**Tammikuun tuhisijat 2013 Lokakuussa**

Se on kyl totta, että on hankalaa, jos äidillä on tiukat vaatimukset synnytyksen suhteen. Mutta ei synnytystoivelista ihan sitä tarkoita. Siihen vaan kirjataan omia toiveita, esim. kivunlievitysmenetelmistä, ponnistusasennosta, ensihetkistä vauvan kanssa jne. Joskus synnytys voi olla vaikkapa niin kivulias, ettei äiti pysty ajattelemaan, saatika sitten kertomaan omia toiveitaan kätilölle. Joten kun ne on kirjattua paperille niin kätilö voi yrittää niitä toteuttaa ja tehdä synnytyksestä miellyttävämmän kokemuksen, kun tietää mitä äiti ajattelee synnytyksestä kokemuksena. =)
Ite koen, että synnytystoivelista esikoisen kohdalla oli ihan huippuhyvä juttu!! Mun toiveita myötäiltiin mahdollisuuksien mukaan ja synnytyksestä jäi pelkästään hyvä mieli. En ois ehkä osannu pyytää joitain asioita, ellen ois etukäteen itse asioihin perehtynyt ja esittänyt niistä toiveita. Ja sekin, että kun mulla vaihtui kätilö kesken synnytyksen niin ei tarvinu alkaa selittää sille samoja asioita uudestaan, hän pystyi lukemaan mun ajatukset paperilta.=) Mulle synnytys on tärkeä juttu kokemuksenakin, siksi toivon pystyväni mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan siihen. Asiat ei aina mee niinkuin haluaa, mutta todennäköisemmin ne menee kivasti, jos itse yrittää siihen vaikuttaa.
 
Synnytystoivelistaa...hmm. Pistin siihen sairaalaa varten täytettävään sähköiseen lomakkeeseen toiveen yhden hengen huoneesta, minkä tiedän olevan lähes mahdoton. Perhehuone olisi unelma, mutta ei TAYSissä sellaista ole. Tekis mieli synnyttää Seinäjoella, kun molemmat on yhtä lähellä sitä missä asun. Miehen sukulaiset kuitenkin asuu Tampereen seudulla, ja sinne olen jo tietoni lähettänyt. Varsinaista synnytystoivelistaa en oo miettinyt. Luotan kyllä niin sanottuihin "vastavalmistuneisiin", ovathan he opiskelleet kätilöksi kuutisen vuotta (ihan hemmetin pitkä koulutus!). Kaikkien pitää aloittaa jostain. Kunhan eivät harjoittelijaa lykkää synnytykseen! Se mua jo vähän pelottaisi.

Herään joka yö 2-4:n välillä, enkä saa unta pitkään aikaan. Se on tosi rasittavaa, kun tuolla koulussakin pitäis jaksaa käydä.

Lunta tuli taas! Ihanaa kun maa on ihan valkoisena :) Voih <3

Pinsuli ja pikkunen 29+6 <3 (huomenna poksuu 30+0!)
 
Iltaa!

Olen sitä mieltä itse että Synnytystoivelista on ihan hyvä tehdä, mutta täytyy muistaa pitää se realistisena. Ja se on nimenomaa toivelista. Ja minäki ensikertalaisena en tiedä yhtään mitä odottaa, joten pyrin pitämään kaikki odotukset ja toiveet avoimena. Eipä ainakaa pitäis tulla pettymyksia :)

Yöheräämisiä ei vielä täällä ole hirveesti, joten aika hyvin nukutaan vielä toistaseks. Ainoo vaa että viime aikoina on alkanut taas olemaan vaikeuksia nukahtaa..en tiedä miks. :( Ollaan kuitenki saamassa ehkä jonkinlaista yhteistä unirytmiä aineki sillä tavalla että, tyttö on aina hereillä ku minäki herään ja iltaisin ei enää biletä nii paljoo ku alussa. Muutama viikko takaperin tyytö meinaan bailas niin rajusti aina iltasin että jumituin tujottamaan mahaani :D Tulee ihan selvästi äitiinsä:heart:

Supistuksia oli tänään ilmeisesti. Mites te kuvailisitte supistuksia, jos teillä niitä on ollut? Mä selittelin työkaverille että tuntuu ku ois tehny erittäin tehokkaan vatsalihastreenin ja vatsalihakset on sitä myöten erittäin hellät.

Meillä närästys on yks reittäin iso vaiva ja rennietä menee suhteellisen paljon. Tänään vaan sattu sellanen päivä että ne loppu! LOPPU! Kesken työpäivän. Ja töitten jälkee oli apteekki jo kiinni. Argh!:mad:

Kohta taas nukkumaan että jaksaa vetää perjantain kunnolla loppuun ja sit saadaankin nauttia neljän päivän vapaasta. Ah!:heart:

J-Love ja Sintti 26+4 :heart:
 
Pitkästä aikaa POKS*umaan.. 30+0 !

Äitipolin kontrolli oli tänään, lähinnä istukan paikkaa tarkistettiin, kun rakenneultrassa oli niin lähellä kohdunsuuta. Nyt oli kuitenkin noussut sen verran, että näytti olevan pari senttiä matkaa kohdunsuulle, joten synnytys onnistunee normaalisti.
Muksu sai painoarvioksi ~1600g(aika jännä olo tuli, kun toinen kaksosistani painoi syntyessään lähes saman, eli 1660g..), eli keskikäyrillä mennään :) Lapsivettä oli kuitenkin reilummanpuoleisesti, joten aamulla sokerirasitukseen, yök. Joskus kun kuulema voi runsaampi lapsiveden määrä viitata sokereihin, vaikka lapsi olisikin normaalikokoinen..

Nyt alkaa jo hirvittää tämä ajan kuluminen, kun aiemmin on tuskastuttanut se viikkojen mateleminen.

