Talolaina + opiskelu + vauva = katastrofi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vauvakuume"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vauvakuume"

Vieras
Miehen kanssa mietitään tässä kovasti vauvan yrittämistä. Tai siis hän haluaisi vielä odottaa jonkin aikaa, mutta itselläni on jo aivan kamala vauvakuume. Ikää meillä on 25 ja 32.

Loppukesästä olisi tarkoitus hankkia omakotitalo, asutaan nyt vuokralla kerrostalossa. En halua vauvan kanssa elää ahtaassa kerrostalokaksiossa, vaan haluan vähintään kolmion hyvällä tontilla. Lainaa otettais noin 100-140t€.
Olemme molemmat vakituisissa töissä, suht huonopalkattuja kuitenkin. Yhteensä bruttopalkka on noin 4700€ silloin kun teemme molemmat täyttä päivää, nettona about 3300€/kk. Tuolla nettosummalla en pelkäisi yhtään ottaa noin pienehköä lainaa.

Ongelmana tässä on ehkä (omasta mielestäni) eniten minun opiskeluni. Olen tässä työn ohella amk:ssa, ja sen takia palkkani on tietysti suht huono. Ja vasta eka vuosi oli takana, ja ens syksynä alkaa vielä hektisempi aika. Työpaikalla siis ymmärretään tämä, ja olen saanut luvan pitää virkavapaatakin pari vuotta jos haluan, koulutuksestani kun olisi todella paljon hyötyä työpaikalle.

En vain tiedä miten se vauva sotkisi koko pakan? Miten lainanmaksun kanssa menis? Mies pelkää taloudellista katastrofia jos minä nyt (vuoden päästä) jäisin mammalomalle, pitkälle sellaselle. Haluaisin nimittäin kaksi muksua lyhyellä aikavälillä, ja vielä päälle elää kotihoidontuella kunnes nuorin ois päiväkoti-ikäinen.

Kuulostaako ihan hullulta? Tosin se talolaina on meillä noin 15 vuotta, ja minä vain haluan ne muksut ihan nyt lähivuosina, laina ei mihinkään siitä katoa. Onko mitään järkeä myöskään odottaa? Mitä nopammin ruuhkavuodet tulevat, sitä nopeammin ne ovat ohi, eikö?
 
En kyllä ehdoin tahdoin järjestäisi itseäni tilanteeseen jossa on kesken olevat opinnot, talolaina just otettu ja pieni vauva jonka kanssa aiot olla pitkään kotona. Olisiko sun järkevä ensin opiskella ne opinnot loppuun? Sit raskaudut ja ehdit olla 6kk ennen äitiyslomaa töissä ja saat kunnon äitiyspäivärahan.

Voitte vaikka harjoitella niillä pienemmillä tuloilla olemista ja katsoa onnistuuko talolainan suuruisen "lyhennyksen" maksaminen niin että säästätte samalla ylimääräisiä lyhennyksiä varten.
 
[QUOTE="mielipide";28399912]katsoa onnistuuko talolainan suuruisen "lyhennyksen" maksaminen niin että säästätte samalla ylimääräisiä lyhennyksiä varten.[/QUOTE]

Ne opiskelut kestävät vielä vähintään 3 vuotta, oletettavasti enemmän kun ehkä pätkin sitä töitten ohella sopivaksi. Mies olisi silloin jo 37-39, itsekin vanhempi kuin mitä olin ajatellut olla...

Lyhennystä ajateltiin tehdä 700€/kk + lisälyhennyksiä aina kun on mahdollista, eli todella usein. Nykyään maksetaan vuokraa 600€/kk, joten sinäänsä ei kulut paljoa nousisi (tietysti sähköt, vakuutukset, verot ym ym ovat lisäkuluja). Se on vain et kela ja sossu kääntää heti selkänsä kun on omistusasunto eikä vuokra, se vähän ahdistaa sekin.
Eikä se 15 vuotta mikään pakollinen aika ole, kai sitä voi alkuun pistää pidemmäksi, niin ei ole niin ahdistavaa?

Ajattelin kans että joitain opintopisteitä varmasti saisi raavittua kasaan äitiysloman aikana, kai.

En tiedä, tuntuu vain että asiat ovat jotenkin mennyt pieleen, tai siis lapset (joita minä haluan! En voi sille minkään :/ ) ns. pilaavat kaiken, jo ennen kuin niitä edes on. Harmittaa.
 
