Anoppi meinas taas kyllä arvata, että mä oon raskaana. Tai no kyllähän se arvasikin, mutta en mitään myöntänyt.
Kahvia "jouduin" juomaan, aika pitkin hampain, mutta meni alas. Joten siitä anoppi ei huomannut.
Mutta kuulemma mä hehkun oudosti, tiedä sitten mitä tarkoitti tolla hehkumisella, koska itestä tuntuu kyllä täysin päinvastaiselta.
Mutta ei hän raskaudesta sitte sen enempää, vaihdoin puheenaihetta nopeesti ja unohti asian.
Mut ei tää raskaus kyllä anopilta kauaa salassa pysy, eikä tarttis pysyäkään kuin sen kolme viikkoa, niin voisi kertoilla.
Tää salailu on kyllä hirveää!
Mä oon hirmutestaaja, en mä niinkään nyt testaa enää, mutta sen ekan plussan jälkeen on jokaisessa raskaudessa tullut tehtyä ainakin viis testiä, mahdollisesti enemmänkin.
Mä en facebookkiin tuu, käyn loppujen lopuksi niin vähän siellä.
Mutta toivon, ettei tää keskustelu nyt ihan kokonaan hiljene.
Töissä nyt oon kyllä pystynyt aika hyvin olemaan, pahoinvointi on pysynyt vähän taka-alalla, vaikka merkkiä aina välillä itsestään antaakin.
Työpaidasta en sitten tiedä, mä oon niin turvonnut (joko raskauden tai syömisen johdosta) jo nyt, että mun tarttee pyytää kohta töistä uuttaa työpaitaa, tai ei niinkään uutta, mutta vähän isompaa..
(Ai miten niin vähän turvonnut? )
Mut joo, näin Suomen voiton kunniaksi vois vaikka jaksaa raahautua suihkuun.
Onneks huomenna on vapaapäivä!
Susanna & Pähkinä 7+2