Äippäpakkaus tuli viime viikolla ja nyt olis kaikki pesty, kun vielä saisi silitettyä. Tykkäsin kyllä noin yleensä koko pakkauksesta, ihan kivan näköisiä ja värisiä vaatteita. Vauvan toppahattua tms jäin kyllä kaipaamaan..vai olikohan siellä, ei pysty enää muistiinsa luottamaan.. :confused:

Synnytystoivelistaa en taida ihmeemmin kirjoitella, epiduraalia en halua, kun en tarvinnut edellisessäkään ja josko nyt yrittäisi jättää sen kohdunkaulapuudutuksenkin pois, kun melkeinpä pahemmalle tuntui piikkikammoisesta sen laittaminen, kuin itse kivut.. Mies ei luultavasti pääse mukaan ja saa nähdä ehtiikö doulakaan(sisko), kun asuu parin tunnin matkan päässä. Vaan saane kai tuon "yksinkin" punnerrettua, viime kerralla en edes oikein sietänyt miehen kosketusta, saati että siitä apua olisi ollut :D
Valmennuksessa taidan käydä, kun on ihan vieras tuo synnytyspuoli minulle ja remonttejakin siellä menossa. Tietäispä sitten edes minne mennä sitten kun aika on..

Jos sitä nukkumaan, ennenkuin nälkä yllättää, sen sokerirasituksen vuoksi kun ei saa klo 20 jälkeen syödä..

muuttis 30+0
 
Supistuksista Ainiin mun piti sanoa niistä! Mulla oli tiistaina ekan kerran sellasia kunnon aaltomaisia, kivuliaita supistuksia! Aikaisemmin ne on olleet vaan että "oho, onpas vatsa epämukava ja kova", ja sit ne on mennyt pois aikanaan.
Mutta tiistaina noita tuli kolme noin viiden minuutin sisään, ja mä oon ihan varma että ne on samanlaisia kun synnytyssupistukset tulee sitten olemaan (tosin, tietysti ei ne olleet läheskään niin kovia kuin synnytyssupistukset tulee olemaan).
Tunne siis lähti tuolta ylhäältä kyljistä, siirtyi siitä vatsankin puolelle ja lopulta se oli kaikkialla: kyljissä, vatsassa ja alaselässä. Kipu alko sellanena "voi ei, nyt se tulee" -tyyppisenä, kasvoi, kasvoi ja kasvoi kunnes se oli jo tosi kova (huusin ou mai gaaaaaaaaad!!, enkä osannu päättää oisko pitäny itkeä vai nauraa :D), ja sitten se hiippui pois. Sellasia tuli pari, ja sitten ne loppui tykkänään. Enkä ollut niistä huolissani, kyllähän niitten harjoitussuppareiden on tarkoituskin alkaa pikkuhiljaa kovenee synnytystä kohden. Mää olin enemmänkin vaan niin iloinen, että oli selkeitä supistuksia :D Outoa!

Pinsuli ja pikkunen 30+0 !! *poks* :heart:
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Lynette
Huomenta kaikille! :)

Meillä on täällä talvi. Lapset on aivan innoissaan lumesta. :)

Mullakin oli toissapäivänä neuvola+neuvolalääkäri. Ja mulla tuntuu nyt muodostuneen pieneksi "ongelmaksi" tuo painonnousu. Tai siis se kun se ei tahdo nousta. Mulla on nyt koko aikana tähän rv30 asti tullut painoa 2-3kg. Eli on sitä tullut, mutta kun ennen raskauttakin mun bmi oli 22, niin vähän enemmän saisi nousta. Nyt viidessä viikossa painoa oli tullut vajaa 500g eli viikottaiseksi painonnousuksi tuli +95g. Ja edellisilläkään kerroilla ei oo noussut tarpeeksi. Mutta kun terkkari kyseli syömisistä, niin MÄ KYLLÄ SYÖN!! :D En tiedä, miten sais enemmän meneen, paitsi tietysti jos muuttais osoittensa johonkin Mäkkäriin, niin kai se vois tehota. :D Mulla tosin on ollut koko raskauden himo hedelmiin ja vihanneksiin, joita vetelen sitten ihan kaksin käsin, niin onhan tuo himo tietty sieltä terveellisimmästä päästä, eikä sillä nyt varmaan helposti ihan mahdottomia ylimääräisiä kiloja saa. Toivottavasti en tällä pahoittanut kenenkään mieltä, koska ymmärrän että jollekin toiselle voi olla raskasta, kun paino vaan nousee ja nousee. :ashamed: Mutta mä siis EN ole iloinen tästä omasta tilanteestani ja se nyt taas vähän nostaa stressitasoa, kun mietin vauvaa. :( Ja suurin syy tuohon painoon mulla on tainnut olla juurikin tuo stressaaminen, kun yli puoleenväliin mieli ei tosin ollut huipussaan. Ja toinen juttu on, et tää mun arki neljän pienen lapsen kanssa on aika kuluttavaa!! (Lievästi ilmaistuna... :D ) Terkkari sanoi sen punnituksen jälkeen, että hän kyllä katsoisi hemoglobiininkin, vaikka se on ollutkin tosi hyvä. No, sekin oli pudonnut ollen nyt 116. Eli lisärautaa naamaan siis. Toivottavasti sais nyt nostettua tota arvoo.