Opiskele nyt ainakin ne opiskelut loppuun. Suoraan sanottuna kuulostaa tulevalta erolta. Mies ei halua vielä lasta ja siihen kaksi lasta putkeen ja huonot tulot esim viideksi vuodeksi. En suosittele, lapsi on muutenkin parisuhdetta rasittava asia. Ostakaa talo ja hoidat opiskelut loppuun, sitten lapsia, ellet kohta halua olla kahden pienen yh ilman sitä amk-tutkintoa.
 
Mitäs jos nyt ostatte sen talon ja raadatte kuin mielipuolet: sinä hoidat rivakasti ne oppinnot loppuun ja maksatte jo hyvän matkaa asuntolainaa pois. 2 vuoden päästä alatte lapsentekopuuhiin, ja tilanne on jo merkittävästi parempi.
Koska sitten kun on lapsia ja asuntolainaa (=pakko käydä töissä), se opiskelu muuttuu aika paljon vaikeammaksi. Lapsi ei jousta, vaikka sulla tulisi jossain kuussa tarve tehdä 12-tuntisia päiviä. Toisaalta lyhennysvapaata ei saa loputtomiin, eikä minusta ole oikein järkevääkään lähteä siitä että lainaa venytetään ja vanutetaan. Korot juoksee kuitenkin.

Otat nyt sen tarjotun virkavapaan ja pistät vauhtia opintojen kanssa.
 
[QUOTE="hmmm";28399951]Mies ei halua vielä lasta ja siihen kaksi lasta putkeen ja huonot tulot esim viideksi vuodeksi.[/QUOTE]

Ei mies ole sanonut suoraan EI, mutta jahkailee. Vähän niinkuin minäkin. Kyllä hän haluaa lapsia, mutta häntäkin ahdistaa jonkin verran että miten pärjätään.

En tosin tiedä, meillä isä teki duunarintöitä ja maksoi talolainaa ja elätti kotiäitiä ja 4 muksua. Rankkaa se varmasti oli, mutta eikö ne ruuhka-ajat ole melkein väkisinkin rankkoja? Eikä koskaan jouduttu mihinkään ylipääsemättömään pulaan, aina rahat riitti, nippa nappa, mutta riitti.

Ja jos minulla on bruttotulot on vuodessa noin 25000€. Niin vanhempainpäiväraha ois n 60€ ja äitiyspäiväraha n. 75€. Ja vielä lapsilisät. Eli oishan sekin rahaa. Eletään muutenkin aika pihisti, mutta tietysti lapset kuluttavat sitä rahaa...

En tiedä, jotenkin vain tuntuu että olen jo vuosia vain odottanut ja odottanut sitä oikeaa ajankohtaa, ja sitä ei vain tunnu tulevan.
 
Lyhennystä ajateltiin tehdä 700€/kk + lisälyhennyksiä aina kun on mahdollista, eli todella usein. Nykyään maksetaan vuokraa 600€/kk, joten sinäänsä ei kulut paljoa nousisi (tietysti sähköt, vakuutukset, verot ym ym ovat lisäkuluja).
Ymmärrät kai, että tuon lainan kk-erän (varmaan tarkoitit että tuo 700e on kk-erä joka sisältää koron, ei pelkkä lyhennys niinkuin virheellisesti sanoit?) lisäksi tulevat talon muut kustannukset, jotka ovat vanhassa (? hinnasta päätellen) omakotitalossa vähintään luokkaa 300-500e/kk. Jatkuvaan ylläpitoon kun on myös pakko budjetoida koko ajan rahaa, ja lisäksi alkuvaiheessa kulut ovat paljonkin suuremmat kun tulee ostettavaksi työvälineitä ja -koneita joita teillä ei varmasti kerrostalossa ole ollut.

Realistiset kuukausikulut olisivat talossa siis luokkaa 1000-1200e, joka on kuitenkin jo huomattavasti enemmän kuin nykyinen vuokranne. Paljonko teillä tällä hetkellä on jäänyt kuukausittain säästöön rahaa? Jos vähemmän kuin 600e, eivät tulonne tälläKÄÄN hetkellä riittäisi talon maksuun ja ylläpitoon, saatika sitten jos sinun tulosi jäisivät pois. Lisäksi vanhassa (?) talossa on aina yllätyksiä, jolloin pitäisi olla varaa laittaa 10-20 tonnia johonkin remonttiin suht pikaisella aikataululla.

