Ja mulla on nyt joku ongelma, etten halua moista käytettynä ostaa. :/ En tiedä, miksi, kun muuten kuitenkin hyödynnän käytetyt tavarat ihan innolla. Patjat, tyynyt ja toi imetystyyny vaan on nyt jotenkin sellasia, että pakko saada uutena. Peitot taas voin esimerkiksi kyllä ottaa käytettynä. Jotain häikkää nyt tuolla pään sisässä
Influenssa piikkiä ei otettu. Oon tasan kerran ottanut ja silloin sairastin pahimman nuhan, mitä ikinä... :O
Vieläkö
Rasavillillä on kaksoset masussa???
Nukkuminen sujuu hyvin, kunhan esikko suostuu nukkumaan. Olen kai niin rättipoikkipuhki, että mitkään kolotukset ei saa mua pidettyä hereillä.
Alun vessaramppaamisesta on nyt pieni tauko, mutta eiköhän tuo vauveli taas jossain vaiheessa ala painaa vääriin paikkoihin.
Neuvolakuulumisia
Paino 75,6kg ( noin 500g/vk, yht. nyt +15kg ja mä kun olin toivonut, että toi ois se kokonaislisäys tässä raskaudessa
)
Sykkeet 150
SF 31 (alakäyrältä yläkäyrän yli)
Rt
Hb +130, eli väsymys taitaa sitten johtua vaan tästä loppuraskaudesta
Paineet ja pissa ok
Harjottelija tyttönen katsoi ja mistään ei tullut sanomista.
SF-mitasta totesi vaan, että sinne on pomsahtanut, mutta eihän tuo vielä mitään kerro. Isoa vauvaa kuitenkin veikkaili, kun esikkokin suht kookas.
Kazzielle tervetuloa. Valitettavasti mä en oikeen osaa auttaa tilanteeseen. Tottahan se on, että ittekin välillä kauhulla mietin sitä, että mitä tää elo on sitten kahden kanssa... Esikoinen kun vaatii niin kamalasti huomiota, niin millä mä sitten saan annettua sitä molemmille tarpeeksi. Viimeksi kun oli vaan niin helppoa, ei tarvinnut stressata imetyksen kestosta, nukahtamisesta, ei mistään... Meni vaan sen yhden vauvan tahdilla. Nyt niitä oiskin kaks. Miten mä nyt ne ruokin molemmat, entä jos vauva haluaakin olla rinnalla pidempään (esikko oli tosi nopea syömäri)? Millä mä saan vauvan nukkumaan, kun esikko ei jaksa hetkeäkään olla paikoillaan, eikä ainakaan hiljaa tai toisin päin, entä jos vauva vaan huutaa ja esikko kaipaa edelleen nukuttajaa? Entä jos vauva syntyy keskelle paukkupakkasia, eikä päästä edes ulos...? Päähän täällä sisällä hajoaa, jos 24/h on ilman aikuisten seuraa. Ja tällä kertaa ei ees oo niin paljon tuttuja äippälomilla, joiden luo mennä. Miten mä pidän tän kämpän järjestyksessä, milloin siivoan tai pesen pyykit, laitan ruokaa??? Milloin mä pääsen harrastamaan jotain??? Okei, nyt on pakko lopettaa, koska muuten mä keksin niin monta asiaa, joita voin murehtia. Luotan kuitenkin siihen, että jotenkin ne asiat setviintyy. Tiedän, että aika menee luultavasti siihen, että "suoritan" päivän toisensa jälkeen samalla rutiinilla, tylsällä kellotuksella ja lasken vain päiviä, milloin mies tulee mut "pelastamaan". Eniten mua varmaan huolettaa se, että jos tää vauva ei nukukkaan. Tällä kertaa ei onnistukkaan päikkärit samaan aikaan vauvan kanssa... Missä vaiheessa ihmisestä tulee kävelevä zombie, jos nukkuu vain 4h päivässä??
Niin ja tietty se huolettaa, että joudunko mä nyt sanomaan lopullisen hyvästin mun harrastuksille... Ehkä mä sitten yritän keksiä uusia harrastuksia, mitkä onnistuu kahden tämän ikäisen kanssa. Toi nukkuminen on kuitenkin ehkä se isoin ongelma. Mulla se valitettavasti heijastuu heti mielialaan, jos en saa tarpeeksi unta. Sitten on tää äippä niin kärttynen, että... Ja kun mä oon kärttynen, ni se tietty heijastuu lapsiin ja soppa on valmis.
Tulipas pitkä tarina tästäkin... Mutta siis pointtini on se, että kyllä mua ainakin huolettaa tuleva. Meillä vaan ei oo mahdollista miehen edes harkita kotiin jäämistä, ei riittäis mun äippärahat meitä elättämään.
meand 31+1