No joo, sitten lääkäri teki vielä ultralla painoarvion. Arvio oli nyt 1290g, eli ei mikään iso, mutta normaalin rajoissa. :) Sellainen sirpakka tyttö. :heart: Että pikkuinen ainakin on omansa ottanut, että kasvu ei ole hidastunut. Ja niinhän ne yleensä ottaakin. :) Ja sitten neiti oli ymmärtänyt kääntyä pää alaspäin!!! :) Eli pikkuisella kaikki näytti olevan hyvin. :heart:

Mahanympärystäkin jotkut oli mittaillut. Mäkin mittailin nyt poksumisen kunniaksi ekan kerran ja vaivaiset 92cm oli. Mutta selkeetä muutosta sentäs normaaliolotilaan. :D

Synnytystoivelistaan en kirjoitellut mitään. Mä aion myös mennä tilanteen mukaan. Tietysti, kun kokemusta jo useammista synnytyksistä on, niin jo tietääkin vähän etukäteen, miten itse reagoi ja mikä mulla toimii ja mikä ei. Ja edellisilläkin kerroilla olen loppuun asti pystynyt itse sanomaan mitä toivon ja mitä en. Lisäksi luotan mieheen niin paljon, että hänkin jo näiden edellistenkin perusteella tietää mun toiveeni. Ja oon niistä kyllä miehelle jutellutkin.
Mutta siis mitään selkäpuudutteita mä en halua. Enkä kyllä todennäköisesti ehdi saamaankaan. Ja kun kokemuksesta tiedän, että pärjään ilmankin. Viimeisimmässäkin synnytyksessä sanoin siinä 7-8cm kohdalla kätilölle, että tässäkin vaiheessa olen sitä mieltä, että ei puudutteita. :D Mutta silloinkin vauva syntyi muutama supistus tuosta.

pisang sulla oli ihanat kotiutumisvaatteet tytölle. :heart: Olikos se fleecepuku H&M:ltä? Katselin nimittäin itsekin siellä sellaista, kun oli niiiiin ihana, mutta jätin sitten kuitenkin kauppaan, kun meillä noita tyttöjen vaatteita ON paljon. ;) Mutta on ne niin ihanuuksia, että on vaikea vastustaa. :heart:

Mä olen aloittanut nyt urakan laittaa kaikki vauvajutut valmiiksi. Tai siis yritän, että saisin kaikki valmiiksi tässä marraskuun aikana ja sitten joulukuussa EN TEE ENÄÄ MITÄÄN!! :LOL:

Mutta nyt syömään. Yritän olla stressaamatta, että miten saisin ahdettua enemmän. Vauvakin painaa mahalaukkua, niin yritetään nyt sellaista taktiikkaa, että syön sitten vähän väliä, jos kerralla ei saa paljoa menemään. Ja pitäisiköhän sitä leipoa jotakin :) Jos parin viikon päästä neuvolassa olis jo parempi suunta painonnousun kanssa. :D Ja pahoittelut vielä tästä avautumisesta. :ashamed: Itsestä tuntuu vaan pahalta, kun en käsitä, että miten se ei muka tällä syömisellä nouse... :(

Mutta tänään vielä poksutaankin 30+0, iiks, mulla loppuu aika, miten niitä viikkoja nyt jo noin paljon on... :O

Lynette ja viides muru 30+0
 
  • Tykkää
Reactions: Hennu86 ja Pinsuli
Lynette Jospa saisit vähän painoa nostettua! :)

Hennu Sulla oli kuva tuolla masukuvissa, oivoi, mulla oli tuollainen maha joskus rv17. :O Ja en siis millään pahalla tarkoita, tokihan maha on kullakin omanlaisensa! Mulle vaan näköjään arpoutui tällainen rantapallo. :D

Mies muuten sanoi, että mun maha on pelottavan näköinen, kun verisuonet näkyy niin hyvin läpi. Noh, vähän Halloween-tunnelmaa omasta takaa... :LOL:

Mullekin on sanottu, että kyllä ne synnytyssupistukset sitten erottaa selvästi, ei pitäis olla huolta että niitä ei huomaisi. :D

Nyt taas pari päivää närästänyt ihan kiitettävästi, Rennietä mennyt lähes joka syömisen jälkeen. Otin tänään aamusta heti reseptilääkettä, saa nähdä josko se poistais polttelua vähän. Tekisköhän nuo mandariinit sitä, kun oon syönyt niitä nyt melkeestä kaksin käsin. Aivan ihania ovat nyt. :p Parempi ehkä kuitenkin sekin, kuin että vetäisin pullamussua niitten tilalla...

Taitaapi viikonloppuna olla ohjelmassa taas pikkusten vaatteiden pesua ja nuuskuttelua. Tuoksuu nuo lainavaatteet ihan vauvalta. :heart:

Ihanaa, lunta sataa! Tulipas heti niin jouluinen fiilis! :xmas:

Nöhveli & pikkumöykky 27+1
 
Nöhveli Juu, mie oon kyllä saanut kuulla tosta mahan pienestä koosta tässä viime viikkoina :D Mutta ilmeisesti meidän kaverilla on ollut tilaa kasvaa tuolla noin muuten :) Sf-mitta menee nätisti keskikäyrällä :)

Lynette Mulla paino noussut just ton noin 3 kg ja ens viikolla poksuu rv 30. BMI oli raskauden alkaessa 23 eli normi. Vielä ei ole neuvolassa asiaan puututtu kun tosiaan kaikki muu näyttää hyvältä, mutta katotaan mitä ens kerralla sanotaan, kun minut ottaa vastaan pitkästä aikaa mun oma terkkari...

Onhan ne synnytystoiveet eri asia kuin vaatimukset. Itekin aion esittää toiveen mm. epiduraalista, mutta siihen se melkein jääkin, kun ei näin ensisynnyttäjänä tiedä, mitä tuleman pitää; miten oma kroppa reagoi ja miten koko synnytys tulee menemään =) Kunhan kaikki menee hyvin ja pääsee mahdollisimman pian sairaalasta pois... (niin nopeasti kuin ensisynnyttäjä voi päästä) :)

Yöheräämisiä on täälläkin. Ainakin kerran, max kaks kertaa yössä on käytävä vessassa ja sit saattaa olla vaikea saada unen päästä kiinni. Saatan valvoa tunninkin ihan kevyesti. Mutta sen ajan, mitä nukun, nukun ihan hyvin. Arkisin nukun sen 8 tuntia ja viikonloppusin 10 tuntia yössä.