Huomaa myös, että erittäin maltillisella 4% keskimääräisellä korolla laskien laina-aikanne olisi 140 tonnin lainalle jo tuolla kk-erällä 28 vuotta, joten jos summa olisi tuota luokkaa niin se 700e/kk on ehdoton minimi, laina-aikaa ei enää tuosta voisi pidentää.

Minun mielipiteeni siis on, että JOS teillä nyt jää se vähintään noin 600e/kk säästöön, niin nykytulotasolla teillä on tuohon projektiin varaa. MUTTA ei missään nimessä yhtä aikaa siihen, että sinä jäät äitiyslomalle tai ainakaan hoitovapaalle. Elämä on valintoja, aika harvalla on mahdollista valita yhtä aikaa talon osto, opiskelu JA lasten teko, yleensä se on enintään kaksi näistä yhtäaikaa jos niitäkään.
 
Ei mies ole sanonut suoraan EI, mutta jahkailee. Vähän niinkuin minäkin. Kyllä hän haluaa lapsia, mutta häntäkin ahdistaa jonkin verran että miten pärjätään.

En tosin tiedä, meillä isä teki duunarintöitä ja maksoi talolainaa ja elätti kotiäitiä ja 4 muksua. Rankkaa se varmasti oli, mutta eikö ne ruuhka-ajat ole melkein väkisinkin rankkoja? Eikä koskaan jouduttu mihinkään ylipääsemättömään pulaan, aina rahat riitti, nippa nappa, mutta riitti.

Ja jos minulla on bruttotulot on vuodessa noin 25000€. Niin vanhempainpäiväraha ois n 60€ ja äitiyspäiväraha n. 75€. Ja vielä lapsilisät. Eli oishan sekin rahaa. Eletään muutenkin aika pihisti, mutta tietysti lapset kuluttavat sitä rahaa...

En tiedä, jotenkin vain tuntuu että olen jo vuosia vain odottanut ja odottanut sitä oikeaa ajankohtaa, ja sitä ei vain tunnu tulevan.

Ongelma ei varmaankaan ole sinun vauvavapaasi jossa on suht hyvät tulot, vaan se sinun pitkään kotona oleminen. Toki moni vie lapsen vanhempainvapaan jälkeen hoitoon ja itse töihin.
 
Nousisiko teillä asumiskulut merkittävästi jos ostaisitte talon? Useinhan vuokralla asuminen on jopa kalliimpaa kuin oman lainan lyhentäminen (tosin en tiedä miten muualla päin Suomea). Jos ei nousisi, niin antakaa mennä minun mielestäni.

Itselläni on nyt juurikin tilanne, että opiskelu+talolaina+toinen lapsi, opiskelua jäljellä kaksi vuotta. Hyvin pärjätään, vaikka tietysti odotetaan tulojen nousua kun menen töihin kovasti. Töitä en kyllä ehtisi tässä enää päätoimisen opiskelun ja lastenhoidon lisäksi tekemään.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä lämmitys talossa on? Öljy maksaa yli euron litra ja vuodessa 1000 litraa ei riitä vielä lämmitykseen, meilläkin menee yli 2000 litraa. Puu maksaa ellei teillä ole omaa metsää, noin 40 e heittomotti, joka on tosi vähän puuta ja sähkö maksaa lämmityksessä suurin piirtein saman kuin öljy.
 
Mä varmaan opiskelisin amk-opinnot niin pitkälle, että puuttuu enää lopputyön viimeistelyä tm itsenäistä työskentelyä, jota voisin sitten vauvan kanssa tehdä jossain määrin kotona. Esim. jos on 3 vuotta opintoja jäljellä, voisit miettiä pystyisikö tahtia tiivistämään vaikka 2,5 vuoteen (opinto/virkavapaiden avulla), ja jos siitä olisi viimeiset puoli vuotta suht itsenäistä työskentelyä niin lasta voisi alkaa yrittää siinä vuoden - puolentoista päästä.

Kannattaa huomioida sekin, että odotusaikoina voi olla sellaisia vaivoja (esim. ankara, pitkäkestoinen pahoinvointi), ettei pysty kuukausiin kunnolla opiselemaan / tekemään töitä.

Jos talo tai isompi asunto aiotaan ostaa nimenomaan lapsiperhe-elämään varten, en itse välttämättä hankkisi sitä ennen kuin lapsi on tulossa. Eihän sitä voi ikinä tietää, jos lapsen saaminen vaikka jostain syystä kestää. Mutta jos olette muutenkin vaihtamassa isompaan asuntoon, mikä ettei.
 
