Tervetuloa uusille ja onnea hyvistä ultrakuulumisista niitä saaneille
Täältä ilmoittautuu myös yksi törpön miehen kanssa elävä nainen! Lastenhoito ja kodinhoito kaatuvat mun niskaani. Samoin valvominen kuopuksen kanssa. Päivisinkään ei saa nukkua... Eilen olin valmis kuristamaan ukon, kun tuli repimään mut puoliväkisin ylös, kun olin vahingossa nukahtanut hetkeksi (5min?) sohvalle Hänen piti päästä omille menoilleen, ja kuopustahan ei tietenkään voinut muka sinne mukaan ottaa. Ei varmaan niin. Ja omaa aikaa miehellä on aivan varmasti ollut. Mikä ihme siinä on, että miehet ei pysty ymmärtämään toisen (raskaus)oloja? Jos yritän avata keskustelua, mies alkaa puhumaan päälle omista jutuistaan. Hmph. Alan muistuttaa kävelevää zombieta. Sitten vielä jaksetaan ihmetellä, kun toinen on takakiree pieru!!! |O Ää-ää-ääää |O
Kiitos ja anteeksi. Tämmöinen pieni avautuminen.
Alexandra89: Teit mielestäni hyvän päätöksen, kun päätit osallistua siihen huumeseulaan. Näkevätpähän sitten! Toivottavasti alan ammattilaiset tajuavat tämän jälkeen edes pahoitella liioiteltua suhtautumistaan.
Muakin kiinnostaisi tuo maidonluovutus Mun piti alkaa kolmosen aikana luovuttamaan, mutta siinä tulikin sitten paha sairastuminen ja kovat lääkkeet, jonka takia piti luopua ajatuksesta. Maitoa olisi kyllä riittänyt.
Meillä on molemmat vanhemmista lapsista siirretty alle vuoden ikäisenä pinniksestä jatkettavaan sänkyyn nukkumaan. Molemmat oppi kävelemään jo hyvissä ajoin Lähinnä odoteltiin sitä, että hoksasivat tulla jatkettavasta sängystä jalat edellä alas. Esikolla kesti pitkään tajuta, että siihen päähän saattaa vähän sattua, jos yrittää tulla kuukuna edellä alas Kakkonen oppi asian jo ensimmäisen yrityksen ja erehdyksen jälkeen Toki ollaan siinä vieressä aina alkuun oltu, etteivät satuta itseään. Kolmonen alkaa lähentelemään vuoden ikää. Kohta hänelläkin siirto edessä. Se on nyt lähinnä omasta jaksamisesta kiinni...
Hankinnoista: Meidän ei oikeastaan tarvi hankkia uudelle tulokkaalle kuin uusia pieniä vaatteita. Ehdin antamaan 50-62cm vaatteet eteenpäin. Niin, ja jos nämä mun olot pitää paikkansa, niin sitten täytyy ostaa hieman isompiakin vaatteita. Jostain syystä tuntuu siltä, etten halua pukea pojalle vaaleanpunaisia mekkoja Tuplavaunut ovat harkinnassa.
Äitiyspakkauksesta: Olen aikaisemmille lapsille ottanut, mutta nyt en oikein tiedä mitä tekisin pakkauksen kanssa. Rahallinen korvaus on naurettavan pieni laatikon sisällön arvoon verrattuna, mutta toisaalta taas siellä tulee paljon sellaista, mitä ei tule pidettyä. Hmm... Pohdinta jatkuu
(.) Täällä on elelty hiljaiseloa nyt nämä pari päivää. Facen puolelle olen jaksanut jotain käydä kirjoittelemassa, mutta tänne ei ole enää virta riittänyt kertomaan kuulumisia. Pahoinvointi siis jatkuu, ja ihan yhtä rankkana. Huhhuijaa.
H & Pikkutähtönen2014 12+5
Täältä ilmoittautuu myös yksi törpön miehen kanssa elävä nainen! Lastenhoito ja kodinhoito kaatuvat mun niskaani. Samoin valvominen kuopuksen kanssa. Päivisinkään ei saa nukkua... Eilen olin valmis kuristamaan ukon, kun tuli repimään mut puoliväkisin ylös, kun olin vahingossa nukahtanut hetkeksi (5min?) sohvalle Hänen piti päästä omille menoilleen, ja kuopustahan ei tietenkään voinut muka sinne mukaan ottaa. Ei varmaan niin. Ja omaa aikaa miehellä on aivan varmasti ollut. Mikä ihme siinä on, että miehet ei pysty ymmärtämään toisen (raskaus)oloja? Jos yritän avata keskustelua, mies alkaa puhumaan päälle omista jutuistaan. Hmph. Alan muistuttaa kävelevää zombieta. Sitten vielä jaksetaan ihmetellä, kun toinen on takakiree pieru!!! |O Ää-ää-ääää |O
Kiitos ja anteeksi. Tämmöinen pieni avautuminen.
Alexandra89: Teit mielestäni hyvän päätöksen, kun päätit osallistua siihen huumeseulaan. Näkevätpähän sitten! Toivottavasti alan ammattilaiset tajuavat tämän jälkeen edes pahoitella liioiteltua suhtautumistaan.
Muakin kiinnostaisi tuo maidonluovutus Mun piti alkaa kolmosen aikana luovuttamaan, mutta siinä tulikin sitten paha sairastuminen ja kovat lääkkeet, jonka takia piti luopua ajatuksesta. Maitoa olisi kyllä riittänyt.
Meillä on molemmat vanhemmista lapsista siirretty alle vuoden ikäisenä pinniksestä jatkettavaan sänkyyn nukkumaan. Molemmat oppi kävelemään jo hyvissä ajoin Lähinnä odoteltiin sitä, että hoksasivat tulla jatkettavasta sängystä jalat edellä alas. Esikolla kesti pitkään tajuta, että siihen päähän saattaa vähän sattua, jos yrittää tulla kuukuna edellä alas Kakkonen oppi asian jo ensimmäisen yrityksen ja erehdyksen jälkeen Toki ollaan siinä vieressä aina alkuun oltu, etteivät satuta itseään. Kolmonen alkaa lähentelemään vuoden ikää. Kohta hänelläkin siirto edessä. Se on nyt lähinnä omasta jaksamisesta kiinni...
Hankinnoista: Meidän ei oikeastaan tarvi hankkia uudelle tulokkaalle kuin uusia pieniä vaatteita. Ehdin antamaan 50-62cm vaatteet eteenpäin. Niin, ja jos nämä mun olot pitää paikkansa, niin sitten täytyy ostaa hieman isompiakin vaatteita. Jostain syystä tuntuu siltä, etten halua pukea pojalle vaaleanpunaisia mekkoja Tuplavaunut ovat harkinnassa.
Äitiyspakkauksesta: Olen aikaisemmille lapsille ottanut, mutta nyt en oikein tiedä mitä tekisin pakkauksen kanssa. Rahallinen korvaus on naurettavan pieni laatikon sisällön arvoon verrattuna, mutta toisaalta taas siellä tulee paljon sellaista, mitä ei tule pidettyä. Hmm... Pohdinta jatkuu
(.) Täällä on elelty hiljaiseloa nyt nämä pari päivää. Facen puolelle olen jaksanut jotain käydä kirjoittelemassa, mutta tänne ei ole enää virta riittänyt kertomaan kuulumisia. Pahoinvointi siis jatkuu, ja ihan yhtä rankkana. Huhhuijaa.
H & Pikkutähtönen2014 12+5