Närästys on hieman helpottanut tällä viikolla. Ei korvenna ihan niin pahasti, mutta Rennie on kova sana täälläkin! Lisäksi otan yötä vasten yhen Gavisconin. Ällö koostumus, mutta tuntuu auttavan edes vähäsen.

Hennu & Möhkö 29+2
 
Huh kun viime kirjoituksesta tänne onkin aikaa, vaikka aktiivisesti käynkin muiden juttuja seuraamassa.

Kiva kun synnytystoivelista on tullut puheeksi. Ensimmäistä lasta odottavana kun en tiedä synnytyksestä yhtään mitään ja täällä on tullut ihan hyviä juttuja, mitä vois miettiä synnytykseen liittyen. Toisaalta esim. kivunlievitystä on vaikea miettiä, kun ei yhtään tiedä, miten sietämätöntä/siedettävää kipu on. Taidan mennä vaan tilanteen mukaan ja ainoaksi toiveeksi laittaa perhehuoneen :)

Harjoitussupistuksista en ole aina varma, onko vauva vain kääntymässä vai onko kyseessä juurikin nuo harjoitussupistukset. Luulisi kuitenkin, että lapsi alkaa olla niin iso, ettei kohta enää juuri mahdu ympäri kääntyilemään.

Mulla oli tällä viikolla neuvolalääkäri 28+5 viikolla. Käynti oli kiva muuten, kun pikkuista katsottiin ultralla ja kaikki näytti olevan hyvin, mutta painoarvio oli alakanttiin :( Lääkäri arvioi vauvan painavan 1060g ja mitä oon lueskellut niin se kuulostaa aika pieneltä. Itsellä on kuitenkin paino noussut melkein 10kg, joten tuli vähän yllätyksenä. Lääkäri kyllä sanoi lapsen painon olevan ihan normaalin rajoissa, mutta jäi vähän huolestuttamaan miksi toinen on vielä niin pieni :|

Luniee 29+1
 
Luniee Oletko itse pienikokoinen? Jos olet, niin vauvakin on silloin luultavimmin keskiarvoa pienempi, se on ihan loogista :) Mun painoindeksi hyppii siellä 17-19 välillä, eli tosi matalalla, joten enpä uskokkaan että munkaan vauvasta mikään jättiläinen tulee ;D Ja jos lääkärikin kerta on sanonut, että normaalirajoissa menee, niin ei kannata huolestua :) Mun pikkuisella oli viime lääkärikäynnillä reisiluun pituus kaks viikkoo pienempi ku herra muuten, mutta se kuulemma kuuluu asiaan, koska olen itsekin tällanen persjalka (ei nyt sanatarkasti tuota sanaa käyttänyt XD). Samoin on avomieheni :D

Pitäisköhän munkin tehdä noin ku Lynette ja yrittää saada kaikki nyt marraskuussa valmiiksi? :D Oon niin HIRVEEN odottamaton, pitäis päästä jo pesemään noita vaatteita ja jopa silittelemään (normaalisti vihaan silittämistä)!
 
Luniee, voisiko olla mittavirhe? Mulla oli 25+1 lääkärineuvolassa painoarvio vain 705g, eli ihan alakäyrillä näytti kasvavan. Lääkäri vielä sanoi, että on pieni vatsa, lyhyemmät jalat jne. Itse olin kans hieman huolissani sen käynnin jälkeen, mutta kolme viikkoa myöhemmin rv 28 synnytyspolilla painoarvio olikin jo 1266g, ja kasvoi enemmän jo siellä yläkäyrillä. Ja rv 29+2 äippäpolilla painoarvio oli 1326g, eli ei ollut reilussa viikossa paljon kasvanut, mutta uskon, että nämä riippuvat paljon mittaajastakin. :)

Mulla ei ole oikeastaan mitään muuta synnytystoivetta kuin, että haluan kaikki mahdolliset kivunlievitykset. Perhehuoneellakaan ei niin väliä, kun ei mun mies sinne pysty edes jäämään yöksi. Meillä on kotona vaativat lemmikit, eikä niitä oikein voi muualle viedä hoitoon, joten mies joutuu niitä hoitamaan.

Mandariinit närästää mullakin. Mutta ai vitsit, että ne on niin hyviä nyt! Mäkin vedän niitä kaksin käsin. Iltaisin saattaa helposti mennä neljä-viisikin mandariinia kertaheitolla. Ja sitten rinnassa ja kurkussa kiehuu ja polttelee. :x

Painonnousu
ei hellitä ollenkaan. Nyt on 8,5kg tullut painoa. Ja siis paino lähti nousemaan vasta rv 17 jälkeen. Siihen asti ei ollut tullut grammaakaan. Mutta ihan syötyjä kiloja nämä ovat. Enkä ole enää päässyt liikkumaankaan, kun alkaa supistelemaan ja iskiaskipu tulee jo puolen kilometrin kävelyn jälkeen.

