tällasta sit...

[RV39]

Siis nyt on pakko avautuuu johonkin, tuntuu et tuun hulluks.
Oon viimisilläni raskaana ja nyt toi mies ei ees juttele mitään. Pahotti imeisesti mielensä jostain ihan älyttömästä asiasta. Täs sitä ollaan taas ilta oltu puhumatta mitään. Ei vittu... muutenki vituttaa ja sit toine on näköjään tommone. Tosi Kiva täs sit lähtee synnyttää. On alkanu tuntuu et olis helpompi/olisin mielummin vaikka yksin sit syntyvän lapsen kanssa. Hohhoijjaa..

 

[RV39]

Oon monta päivää vaan itkeskelly, mut enää ei jaksa ees itkee..

 

["nobody"]

Jätä se!

 

[Wanhan Willan nuori emäntä]

Voi ei . Eikö puhumalla voi selvittää asiaa?

 

[kfkfkf]

Tai sit meet halimaan ja kysymään, et kultsi mistä oot mieles pahoittanut, voisinko jotenkin helpottaa oloasi <3

Äkkiä saa riidat sovittua jos vaan oma pää antaa periksi ja puhuu toiselle.

 

[RV39]

Siis ko mä en ole edes mitään loukkaavaa sanonut, vaan omia ajatuksia tuonut esiin. En kai mä nyt omia ajatuksiani rupee pyytää anteeks. Tä on niin naurettavaa!!!!

 

[astrolabe]

Voihan sen oman ajatuksenkin ilmaista niin, että se loukkaa toista.

 

[ja ikää on]

varmaa 18v sulla

 

[RV39]

Joopajoo...

 

[?+?]

?

 

["vieras"]

"Siis jos mä pyydän anteeks jotai mitä oon sanonu tai tehny, ni sehä on sama ku mä pyytäsin sit anteeks MUN OLEMASSAOLOA."

Näin totesi mulle kerran eräs, joka vähän sanoi omia ajatuksiaan (kovaan) ääneen, ja ihmetteli sitten kun muutama ihminen ei enää halunnut olla tekemisissä kanssaan.
Että kai se vaan on niin, että ei kaikki ymmärrä...