Sinuna pitäisin nyt ne pari vuotta virkavapaata ja opiskelisin nopeasti. Työpaikallasi tarvitaan ilmeisesti opiskelemasi alan osaajaa, mutta odotetaanko sitä viisi vuotta? Mitä jos hommiin palkataan äitiysslomasi aikana joku muu ja kun tulet takaisin niin tarvetta opiskeluille ei enää ole, koska sinut on siirretty ihan eri hommiin. Ei kannata ajatella että on ikuisesti korvaamaton työpaikalla.
 
[QUOTE="Realisti";28399993]jotka ovat vanhassa (? hinnasta päätellen) omakotitalossa vähintään luokkaa 300-500e/kk. Jatkuvaan ylläpitoon kun on myös pakko budjetoida koko ajan rahaa, ja lisäksi alkuvaiheessa kulut ovat paljonkin suuremmat kun tulee ostettavaksi työvälineitä ja -koneita joita teillä ei varmasti kerrostalossa ole ollut.[/QUOTE]

Mihin noin paljon rahaa menee? Sähköt ovat oletettvasti noin 150€/kk, maksimissaan siis. Mies on niin vanhanaikainen että haluaa lämmittää niin paljon puilla kuin mahdollista, ja ilmaista puuta saadaan porukoitten metsästä, joten pelkällä sähköllä ei olisi tarkoitus lämmittää.

Hyväkuntoista taloa tässä metsästetään, pienellä paikkakunnalla onneksi niitäkin saa suht halvalla. Mutta vanhoissa taloissa on tietysti aina oma riskinsä.
Olemme päättäneet ettei talo saa maksaa kuin max 120000€, tuohon ehkä vielä remppalainaa, ei tosin kuin max 10000€. 10% pitää olla käsirahaa, ja se on meillä jo valmiina säästötilillä.

hmmm, mutta kai tätä pitää miettiä. Itse tosin olen sitä mieltä että mieluummin poistan noista kolmesta tuon opiskelun kuin lapset. Opiskella voi kuitenkin milloin vain. Töitä minulla silti riittää, palkka tietysti pysyy tällaisena duunarinpalkkana. Tosin työtaakkakin pysyy pienempänä, mikä ois ihan hyvä lasten kannalta.

Voi että tätä kuumetta vain, minä niin haluaisin ne muksut vielä kun ollaan nuoria.
 
Opiskella voi milloin vain silloin kun ei ole lapsia. Lasten kanssa se on heti vaikeampaa.

Tulisiko talossa kuitenkin jätemaksut, vesimaksut, mahdolliset tienhoitokulut, nuohous, pihan hoitoon menee rahaa ym.
 
Mihin noin paljon rahaa menee? Sähköt ovat oletettvasti noin 150€/kk, maksimissaan siis. Mies on niin vanhanaikainen että haluaa lämmittää niin paljon puilla kuin mahdollista, ja ilmaista puuta saadaan porukoitten metsästä, joten pelkällä sähköllä ei olisi tarkoitus lämmittää.

Hyväkuntoista taloa tässä metsästetään, pienellä paikkakunnalla onneksi niitäkin saa suht halvalla. Mutta vanhoissa taloissa on tietysti aina oma riskinsä.
Olemme päättäneet ettei talo saa maksaa kuin max 120000€, tuohon ehkä vielä remppalainaa, ei tosin kuin max 10000€. 10% pitää olla käsirahaa, ja se on meillä jo valmiina säästötilillä.
Ilmainen puu toki helpottaa kuluissa, jos sitä myös saa ja jaksaa hankkia. Sähkön lisäksi tulee maksettavaksi kuitenkin vesi (sekä talous- että jätevesi), vakuutukset (kalliimpia omakotitaloon kuin kerrostaloon), mahdollinen tontin vuokra ja/tai kiinteistövero, jätekustannukset... Ja tähän päälle vielä se jatkuva remonttien jyvitys. Kyllä se todellinen summa yhtään pidemmälle aikavälille laskettuna on luokkaa 300-400e/kk vaikka osa lämmityksestä hoituisikin ilmaiseksi.

Et kommentoinut että paljonko teillä on nyt jäänyt kuussa säästöön?
 