Onko teillä muilla muuten ruokahalu kasvanut merkittävästi? Mun vatsasta on tullut pohjaton kaivo. Mulla on koko ajan nälkä, siis ihan koko ajan. Ja jos en saa ruokaa, niin maha kipeytyy ja tulee ihan hirveä olo. Ennen raskautta mulle oli työn ja tuskan takana saada syötyä aamupalaksi yksi jugurtti. En oo koskaan oikein pystynyt aamupaloja syömään. Nyt puolestaan tänä aamuna aamupalaksi meni lautasellinen kaurapuuroa, n. 150g mustikoita ja mansikoita, mehukeittoa, kaksi ruisleipäviipaletta kaikenmaailman rehuilla, jugurtti, kaksi mandariinia, kahvi ja keksi. Enkä tullut edes täyteen! :ashamed:

Vatsanympärys
on 106cm. Ennen raskautta se oli 80cm, eli kylläpä se on kasvanut. :p Mä oon niin rakastunut mun mahaan. Se on niin ihanan selkeä vauvamaha! Sitä on kiva paijailla ja silitellä, ihailla peilistä jne. Ja on niin hauskaa, kun saa ihan vapaasti antaa sen kasvaa ja näkyä, eikä tarvitse peitellä tai hävetä mahaa. Tuntuu nyt jo haikealta, kun siitä pitää kohta luopua! Oonko mää jotenkin epänormaali? :D

Hui, reilu kuukausi äippäloman alkuun! 27.11 on tämän tytön viimeinen työpäivä. Ja vasta viime viikolla sain kelan paperit lähetettyä. Mun oli tarkoitus olla töissä niin pitkään kuin vain pystyn. Synnärikin on mun työpaikalta 1,5km päässä (kotoa synnärille on 45km), joten pomo jo lupasi viedä mut sitten synnyttämään. :D Mutta mun toinen pomo ei ottanut kuuleviin korviinkaan, että jäisin töihin. Hän sanoi vain, että äitiysloma on jokaisen äidin oikeus, ja silloin pitää rauhoittaa itsensä ja keskittyä pian syntyvään pikkuiseen. Ja kun työnantaja jokatapauksessa maksaa täyden palkan kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta, niin samapa kai tuo on, vaikka jäänkin kotiin. Olisihan siihen palkan päälle saanut vielä kelan minimiäitiyspäivärahan, jos oisin töissä ollut, mutta onhan se ihan kiva valmistautua rauhassa, varsinkin kun mieskin on sitten kotona. Saadaan joululahjatkin osteltua rauhassa. :)

Mutta mulle kyllä tulee ihan hirveä ikävä mun työkavereita ja pomoja. Ne on kyllä ihan maailman parhaat! Ne on enemmänkin kuin työkavereita. Ovat alusta asti olleet niin täysillä mukana mun raskaudessa! Mun pomot ja pari muuta työkaveria saivat tietää mun raskaudesta jo 4 päivää plussaamisen jälkeen. :D Aion taatusti vierailla työpaikalla tiuhaan tahtiin sitten vauvan kanssa. :) Minkälaisia työkavereita teillä muilla on?

Piipu85 & Iisakki 29+5
 
Viimeksi muokattu:
pisang ihanatnuo vaatteet. Mulla kaikki vauvan vaatteet vielä sekasin ikean isossa kassissa pesemättä.

Onko muilla lastenhuone missä kondiksessa. Suuri osa taitaa kyllä laittaa vauvan sängyn omaan makkariin. Me suunniteltiin että vauva nukkuis omassa huoneessan kun meidän makkarien ovet on metrin päässä toisistaan, eli tarkotus että molemmat ovet pidettäis auki niin oltai aika lähellä heti tavotettavissa kuitenkin. Meillä lasten huone on tällähetkellä kaatopaikka. Joulukuussa muutettiin ja sillon ihan kaikki ylimääränen roudattiin kellariin, sekä sinne tulevaan lastenhuoneeseen. Vähän saatu jo raivattua, mutta vielä on kaikkea ylimäärästä tavaraa. Meidän pitää kokohuone oikeestaa laittaa pinnoiltaan uusiksi. Eilen kävin kattomaalin hommaamassa , viikonloppuna jos sais katon alotettua.

Me mentiin viiko sitten naimisiin. Eli nyt on vauva sitten heti synnyttyään miehen. Jotenkin tuntui vaan nyt hyvältä ajatukselta, kun ollaan jo pitempään häitä suuniteltu, mutta ei saatu aikaseksi. Itelle isot häät ei tuntunu missään vaiheessa kovinkaan hyvältä, mutta alussa mies toivoi kunnon häitä. Nyt kuitenkin ite sanoi että varaappaas aika sinne maistraattiin, molempien perheet kutsuttiin paikalle ja käytiin sen jälkeen syömässä. Oli kyllä just meidän näkönen hääpäivä, ihan täydellistä.

Maanantaina kävin sokerirasituksessa ja arvot oli ihan ihanteelliset. Neuvolassa tuntuvat olevan vähän yllättyneitä. Mulla on painoa tullut raskauden aikana liikaa ja tähän mennessä on vaa paasanneet niistä sokereista ja ruokavaliosta. Nyt kun sokerit olikin ok, niin totesi vaan, että no toisilla se paino nousee kun kerää nestettä, kyllä ne sitten imetyksessä lähtee. Oli kokoajan semmonen tunne että ne oikeen ootti että sokerit on pielessä, mutta ite olin varma että sokerit ok, kun en joka ilta kuitenkaan syö makeita herkkuja, ja jos syön niin kohtuudella yleensä. Ite pyrin noudattamaan terveellistä ruokavaliota, tiedän että paino nousee varmaankin perinnöllisestä taipumuksesta, mutta myös liian suuresta ruokamäärästä. Mulle on raskauden aikana tullut hirvee ruoanhimo ja nälkä, kokoajan pitäs olla syömässä. Oon aatellu että jos kerään painoa terveellisellä ruoalla, niin en ota stressiä, niin kauan kun arvot on kunnossa. Muuten kaikki on neuvolassa ollu aina hyvin ,ainoo on toi paino joka vaan kokoajan nousee. Tosin viimeksi oli hemoglobiini vaan 94, mutta se taitaa laskea kaikilla raskauden aikana.

lynette tsemppiä painon kanssa. Onneksi on edes vähän noussut. Toisilla taita
vaan olla taipumus että paino ei nouse ja toisilla taas että nousee. Eikä mun mielestä oo järkeä että alkaa stressata nousua ja sen takia syödä roskaruokaa. Enemmän se vauva hyötyy siitä terveellisestä ruoasta, just niistä hedelmistä ja vihanneksista. Sulla varmaan kulutus raskauden myötä noussut sen verran että painoa on vaikea saada.
 
