erzille isot halit. Omasta erosta on jo monta vuotta, mutta ei ne tuntemukset muistoista katoa. Mulla vaan oli silloin neljä muksua mukana, joten kaikkea järjesteltävää oli kouluista lähiten. Kaikkea hyvää sinulle jatkossa ja toivottavasti vielä elämä antaa sinulle uuden onnen ja antaahan se. Uskot vain parempaan, niin kaikki menee sen mukaan. Elä haaveesi todeksi :hug:
Uusille tervetuloa :wave:
Täällä on niin mahdottomasti ollut kirjoitusta jälkeen viimenäkemän, että en sen enempää ala mitään erikseen kommentoimaan. Kaikille haleja tarvitseville isot :hug: ja suuren suuret onnittelut, joilla iloisia kuulumisia
(.) no mistähän sitä aloittais. Tätiä ei kuulu. Päätä särkee, mahaa nippaa, huimaa, lämpö koholla, viluttaa, väsyttää ja kuikuttaa. Rintoja ei tosin nippaa, mikä on yleensä vakiokaveri näisää mun PMS oireissa. Sen sijaan eilen suihkun jälkeen itteeni rasvatessa huomasin, että rinnosta tihku vähän maidontapaista
Voiko siis todellakin kuukausi km jälkeen vasta tulla tota tihkumista...siis en tajua. Tätä juttua mulla ei ole ollut ikinä ennen tätiä, eikä kyllä muutenkaan. Joku hormonihäikkä varmaan jyllää ja pahasti. Olo on kuin parin litran kaalilaatokon syönnin jälkeen. turvonnu kuin pallo, mikä puoltais tädin tuloa, mutta kun tätä samaa on kestäny rapia viikon :| Lähes kaikki mitä laitan suuhun, närästää. Sit iltasella tyo närästys on niin kamalaa, et ei voi edes maate mennä. Muutenkin huono olo vaivaa.
Tässä alkaa jo ajatella mitä sattuu, muttta raskaana en voi mitenkään olla. Sen teoriassa mahdollista joo, mut se mahdollisuus on kuitenkin niin olemattoman pieni, ettei sitä voi laskea. Miten muka olis voinu kerrasta tärpätä just vuodon loputtua, kun ei kerran ennenkään ole niin käynyt, vaan on menny lähemmäs kahtavuotta aina yrittäminen. jäkitarkastus on 27.3. ja sinne tuntuu olevan edelleen ikuisuus aikaa. Olis vaan niin kiva saada tietää, mitkä kaikki hormonit ja muut jutut mun kropassa on pielessä.
Tuli tuossa vähän tutkittua kn aluetta ja sen puoleen ei tätiä hetkeen olis näkyvillä, kun koko kn on jossain mistä en sitä löydä. Itku kun tämä elämä ei ala normalisoitua sitten ollenkaan. Tässä kuussa tulee kaksi vuotta täyteen, kun alettiin toista yhteistä haaveilla ja tähän väliin mahtuu vain yksi surullisesti päättynyt raskaus. Mitäs minä edelleen teen, haaveilen siitä toisesta yhteisestä mieheni kans :headwall: Voi iesus, kun tämä elämä voikin jauhaa paikoillaan :headwall: Joo, sori, tuli avauduttua, mutta kun tätä on nyt jatkunu niin kauan jo, että alkaa ottaa päähän.
Niin mielelläni laittaisin jo tuonne kp sarakkeeseen jotain, mut ei vaan tule tätiä niin ei tule. yritystä on ollut 3/06 lähiten, mutta surkein tuloksin.
Nyt menen marisemasta ja jään ihmettelemään tuota olotilaa. Tulis nyt se täti vaan, eikä antais itteensä odotuttaa näiden typerien "olen tulossa" merkkien kanssa.
Kuumeilussa uudelleen mukana niin pitkään kuin se on mahdollista. Surraan sitten vasta enemmän, jos ilmenee, että meidän haaveet jää haaveeksi. Siihen asti haluan vielä leikitellä tuolla ihanan kutkuttavalla ajatuksella pikkuisesta nyytistä :heart:
Lumi-Marja