Miksi heti suoraan omakotitaloon? Miksi ei alkuun esim. sopivan kokoiseen ja hintaiseen rivariin? Mielestäni tuossa teidän tilanteessa se olisi turvallisempi ratkaisu. Jos olette käteviä käsistänne, niin jonkin remonttikohteen voisi saada hyvinkin edullisesti ja sitä remppaamalla voisitte jossain vaiheessa saada voittoakin.
 
[QUOTE="hmmm";28400043]Mitä jos hommiin palkataan äitiysslomasi aikana joku muu ja kun tulet takaisin niin tarvetta opiskeluille ei enää ole, koska sinut on siirretty ihan eri hommiin. Ei kannata ajatella että on ikuisesti korvaamaton työpaikalla.[/QUOTE]

Tuo on aina riski, mutta niin olisi vaikka olisin koulutettu?
Eikö työnantajan kuitenkin pidä keksiä minulle jokin työ? Eikä varmaan palkka huonommaksi voi mennä.
Voin kai sanoa, etä nykyään olen assarina insseille. Ja inssejä täällä tarvitaan AINA ja koska minä jo osaan heidän työt suht hyvin (tietokoneohjelmat ovat enemmän hallinnassa kuin vanhemmilla insseillä yms.), mutta ei ole tuota koulutusta, niin siksi olisi hyvä hankkia se todistus kouraan. Muuta syytä tuohon louluun ei oikeastaan ole.

Ja jos työnantaja jollain konstilla onnistuu irtisanomaan minut, niin sitte taas liitto kai on pelastamassa?
 
Minä oli 23 ja mies 25 kun ostimme talon. Itse opiskelin silloin yliopistossa ja mies amk:ssa ja molemmat tehtiin sivutoimisesti töitä. Ensimmäinen lapsi syntyi kun olin 25 ja neljä seuraavaa heti perään.

Mies on ollut koko ajan vakitöissä, brutto 3500e /kk ja minä kotiäitinä. Taloa on remontoitu lomarahoilla yms. ekstra rahoilla. Meillä lyhennys 650e /kk eikä koskaan ole jäänyt ylimääräisiin lyhennyksiin rahaa.

Tarkkaa suunnittelua vaatii tällaisen huushollin pyörittäminen, mutta meillä toimii. Lapset saavat harrastaa ja kaikki heille tarpeellinen hankitaan. Se mistä tingitään on ulkomaanmatkat, niihin ei ole varaa kun olen vielä itse kotona. Ehkä sitten kun lapset ovat isompia.
 
Mihin noin paljon rahaa menee? Sähköt ovat oletettvasti noin 150€/kk, maksimissaan siis. Mies on niin vanhanaikainen että haluaa lämmittää niin paljon puilla kuin mahdollista, ja ilmaista puuta saadaan porukoitten metsästä, joten pelkällä sähköllä ei olisi tarkoitus lämmittää.

Hyväkuntoista taloa tässä metsästetään, pienellä paikkakunnalla onneksi niitäkin saa suht halvalla. Mutta vanhoissa taloissa on tietysti aina oma riskinsä.
Olemme päättäneet ettei talo saa maksaa kuin max 120000€, tuohon ehkä vielä remppalainaa, ei tosin kuin max 10000€. 10% pitää olla käsirahaa, ja se on meillä jo valmiina säästötilillä.

hmmm, mutta kai tätä pitää miettiä. Itse tosin olen sitä mieltä että mieluummin poistan noista kolmesta tuon opiskelun kuin lapset. Opiskella voi kuitenkin milloin vain. Töitä minulla silti riittää, palkka tietysti pysyy tällaisena duunarinpalkkana. Tosin työtaakkakin pysyy pienempänä, mikä ois ihan hyvä lasten kannalta.

Voi että tätä kuumetta vain, minä niin haluaisin ne muksut vielä kun ollaan nuoria.

Kiinteistövero, lämmitys ( vauvan kanssa EI jaksa minkään puulämmityksen kanssa puuhata) , remontit ( meillä : julkisivu, lämmitys, piha, salaojat, keittiö, kylpyhuone, 5 lastenhuonetta, ikkunat jne jne.. ja kattoremppa suraavaksi) , vakuutukset, työkalut pihanhoitoon, remonttiin jne. Ja siihen päälle sähköt, roskat yms. pikkulaskut.
 