Synnytystoiveista Siihen sähköiseen lomakkeeseen laitoin, et haluan vauvan tissille ja sitten vasta pesut ja mittaukset. Tai sit heti niiden jälkeen tissille. Esikoisesta nimittäin imetystä harjoiteltiin vasta osastolla. Ja silloin tyttö oli jo väsynyt ja nukkui vain eikä jaksanut hirmusti imeskellä. Osastolla kätilö meinaskin, et olisi pitänyt jo salissa kokeilla/aloittaa, kun vauva on silloin virkummillaan (ainakin meän tyttö oli). En vain osannut ensikertalaisena ajatella sellaista.

tammikuunpoika Anteeksi mut pakko kyllä kommentoida tuota sinun "vaatimustasi". Siis mikä tuohon on syynä? Vastavalmistunut ei tarkoita etteikö olisi synnytyksiä jo hoitanut. Ja ei, en ole itse kätilö mutta jotenki kasahti korvaan tuo "vaatimus" ja luulen, et siellä kätilöt suorastaan nauraa tuollaiselle "vaatimukselle". Toki jos siellä on mahdollisuus niin he saattavat saada sellaisen kätilön sinulle mut se ei takaa, et kätilö olisi jotenkin ihana vaan voipi hyvinkin olla työhönsä kyllästynyt jupisia, joka ei kuuntele eikä puhu.

pisang Onko ystäväsi varma, et kyseessä oli vastavalmistuneet kätilöt? Jospa olikin valmistunut ja opiskeleva ja siinä kätilö kyseli opiskelijalta mitä nyt pitäisi tehdä.. Kuulostaa jotenki pelottavalle, et salissa olisi kaks tietämätöntä yhdessä. Noo oli miten oli niin luotan, et siellä on kätilöinä ihmiset joilla paperit kädessä ja näin ollen täysi pätevyys toimimaan kätilönä.

eevin äiti Anteeksi, huomasin vasta viestisi! :ashamed: Mutta tosiaan, ryhmä on jo kiinni ja mielestämme siitä oli kyllä ajoissa ilmoitus täällä..

Mentäisiin esikoisen kanssa ulos mut mun talvikengät on näköjään työn ja tuskan takana saada jalkaan ja lenkkareilla en lumeen lähe. Pitänee lähtä ostamaan talvikengät.. :headwall:

Tine & Vauveli 27+4 :heart:
 
No nyt ehin kirjoittaa paremmin.
Juu, Lynette, tuo fleecepuku on henkkamaukan.:) Oikein tuollainen ylisöpö prinsessa-asu.;)

Millamaulle paljon paljon onnea rouviintumisen johdosta!!:flower:

Tinelle vastausta. Juu, kyllä vaan ne oli vastavalmistuneita molemmat. En viitsi enempää siitä ystäväni synnytyksestä täällä kirjoittaa, kun en ole lupaa kysynyt, mutta se oli aika traumaattinen kokemus. Ponnistaminen venyi puoleentoista tuntiin, ja ne kätilöt oli ihan kädettömiä. :( Mutta täytyy todeta, että ONNEKSI nämä tilanteet on harvinaisia. Joten ei ole tarkoitus ketään pelotella, ja toivotaan, ettei kukaan täällä joudukaan vastaavanlaiseen tilanteeseen.

Meiltä ei varsinaista lastenhuonetta talosta valitettavasti löydy, sellainen olis kiva.: / Mutta hoitotasoa olen laitetellu vähän valmiiksi ja olen miettiny sänkyjärjestelytkin valmiiksi. Alan vasta marras-joulukuussa laitella sänkyjä (lähinnä jo silloin siitä syystä, että esikoinen pitää siirtää ajoissa pois pinniksestä, että ehtii tottua uuteen järjestelyyn hyvissä ajoin). Aion "liittää" pinnasängyn sivuvaunuksi meidän sänkyyn, ettei tarvi nousta öisin sängystä ylös kun imettää vauvaa. Harmittaa oikein kun en tätä tajunnut esikoisen kanssa, ajattelin, että samahan se on nouseeko ylös vai ei. No ei se oo.:D Mut sitten kun esikoinen oli muutaman kuukauden ikäisenä kipeänä ollessaan sivuvaunussa niin tajusin, että onpas näppärää.

Närästystä mulla ei oo, mutta kun on ollu noista mandariineista puhetta, niin mulla banaanit tekee kauheasti ilmaa mahaan.:ashamed: Mulla oli vielä oikein himo banaaneihin tässä parin viikon ajan ja oli pakko saada niitä. KOSKAAN ei oo banaaneista tullu mitään vaivoja. Raskaus muuttaa ihmistä joka suhteessa -ainakin väliaikaisesti, jos ei muuten.:p

Täytyis suunnistaa kauppaan. Kiva päästä rauhassa ostoksille, kun isi voi jäähä esikon kanssa kotiin. Mun tekee mieli glögiä ja pipareita.:D Vaikka me ei joulua olla koskaan vietettykään, mutta tuo lumentulo sai sellasen fiiliksen päälle, että nyt pitäis saada kuppi kuumaa ja sen kans pientä herkkua.Nam.
 
