Heippa
Yritän tässä kirjoittaa puhelimella synnytyskertomuksen.
Eli viime viikon tiistaina äitipolilta passitettiin käynnisykseen, koska raslausmyrkytys ilmeinen. Keskiviikko aamuna pääsin synnytyssaliin, jossa 9:58 puhkaistiin kslvot laittamalla seurantanappi vauvan päähän. Säännölliset supistukset klo 11 väliä jotain 3-5 min. Sitten vain odoteltiin. Kävin ammeessa klo 16 aikaan ja kivut alkoi voimistua, tuolloin auki n4-5cm. Kokeilin ilokaasua, ei auttanut. Poltot oli ihan hirveät selässä ja alamhassa. Pyysin epiduraalin kuuden aikaan ha sain sen melkein heti. Kipu helpotti ja sittenpä loppii supistukset. Sain oksitisiinitipan jota nostettiin vähitelen, jossain vaiheessa meni jo täysillä tippa.. Noh, kivut vaan paheni ja sitten yhtäkkiä epiduraalin teho loppui kokonaan vaikka sitä lääkettä lisättiin ja sain puudutusainetta ruiskuna lisänä niin kivut olivat ihan hirvittävät. Anestesialääkäri kävi paikalla fiksaamassa epiduraalia, mutta eipä auttanut. Synnytyslääkäri kävi usein katsomassa ja paikat olivat vaan sen vajaan 6cm auki, samalla ultrattiin tarjontaa ja vauva olikin avosuutarjonnassa vinosti, eikä päässyt painamaan kohdunkaulaa. Jouduin kontilleen pedille, vaikka jalat tärisi ja olin ihan loppu. Sitten lopulta synnytyslääkäri tuli laittamaan kohdunkaulan puudutteen, mutta se ei auttanut yhtään. Märisin ja oikeasti luulin että kuolen niihin kipuihin. Lopulta mulle laitettiin kohtuun paineanturi, jolla mitattiin supistusten voimakkuutta ja selvisi että supistukset on riittäviä, mutta synnytys ei vain etene. Olin vajaa 7 cm auki, kun synnytystä oli kestänyt 24 tuntia. Synnytyskertomuksessa lukee tuon kohdalla että äiti itkee ja on tuskainen, ettei jaksa enää. Kivut oli niin kovat että aina kun supisti meinasi mennä taju. Sitten päädyttiin vihdoin kiireelliseen sektioon ja laitettiin oksitosiinitippa kiinni. Supistukset vain jatkui.. Vihdoin klo 10 aikaan pääsin leikkaussaliin ja klo 11:28 poika parkaisi ensi kerran..
Mies lähti vauvan mukaan ja mua alettiin parsia kasaan, kohtu ei meinannut eka supistua ja sen seurauksena menetin 1500ml verta. Vauvaa käytettiin heräämössä mun tykönä, muutoinpa sitten vain torkuin. Pääsin joskus kolmen aikaan osastolle ja näin vauvan. Yritin imettääkin. Osastolla 2 vrk meni aikalailla lääketokkurassa ja vauvaa en voinut hoitaa kuin vähäsen. Periaatteessa sen mitä hoitajat käytti rinnalla ja mies sitten hoisi kun oli paikalla. Kuntouduin kuitenkin nopeaa ja kolmantena yönä hoidin jo vauvan ilman apua, sen seurauksena kotiuduin nyt sunnutaina ja tässä on nyt tätä kotielämää harjoiteltu.
Maito nousi kunnolla vasta maanantaina, joten vauveli on saanut lisämaitoa. Nyt kuitenkin imetys lähtenyt hyvin käyntii ja tänään käytiin jo neuvolasta mittaamassa ja poju on ottanut syntymäpainon jo takaisin eli luvattiin jättää lisämaito pois.
Poika on lähinnä nukkunut, syönyt ja kakkinut ja pissinyt. Eka yö kotona oli melko kovaa huutoa koska en tajunnut toisen olevan nälkäinen, toinen ei myös kovin pidä vaipan vaihdosta.
Viime yönä kuitenkin jo nukuttiin todella hyvin, annoin iltamaitona korviketta ja nukkuin melkein 4 tuntia ja sitten heräsi tissille 2 tunnin välein, tankkasi n. 15-20min ja jatkoi unia. Nukahtaa hyvin kun laittaa sänkyyn ja jos meinaa yöllä heräillä ja alkaa inistä niin nukahtaa kun selkää silittelee. Olen siis itsekin nukkunut viime yön tosi hyvin.
Tänä aamuna jaksoi jo seurustella melkein tunnin ja ollut muutenkin enemmän hereillä. Nyt kovasti tankkailee tissillä tiuhaan..
tässäpä niitä kuulumisia ja onhan tämä ihanaa, tosi hormonit jyllää melkoisesti ja olen tosi itkuherkkä. Pitkä toipuminen tässä on edessä ja en saa nostaa vauvaa painavampaa jälkitarkastukseen saakka, mutta on tämä sen arvoista. Vaikka onkin todella suuri vastuu ja jopa huoli pikkuisesta. On niin uutta kaikki. Onneksi voi soittaa neuvoja siskoilta
Pingulle paljon onnea vauvasta.
Kirjoittelen taas lisää kun saan omaa aikaa
Hirmu onnellinen LadyBlue ja Pikkuinen poika 1 vko
Yritän tässä kirjoittaa puhelimella synnytyskertomuksen.
Eli viime viikon tiistaina äitipolilta passitettiin käynnisykseen, koska raslausmyrkytys ilmeinen. Keskiviikko aamuna pääsin synnytyssaliin, jossa 9:58 puhkaistiin kslvot laittamalla seurantanappi vauvan päähän. Säännölliset supistukset klo 11 väliä jotain 3-5 min. Sitten vain odoteltiin. Kävin ammeessa klo 16 aikaan ja kivut alkoi voimistua, tuolloin auki n4-5cm. Kokeilin ilokaasua, ei auttanut. Poltot oli ihan hirveät selässä ja alamhassa. Pyysin epiduraalin kuuden aikaan ha sain sen melkein heti. Kipu helpotti ja sittenpä loppii supistukset. Sain oksitisiinitipan jota nostettiin vähitelen, jossain vaiheessa meni jo täysillä tippa.. Noh, kivut vaan paheni ja sitten yhtäkkiä epiduraalin teho loppui kokonaan vaikka sitä lääkettä lisättiin ja sain puudutusainetta ruiskuna lisänä niin kivut olivat ihan hirvittävät. Anestesialääkäri kävi paikalla fiksaamassa epiduraalia, mutta eipä auttanut. Synnytyslääkäri kävi usein katsomassa ja paikat olivat vaan sen vajaan 6cm auki, samalla ultrattiin tarjontaa ja vauva olikin avosuutarjonnassa vinosti, eikä päässyt painamaan kohdunkaulaa. Jouduin kontilleen pedille, vaikka jalat tärisi ja olin ihan loppu. Sitten lopulta synnytyslääkäri tuli laittamaan kohdunkaulan puudutteen, mutta se ei auttanut yhtään. Märisin ja oikeasti luulin että kuolen niihin kipuihin. Lopulta mulle laitettiin kohtuun paineanturi, jolla mitattiin supistusten voimakkuutta ja selvisi että supistukset on riittäviä, mutta synnytys ei vain etene. Olin vajaa 7 cm auki, kun synnytystä oli kestänyt 24 tuntia. Synnytyskertomuksessa lukee tuon kohdalla että äiti itkee ja on tuskainen, ettei jaksa enää. Kivut oli niin kovat että aina kun supisti meinasi mennä taju. Sitten päädyttiin vihdoin kiireelliseen sektioon ja laitettiin oksitosiinitippa kiinni. Supistukset vain jatkui.. Vihdoin klo 10 aikaan pääsin leikkaussaliin ja klo 11:28 poika parkaisi ensi kerran..
Mies lähti vauvan mukaan ja mua alettiin parsia kasaan, kohtu ei meinannut eka supistua ja sen seurauksena menetin 1500ml verta. Vauvaa käytettiin heräämössä mun tykönä, muutoinpa sitten vain torkuin. Pääsin joskus kolmen aikaan osastolle ja näin vauvan. Yritin imettääkin. Osastolla 2 vrk meni aikalailla lääketokkurassa ja vauvaa en voinut hoitaa kuin vähäsen. Periaatteessa sen mitä hoitajat käytti rinnalla ja mies sitten hoisi kun oli paikalla. Kuntouduin kuitenkin nopeaa ja kolmantena yönä hoidin jo vauvan ilman apua, sen seurauksena kotiuduin nyt sunnutaina ja tässä on nyt tätä kotielämää harjoiteltu.
Maito nousi kunnolla vasta maanantaina, joten vauveli on saanut lisämaitoa. Nyt kuitenkin imetys lähtenyt hyvin käyntii ja tänään käytiin jo neuvolasta mittaamassa ja poju on ottanut syntymäpainon jo takaisin eli luvattiin jättää lisämaito pois.
Poika on lähinnä nukkunut, syönyt ja kakkinut ja pissinyt. Eka yö kotona oli melko kovaa huutoa koska en tajunnut toisen olevan nälkäinen, toinen ei myös kovin pidä vaipan vaihdosta.
Viime yönä kuitenkin jo nukuttiin todella hyvin, annoin iltamaitona korviketta ja nukkuin melkein 4 tuntia ja sitten heräsi tissille 2 tunnin välein, tankkasi n. 15-20min ja jatkoi unia. Nukahtaa hyvin kun laittaa sänkyyn ja jos meinaa yöllä heräillä ja alkaa inistä niin nukahtaa kun selkää silittelee. Olen siis itsekin nukkunut viime yön tosi hyvin.
Tänä aamuna jaksoi jo seurustella melkein tunnin ja ollut muutenkin enemmän hereillä. Nyt kovasti tankkailee tissillä tiuhaan..
tässäpä niitä kuulumisia ja onhan tämä ihanaa, tosi hormonit jyllää melkoisesti ja olen tosi itkuherkkä. Pitkä toipuminen tässä on edessä ja en saa nostaa vauvaa painavampaa jälkitarkastukseen saakka, mutta on tämä sen arvoista. Vaikka onkin todella suuri vastuu ja jopa huoli pikkuisesta. On niin uutta kaikki. Onneksi voi soittaa neuvoja siskoilta
Pingulle paljon onnea vauvasta.
Kirjoittelen taas lisää kun saan omaa aikaa
Hirmu onnellinen LadyBlue ja Pikkuinen poika 1 vko
Viimeksi muokattu: