Pinuski :heart: hih, taitaapa tää loppuviimein olla yleisin raskausoire.
ja senhän takia täällä ollaan jakamassa näitä fiiliksiä, kun ei olla ensi kertaa tulitikkuleikkejä leikkimässä.. eiku miten se meni?
Kuulostaa kivalta illalta. NIIIH, saa nähä tajusko sun työkaverit mitään. Saat kuulla siitä sitten töissä, jos tajus.
Pirtsi mä en tajuu, mut mulla ei ollu esikoisesta oikeestaa mitään muuta kuin sitä tunteilua. Jatkuvasti pillitin jotakin. Nyt on taas enemmän tätä hermoheikkoutta ja ärtymistä.
Toki siis pillitänkin jälleen kerran, mut vähemmän.. ainakin tässä vaiheessa vielä.
Juu, mä oon muutenki aika tapaturma-altis ihminen. Otin aikanaan kun ajoin ajokortin, vapaa-ajan tapaturmavakutuuksen. Kuukaus kortin saannin ja tän vakuutuksen oton jälkeen ajoin katon kautta katolleen vastapuolen ojaan Jyväskylän ja Mikkelin välillä. Olin selvinpäin, oli pimeetä, en ollu käyny pimeenajonkoulutusta, enkä ollu lähteissäni selvittäny mistä vivusta menee pitkät päälle. Kaveri vieressä sitten heitti sisävalon päälle ja sano että "laita ne nyt päälle". Sanoin, etten näe ulos mitään kun sisävalo on päällä, et sammuttais sen, et pysähdyn sit seuraavalle levikkeelle kattoon sen. Kaveri jankkas, et kyllä mä sen nyt pystyisin kattomaan nopsaan ajaessanikin. Yritin edelleen väittää, etten pysty, koska mulla ei ole paljoa ajokokemusta, enkä täten pysty samaan aikaan jotain vipua kattomaan ja tietä. Noh, katoin ehkä sadasosasekunnin sitä vipua, kunnes kaveri huutaa mun vieressä "VARO!", säikähdän ja käännän rattia vasempaan, kun huomaan että ollaan aivan ojan pientareella, sit seuraavaks säikähdän sitä, kun ollaankin vastaantulevien kaistalla menossa sen puolen ojaan, äkkiä taas rattia toiseen suuntaan. Mentiin siinä hetki sivulta toiselle, kunnes auto lähti lapasesta kun en saanu oijottua enään, auto siis kierrähti pyörillään kaks kertaa ympäri, jonka jälkeen takasivuluisussa sinne vastapuolen ojaan katon kautta ympäri. Muistan edelleen kuinka pidin koko ajan ratista kiinni, kun lennettiin ja vasta kun cd-soitin lakkas soittamasta Yölinnun biisiä "sitä saa mitä tilaa", säikähdin ja aloin itkemään hysteerisesti. Siinä vaiheessa kaveri oli jo ulkona autosta ja repi mua jaloista ulos. Kun mä pääsin pihalle, mä en mitään muuta ajatellu siinä vaiheessa kuin et mun sillonen ns. appiukko tappaa mut, koska auto oli sen omistuksessa, mutta mun ja sillosen kihlatun käytössä. Mä en tajunnut sitä että olin niskani pamauttanu sinne auton kattoon enkä sitä että lasin sirpaleet oli rikkonu mun kyynärpäät auki. Paikalle saapu n. 5min ton jälkeen matkailuauto, johon mut otettiin sitten kyytiin. Siihen paikalle ennen poliiseja ja ambulanssia (kun ambulanssia ei meinattu eka soittaa kun sanoin olevani kunnossa) sattu joku lähihoitajakin, joka heti rakensi mun villatakista ja sanomalehdistä mulle niskatuen. Poliisit vaan hosu mua olemaan rauhassa ja hiljaa, et pääasia oli saada mut hoitoon, mut kerroin kaiken tän mitä tähänkin nyt kirjotan. Sanoin ajaneeni n. 95-99km/h satasen alueella, koska en tuolloin vielä lujempaa uskaltanu ajaa. Noh, loppu hyvin kaikki hyvin. Kaveri sai poikaystävänsä (joka muuten oli turvavöittä takapenkillä, mutta sille ei käyny mitään ja sitä ei poliiseille kerrottu) kanssa kyydin kotiin Mikkeliin ja mä päädyin Jyväskylän keskussairaalaan. Sain kuukaudeks niskatuen ja traumat maantiellä ajamiseen muutamiks kuukausiks. Eniten ärsytti ton tapauksen takia perselleen menneet kuorma-autoinssit. Vasta kolmannella pääsin läpi, mut toisaalta, saimpahan ajokokemusta siitäkin samalla kun määrättiin lisää ajotunteja.
Tämmönen tarina.
Voi
Maira :hug: No juu, näyttää irtoovan sielläkin.
Heheheheh.. onneks en siis ole ainoa tässä porukassa. JESH! Vaikkei noi tommoset myräkät kyllä sitten taas muitten tahoilta mukavia ole.. kun ajattelee niitä, jotka joutuu nää kestään. :ashamed: Jaa sielläkin selän kanssa kipuja? Samma här. Eikä fysioterapeutista tunne olevan mitään hyötyä, muuta kun siksi aikaa kun on siellä hoidossa. Samantien kun taas joutuu poikaa nosteleen, niin johan selkä huutaa hoosiannaa. Lisäks vielä asutaan kerrostalossa, jossa ei hissiä ja joudun kantaan tommoset 2,5kerrosta poikaa alas, missä vaunut on ja sitten tietenkin kotiin, paitsi aina sillon kun mies on kotona. Mut mä oon huutanu tässä miehelle sitä, et meidän on pakko päästä tästä kämpästä siiheks kun mulla alkaa oleen iso maha. Mä en nimittäin kuuntele ton pojan kitinöitä ettei se pääse täältä ulos, kun mä en sitten voi häntä enää kanniskella ettei taas vauvalle käy mitään. Huoh, mikä tilanne!