En edes muista millon oon viimeksi kirjotellu tänne, mutta aina välillä käyny lukemassa juttuja. :) Tuliki jo ihan ikävä! <3

Synntystoivelistasta olitte puhunu. Ainahan sitä toivoa saa, mutta täytyy tosiaan olla avoimin mielin, jos ei kaikki toiveet toteudukkaan. Minun toiveitani voisi olla, että jos joku vuorossa olevista kätilöistä osaa laittaa akupunktioneuloja, niin ne ois kivoja kokeilla. Myös aquarakkuloita haluaisin testata. Toiveena olisi mennä mahdollisimman pitkään ilman epiduraalia/spinaalia yms. Ilokaasu ja kohdunkaulan puudute olis kivat, jos mahollista. Ja mä oon semmoen ihminen, että aina ku oon sairas tai mulla on paha mieli, niin saatan mennä suihkuun seisomaan vaikka kuin pitkäksi aikaa. :D Niin, ehkä sitten synnyttäessäkin suihkuttelu voi olla mulle sopiva avautumisvaiheessa. :)

Toivoisin myös, että saataisiin kuvata synnytys videokameralla, mä haluisin, että kamera kuvais sitä koko huonetta ponnistusvaiheen lähestyessä ja sen aikana, ois mielenkiintoista jälkeenpäin kattoo sitä, koska ei sitä varmaan kaikkee muistakkaan. Ja näin kätilöopiskelijana ois ihan kiva tutkia mun synnytystä ja ehkä oppia siitä jotain. :D Voipi kyllä olla että semmoset unohtuu siinä hommassa, mut jos mies muistais vaikka laittaa kameran kuvaamaan niin kiva. :)

Vatsanympärytä en ookkaan mitannu, voisiki alkaa nyt mittailemaan! :) Harmittaa muutenkin, ettei ole tullut otettua enemmän mitään kuvia tms. Tänään ajateltiin mennä ulos koirien kanssa leikkimään ensilumeen ja videokuvaaman sitä. :D

Närästystä on nyt varmaan joka päivä ollu, en vaan ikinä muista ostaa sitä Rennietä! :D

Painonnousu hiljeni nyt kun aloin mittailee sokereita, kun todettiin se raskausdibetes. :) Mutta mulla ei oo th ikinä mitään viikkomääriä painolle laskenu tms. Eikä muutenkaan kauheesti oo painosta puhunu, vaikka mulla sitä on jo alunperin liikaa ja siihen nähden noussutki hieman liikaa.

Tiistaina oli se lääkärineuvola. Oon kyllä kade teille, joilla on ultrattu. Oishan se painoarvio ollu kiva nähä, varsinkin ku sf-mitta huitelee yläkäyrien yläpuolella! Mutta hänen mukaan kaikki oli ok. :)

Kätilöopinnot kestää 4½ vuotta, mutta kyllähän siinä paljon harkkoja on, kaikki eri osastot täytyy käydä läpi ja kerätä tietyt määrät synnytyksiä, hoidettuja vauvoja ja äitejä yms. Ne on ihan Eu-direktiivit ku säätelee kätilöjen koulutusta, joten minä en niinkään olisi huolissani, jos joku vastavalmistunut olisi meijän kätilö. Sitä paitsi ne kokeneemmat kätilöt on kuitenkin siinä ihan lähellä ja tulevat kyllä apuun nopeasti tarvittaessa. Henkilökemioitten kohtaaminen ei kuitenkaan riipu siitä kuinka kokenut toinen on, minä ottaisin mielummin mukavan, mua kuuntelevan ja avoimen kätilön, oli hän kuinka kauan hommmiaan sitten tehnykki.

paum & vampula 27+4.
 
Täältäkin millamaulle onnea! :) :flower:

Tulikin tuosta mieleen...Onko täällä paljon sellasia, jotka eivät ole vielä lapsen isän kanssa naimisissa? Me ollaan kuitenkin nuoria vielä, eikä mun mielestä mulla ja mun avomiehelläni ole kiire naimisiin. Pohdin vaan...Millä tapaa se avioituminen ennen vauvan tuloa sitten vaikuttaa virallisesti? Muuten kuin että isyystestejä ynnä muita ei tehdä, kun oletusarvo on, että vauva on äidin aviomiehen. Toisin kun taas sitten parisuhteessa vauva "voi olla kenen tahansa".

Meilläkään ei ole lastenhuonetta, kun asutaan kaksiossa. Tänne mahtuu meidän makkariin just ja just pinnasänky, mutta en tiedä YHTÄÄN minne saadaan mahtumaan hoitopöytä, kun kylppärikin on pieni.
 
Onnea minultakin millamaulle! :flower:

Pinsuli, me ei olla lapsen isän kanssa naimisissa, ei edes asuta vielä yhdessä, vaikka toinen yhteinen lapsi tulossa :D Ei välttämättä kyllä ihan omasta hartaasta tahdostamme; ei vaan ole löytynyt meille sopivan kokoista/oloista taloa/asuntoa, kun meillä on kuitenkin aika iso perhe..molemmilla kun on lapsia "edellisestä elämästä", niin tämä syntyvä on sitten jo kuudes kersa katraaseen :heart:

Isyystestejä ei automaattisesti tehdä, ellei sitä itse välttämättä halua, riittää että isä tunnustaa lapsen omakseen lastenvalvojalla (tai joku sossu se oli kuitenkin), vaikka ei edes asuisi yhdessä.

Nyt olisi yksi lupaavanoloinen talo tiedossa, mutta saapa sitten nähdä, toteutuuko vieläkään..eikä taida ainakaan ennen vauvan syntymistä ehtiä muuttaa kuitenkaan. Mutta ei revitä ressiä, käy miten on käydäkseen, onhan tähän jo totuttu ;)
 
  • Tykkää
Reactions: Pinsuli
pisang On kyllä ikävä tuommonen tilanne. Kyllä kätilön, oli kokenut tai ei, pitäisi ymmärtää kysyä neuvoa muilta jos ei tiedä miten tulisi toimia. Olisi ikävä synnyttäjänä kuunnella kätilöiden suusta "mitähän nyt tulisi tehdä". :stick:

paum Mie tykkäsin kovasti suihkusta synnärillä. Mies ei niin tainnut pitää, ku kylppäri oli todella pieni ja vesi kuumalla ja se höyryn määrä valtava. Ja vaikka mies roikku siinä oviaukossa niin sillä hiki virtas mut minkäs teet ku mie halusin siellä olla ja mies ei uskaltanu poistua vaan halus nähä mut. :D
 
  • Tykkää
Reactions: muuttohaukka
Vau, täällähän oli paljon juttua tullut! Toivottavasti muistan kaiken mihin piti kirjoittaa.

Millamaulle isot onnittelut rouviintumisesta! :flower:

Ja mäkin katsoin Pisangin kotiutumisvaatteita, ihanat! Olen itsekin yrittänyt mietiskellä mitä vauvalle laittaisin päälle kotiin lähdettäessä ja oli tosi kiva nähdä mitä joku muu on ajatellut. Lisääkin voisin vastaavia kuvia katsella, jos teillä on jo vaatteet päätettynä. :wave:

Painosta mulla oli bmi ennen raskautta 22 ja kiloja on nyt tullut noin 5. Tarkasti en tiedä kun neuvolassa ei ole tullut käytyä elokuun jälkeen, mutta toi oli pari päivää sitten saldo uimahallin vaalla. Nyt tuntuu vaan, että osa siitä voisi olla turvotusta, kun sormus on yhtäkkiä jymähtänyt sormeen ja ajattelisin, että noi mun kilot ei kuitenkaan siellä sormissa muuten istu. :) Ens viikolla on neuvola, neuvolalääkäri ja sokerirasitus, ohjellmaa siis kylliksi ja olisi kiva, jos mäkin saisin jotain vauvan painoarviota ja sokeritkin kiinnostaa.

Synnytystoiveita mulla ei liiemmin ole. Mun mielestä on kyllä ensisynnyttäjänä hyvä miettiä läpi miten toivoisi synnytyksen menevän, mitä kivunlievitystä haluaisi jne. mutta ei ehkä kannata kovin lukkiutua niihin toiveisiin, koska kaikki voi olla niin toisenlaista kun on kuvitellut. Ja yhtä hyvin ne seuraavatkin synnytykset voi poiketa aiemmista. Mä olin ekassa synnytyksessä aika kipeä, mutta ilokaasu ja epiduraali helpotti mukavasti ja loppua lukuunottamatta kaikki meni tosi kivasti. Kätilö tosin, jolla oli se 30v. kokemusta, oli todella epäkohtelias ja suoran loukkaava välillä ja lopussa jopa jätti käsityksen ammattitaidottomuudesta. Tokassa synnytyksessä olin ihan infernaalisen kipeä ja ilokaasu ja epiduraali ei auttaneet mitään. Synnytystä hoiti opiskelija kokeneemman kätilön kanssa ja vaikka ei mitään sielujen sympatiaa koettukaan, niin silti koin, että synnytys oli hyvin hoidettu. Nyt en sitten tiedä mitä odottaa, nopeaa ja todella kivuliasta synnytystä vai hidasta ja kivuilta siedettävää vai jotain sekoitusta niistä (=pitkä ja helvetin kivulias) ja siksi ei ole erityisiä toiveita kivunlievityksen suhteen. Huoneen osastolla voin hyvin jakaa muiden kanssa, voi olla mukavaakin seuraa ja kotiin ei ole kiire, kunhan päästäisiin normaalissa ajassa, jos kaikki on mennyt hyvin. Eka kerralla oltiin sairaalassa kolmisen viikkoa kun vauvalla oli synnytyksestä johtuvia komplikaatioita ja sitten myös mulle tuli ongelmia (sepsis) ja sekin aika musta meni siellä oikein hyvin, ei ollut mitään valittamista eikä aika käynyt pitkäksi.

Vatsanympärystä mittailin tuossa pari viikkoa sitten ja mun mies oli aivan järkyttynyt kun totesi, että meillä on samat lukemat. :LOL: Mies kun on olemukseltaan pitkä ja hoikka ja mun vatsa taas on meidän mielestä aika pallo. :) Hyvin se mun vatsa kyllä kasvaa, eilen oli ympärys 97cm.

Supistuksista en osaa sanoa mitään. Mulla kunnon tunnistettavia supistuksia ei ole oikeastaan tullut ennen kuin synnytys on käynnissä, mutta luulisin, että ne lujaa kävellessä reisissä ja joskus alapäässä tuntuvat tuntemukset jotka pakottaa hidastamaan vauhtia on varmaankin jonkinlaisia supistuksia. Tuntuu vaan sellaisena pistämisenä ja/tai pakotuksena joka pahenee, jos ei ymmärrä hidastaa vauhtia.

Filuuri 29+
 
Onnea millamaulle! :)

Me ei olla naimisissa, eikä mennäkään naimisiin ainakaan vielä. Ei olla edes kihloissa, eikä olla sitä suunniteltukaan. Ne rahat, jotka menisivät meidän valkokultasormuksiin, niin voi käyttää tulevaan vauvaan! :D <3 Ollaan kyllä suunniteltu/haaveiltu, että meille tulee kirkkohäät sitten joskus parin-kolmen vuoden päästä, kun poitsu osaa jo hyvin kävellä ja olla söpönä sormuspoikana hienosti pukeutuneena. :heart:
 

Yhteistyössä