[QUOTE="hmmm";28400043]Sinuna pitäisin nyt ne pari vuotta virkavapaata ja opiskelisin nopeasti. Työpaikallasi tarvitaan ilmeisesti opiskelemasi alan osaajaa, mutta odotetaanko sitä viisi vuotta? Mitä jos hommiin palkataan äitiysslomasi aikana joku muu ja kun tulet takaisin niin tarvetta opiskeluille ei enää ole, koska sinut on siirretty ihan eri hommiin. Ei kannata ajatella että on ikuisesti korvaamaton työpaikalla.[/QUOTE]
Tätä minäkin ehdotan. Opinnot ensin vauhdilla loppuun. Virkavapaata voisi ottaa, jotta saisi nopeammin valmiiksi. Vasta opintojen jälkeen lapsi, koska työ, opinnot, lapsi ja uusi talolaina on kerralla liikaa, jos on normaali ihminen.
 
[QUOTE="Realisti";28400069]
Et kommentoinut että paljonko teillä on nyt jäänyt kuussa säästöön?[/QUOTE]

Kun olen täyspäiväisesti töissä, niin heitän säästötilille 500-1000€/kk. Nyt osa-aikaisena jää ehkä 200-300€/kk.
Miehellä on pidemmät työmatkat, niin bensa vie häneltä jonkin verran rahaa. Muta veikkaan että jos hän yrittäisi säästää, niin häneltäkin joitain satasia jää säästöön.
Tosiaan, hän on sellainen joka ikävä kyllä käyttää rahat jotka jäävät ylimääräiseksi. Yleensä johonkin hyödylliseen onneksi, esim. pakastimen täyttämiseen ja työkaluihin sun muihin. Tosin uskon että hänkin rehkisi sen lainanmaksun kanssa kuin hullu. Hän ei vain osaa säästää näin etukäteen.
 
Jos tohon ryhdytte niin ajatelkaa ainakin realistisesti. En usko että miehen tuloilla+kh-tuki+lapsilisä lyhennätte lainaa 700 euroa kuussa ja teette useita lisälyhennyksiä. Paljonko miehen nettotulot on? Vaikuttaa että olet päätöksesi tehnyt, mutta älä vedä elämää liian tiukoille.
 
Kun olen täyspäiväisesti töissä, niin heitän säästötilille 500-1000€/kk. Nyt osa-aikaisena jää ehkä 200-300€/kk.

Tarkoittaa siis sitä, että jos olisit täysipäiväisesti töissä niin teillä olisi varaa taloon ja sen ylläpitoon, muuten ei.

Sen varaan että "kyllä sitten OIKEASTI voitaisiin säästää enemmän, mutta nyt ei koska xxyy" ei saa ikinä laskea. Tulevaisuuden rahoja on aina todella helppo tuhlata ja päättää sen tulevaisuuden minän puolesta että "kyllä minä/me sitten", mutta kun se ei mene ihan niin helposti.

Lisäksi, koska kyseessä olisi teidän ensimmäinen lapsi, ette osaa millään arvioida kaikkia niitä kuluja joita lapsesta tulee. Lapsilisä ei niitä todellakaan kata, vaan kulunne lisääntyisivät nykyisestä ihan varmasti. Lisääntyneet kulut ja vähentyneet tulot tarkoittavat että ette pystyisi säästämään enempää kuin nyt, ikävä kyllä. Ja se taas tarkoittaa että siihen taloon ei olisi varaa.

Joudutte nyt valitsemaan että joku noista asioista (talo, lapsi, opiskelu) jää nyt kyllä pois laskuista. Itse ehdottaisin että

a) ostatte rivitalo tai kerrostalo-osakkeen, esim. pienen kolmion, sellaiselta alueelta josta sen saa tarvittaessa todnäk helposti kaupaksi. Tällä pääsette eroon vuokramenoista.

b) maksatte ko. lainaa mahdollisimman pikaisesti pois, kasvattaen omaa pääomaa tulevaa taloa varten.

ja joko:

c1) opiskelet mahdollisimman pikaisesti sen tutkinnon ja jätät lasten teon parin vuoden päähän
c2) teette nyt lapset ja jätät opiskelut vähän tuonnemmaksi.

Tällä menettelyllä riskit pysyisivät kurissa, vuokran sijaan maksaisitte omaa ja kolmiossa voisi tarvittaessa asua useammankin vuoden vaikka lapset tehtäisiinkin jo nyt.
 
  • Tykkää
Reactions: Pikku_Pallo

Yhteistyössä