Taisin valita lahjat liian tarkasti

["jep jep"]

Olin sitten joulunvietossa sukulaisten luona ja yritin lahjoja valitessani miettiä aika tarkkaan, mitä kukin lahjansaaja voisi haluta (paikalla oli siis muitakin sukulaisia kuin vain isäntäperhe) ; kyselin lahjatoiveita ja koitin miettiä, mitä itsekullakin voisi jo olla.

Tiedän toki, että lahja on aina lahja, eikä saisi valittaa, mutta kyllä se jotenkin saa miettimään, kun ne muilta saadut lahjat ovat jotain tarjoustalon kippoja ja jotain juhlapöydän konvehteja- siis juuri sellaisia lahjoja, jotka ostetaan slloin viime hetkellä, kun muistetaan, että "ai joo, kait tollekin tyypille pitäs jotain ostaa".

Ehkäpä täytyy ensi jouluna sitten ostaa samantapaisia viime hetken hätävaralahjoja minunkin.

 

[uuuu]

Kiitollisuus, ohoj.

 

["Vieras"]

Tämä se on sitä antamisen iloa.

 

["vieras"]

Ei joulussa ole kyse lahjoista vaan yhteisestä olosta rauhassa olemisesta nautitaan toisista ja tunnelmasta!

 

["vieras"]

No vähän samoja fiiliksiä on joskus ollut... Silloin kun vielä lahjoimme sukujen aikuisia, näitä tilanteita oli useastikin. Itse olet hiki hatussa kiertänyt tuntikausia, joskus päiviäkin etsimässä jollekulle sopivaa lahjaa, miettinyt tarkkaan ja lopulta ostanut jotain todella sopivaa, sopivasti käytännöllisyyttä ja arjen luksusta. Sitten itse saat näiltä tyypeiltä jostain tarjoustalosta ostettuja halpoja kalsareita ja väärää kokoa olevia tennissukkia (juu, ihan appivanhemmilta näin mahtavan lahjan olen saanut...). Lopulta ehdotimme kaikille,e ttä jospa lahjottaisiin vain lapsia.

 

[kana]

muoks, väärään ketjuun

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27754656]No vähän samoja fiiliksiä on joskus ollut... Silloin kun vielä lahjoimme sukujen aikuisia, näitä tilanteita oli useastikin. Itse olet hiki hatussa kiertänyt tuntikausia, joskus päiviäkin etsimässä jollekulle sopivaa lahjaa, miettinyt tarkkaan ja lopulta ostanut jotain todella sopivaa, sopivasti käytännöllisyyttä ja arjen luksusta. Sitten itse saat näiltä tyypeiltä jostain tarjoustalosta ostettuja halpoja kalsareita ja väärää kokoa olevia tennissukkia (juu, ihan appivanhemmilta näin mahtavan lahjan olen saanut...). Lopulta ehdotimme kaikille,e ttä jospa lahjottaisiin vain lapsia.[/QUOTE]

Tässä on sama ongelma kuin niin monissa muissa ihmissuhdeongelmissa. Ihmiset olettavat toisten käyttäytyvän/ajattelevan samalla tavalla kuin itse. Jos oppisi tuosta asenteesta pois, olisi elämä paljon helpompaa.

 

["näinpä"]

[QUOTE="vieras";27754773]Tässä on sama ongelma kuin niin monissa muissa ihmissuhdeongelmissa. Ihmiset olettavat toisten käyttäytyvän/ajattelevan samalla tavalla kuin itse. Jos oppisi tuosta asenteesta pois, olisi elämä paljon helpompaa.[/QUOTE]

Juuri näin. Varsinkin kun ne sukulaiset ovat saattaneet toivoa, että ei lahjottaisi ollenkaan aikuisten kesken, mutta eivät ole kehdanneet ehdottaa. Ja on ollut ainainen päänsärky, kun yhdet ovat innostuneena hankkimassa hienoja lahjoja, ja itseä ei joko kiinnosta tai on liikaa muuta kiirettä, eikä ehkä olisi varaakaan.

Meillä suvussa on vihdoin päästy siihen, että ei oikeasti hankita aikuisten kesken lahjoja ollenkaan ja itselleni se on helpotus, kun en edes lahjoista välitä ja niiden etsiminen ja miettiminen on pakkopullaa. (Joskus tulee vastaan jotain mitä jollekin ehdottomasti haluaisi antaa, ja silloin saatan ostaakin, mutta näissä on useampi vuosi välissä. Ja joskus se jotain voi olla vaikka hyvän kirjan lainaaminen, kun tietää, että toinen voisi pitää juuri siitä. Voisihan ostaa omankin lahjaksi, mutta kun on sattunut läheisiin samanlaisia kuin itse, eivät he usein edes halua kirjaa itselleen viemään tilaa hyllystä.)

 

["vieras"]

Olemme jo vuosia sitten sopineet että ei ostella aikuisille lahjoja, saa sitten itse ostaa aleista mieleisensä tuotteet säästyneillä rahoilla.

 

["Jenis"]

Mä en tajua, miksi pitäis ostaa aikuisille lahjoja. Eiköhän kaikilla ole jo kaikke (varsinkin niitä tarjoustalon kippoja...) ihan tarpeeksi.

 

[asdf]

Niin, joutava tavara on ihan yhtä suurta turhaketta, kuin se, että lahja on ns. saajansa näköinen.

 

["vieras"]

Mä annan lahjan odottamatta että saan mitään takaisin. Kaikki ei vaan ole sillä tavalla lahjaihmisiä että osaisivat, jaksaisivat tai haluaisivat nähdä lahjojen eteen kovin paljon vaivaa, ja se suotakoon heille. Itse esimerkiksi olen lapsesta asti hankkinut kalliit (omaan budjettiin nähden), tarkoin valitut lahjat omille vanhemmilleni ja sisaruksilleni ja saanut kotoa yleensä jotain tyyliin sukkia, deodorantin ja rahaa. Koitin joskus pyytää et äiti hakisi sieltä marketista niiden sukkien kanssa samalla mulle barbin tai cd:n (tai mitä aioinkaan sillä rahalla ostaa) jo jouluksi, mutta hän ei kuulemma jaksanut nähdä niin paljon vaivaa kun voin käydä sen ihan hyvin ostamassa itsekin joulun jälkeen Vaikka porukat ei jaksa ostella niitä sukkia kummempaa, niin tiedät että mun lahjat on siellä aina odotettuja, tykättyjä ja arvostettuja, ja se on pääasia, olisi kurjaa nähdä paljon vaivaa jos lahjan saaja ei lopulta välittäisikään lahjasta.

 

[kaikki ei tykkää kaikesta]

Minä en jaksa enää nähdä vaivaa ja tänä jouluna menin ns. riman alta kaikkien paitsi lapsen lahjojen suhteen. Ja kappas; jokainen oli selvästi riemuissaan lahjastaan, myös pari nirsompaa henkilöä joilla ei ole pokerinaamaa ollenkaan (eli näkee, jos eivät tykkää jostain)! Aion jatkossakin tehdä näin, säästää hermoja ja rahaa.

 

[Nenja]

Mä oon yrittänyt noiden miehen sukulaisille ostaa lahjoja, joista ne oikeasti tykkäisi, koska itse en pidä yhtään siitä että annetaan lahjaksi "vain jotain". No sieltä tulee takaisin, joko ei mitään tai esim viime vuonna kun olin viimeisilläni raskaana: viinipulloja. Tänä vuonna menen sinne tyhjin käsin. Ruokaa vien, mutten paketteja.

 

[Miuski harmailee]

Mä olen kanssa useana vuonna saanut lahjaksi esim. yrityksiltä saatuja ilmaislahjoja (tyyliin liian pieni kauratyyny, tiskirätti jne.). Vaikka joulu ei ole vain lahjojen saamista varten, ei noista kyllä hyvä mieli ole tullut. Tänä vuonna sain kyllä huippulahjoja, nyt en voi valittaa

Itse olen aiemmin pyrkinyt kanssa ostamaan mietittyjä lahjoja. Sitten, kun on ollut vähemmän rahaa käytettävissä, olemme lasten kanssa tehneet jotain pientä (vaikka painetut tyynyliinat tai kangaskassit, kahvimukit yms.). Nyt parina vuonna olen antanut syötäviä lahjoja, kun aikuisilla on jo kaikkea tai ainakin varaa itse ostaa tarvitsemansa asiat. Siis jotain kivaa hilloa, hyvää kahvia tms. Tulikin jo joulukahvista ilahtunut tekstiviesti miehen veljen perheeltä, joten ehkä he ainakin olivat tyytyväisiä