MM epätietosuushan se pahinta onkin!
Tiedän tuon tunteen enemmän kun hyvin! 3vuotta yhtä tuskaa esikoista yrittäessä saada alulle, itkua ja raivoa joka kuukausi kun menkat tuli. Sit kun viimein raskauduin hoidoilla, panikoin koko ajan, pysyykö kaveri kyydissä. Alku viikot ennen varhaisultraa yhtä tuskaa epätietoisuuden parissa, onko mahassa elämää sittenkään kun ei tosiaan ollut mitään oireita.. pientä ällötystä, mutta ei mitenkään samanlaista kuin nyt. Nyt sentään on selkeet oireet, joista ei tarvitse epäillä. Mä niin toivon että sä saat hihkua onnesta täällä ens viikolla! On semmonen pala kurkussa sun puolesta. :hug: Mut toi on jo tosi hyvä et alkaa vuodot loppuun!!! :heart:
Ja vastatakseni kysymykseesi, meidän naperoille tulee n. 1v ja 4-5kk. Meidän Arttu siis täyttää vuoden 21.8., joten jos tää syntyis joulukuussa, Arttu ois sen 1v4kk, mut jos tammikuussa, niin lähentelis sit 1v5kk.
:heart:
inkalilla kiitos. :hug:
Amom ja se on täysin ymmärrettävää..
:hug: Mä tosiaan vaan räjähdin, kun jotenkin vaan tottunu ja tykkään näistä vuorovaikutteisista keskusteluista ja tuntu että jokainen vaan pölötti omiaan.. mut kuten sanottu, alussa sitä helposti jutteleekin vain omista tunnoistaan, vasta myöhemmässä vaiheessa kun nää oireilut muuttuu ja maha kasvaa, liikkeet tuntuu jne. Ja kuten sanoit, porukkakin sitten saattanee pienentyä.
Ootte te niin ihania silti kun ymmärrätte, vaikka miksette ymmärtäiskään kun samassa veneessä ollaan?
:heart:
Empuu No stress..
Sä käyt kertoon kuulumisias ja kommentoit niihin mitä pystyt, jos jaksat/ehdit.
:heart: :hug:
Neljän suora *on häkeltynyt että joku ajattelee mun kanssa noinkin samoin* iso halirutistus! :hug: :heart: Meillä on ihan samalla tavalla FB:ssä kans tiivis ryhmä elokkuussa 2010 synnyttäneet.
Mutta meidän toinen ryhmä hajos, kun siellä alettiin käymään ns. toistemme kurkkuun virtuaalisesti. Odotusaikana kaikki oli ookoo, mut sit kun lapset oli syntynyt, tuli erimielisyyksiä tämän tuosta. Nyt sitten ne joiden kanssa oltiin samalla aaltopituudella ja ajateltiin lastenkasvatukset ym. samalla tavalla, alettiin kavereiks fb:ssä.
Musta on aivan ihanaa luoda uusia ihmissuhteita ja saada jopa sydänystäviä tämmösten keskustelupalstojen kautta. Siksikin mä vähän rähisin, kun haluun tutustua teihin ja tuntu ettei se voi onnistua jossei keskustelu oo vuorovaikutteista.
Kato, oma lehmä taas ojassa.
Juu, en mä enää aio mihkää lähtee. :hug: Toivottavasti se lastenhuoneen touhu muuttu lopulta tuhinaks ja pääsit mullan pariin.
Sannukka se oli joku muu, mutta teen itekin välillä niin. Nyt teen silleen että kirjotan aina sitä mukaan tähän tekstikenttään kun luen noita.. jollei ole sitten sivukaupalla luettavaa, jolloin aloitan osan kirjottamaa aina sillä sivulla ja sitten leikkaan, liimaan systeemillä siirrän ne seuraavan sivun tekstikenttään.
Hihhih, ehkä vaikeeta, mut mulla toimii!
MITÄ V***UA
Maira?! No jo on tosi kyrpää porukkaa (anteeksi kiroilu) teillä tk:ssa. :O Miten ne tolleen aina sanoo... tosin kun kans soitin esikoisesta noin 10+ jotain viikoilla että iski tosi kova kipu aamulla mahaa, et jalat lähti alta ja sitten tuli vuotoa, niin heti ensimmäiset sanat oli:"Joo, sulla on keskenmeno alkamassa. Kyllä se vuoto siitä suurenee". :O EI JUMA*****!!! Soitin sit heti perään neuvolantädille, joka sano heti, ettei se todellakaan välttämättä ole mitää keskenmenoon viittaavaakaan ja käski tulla hänen luonaan kuunnelluttaa sydänäänet. Niinhän siinä kävi että vuoto loppu samana päivänä kuin seinään ja meidän Arttu oli siellä kiltisti kyydissä ja sydänäänet kuulu mahtavasti.
Ei noi siis tuolla tiedä MITÄÄN!
Ohhoh, jopas tuli tekstiä.
Toivottavasti että pyörry.
Mut hei, mukavaa lauantai iltaa kaikille!!! Saatan ehkä vielä käydä täällä ja jos en, niin sitten hyvää yötä jne. kaikille teille ihanille mammoille ja pienille masuille. :heart:
Sartsa ja Mysti 8+0 :heart: