kiitos kaikille kommentoijille.
meillä on niin, ettei seksiä harrasteta, ellei molemmat halua. mies suorastaan loukkaantuu jos teeskentelen, ja sen verrran herkällä omalla tunnolla ollaan varustettu molemmat ettei teeskentely onnistu, niin ettei toinen huomais.. se kun näkyy läpi.
sit joku ihmetteli kun minä pidän lapsia tärkeämpänä kuin miestä (imetin pitkään ja nukutaan eri huoneissa). vaikka vain minä pystyin imettämään, myös mies oli sitä mieltä että jatkan imetystä mahdollisimman pitkään lapsen terveyttä ajatellen. ei pitänyt sitä edes vaihtoehtona, että lopettaisin jotta halut palaisivat. monesti väsyin imetykseen mutta mies kannusti jatkamaan. ja hyvä niin!
eri huoneissa nukkuminen on myös ollut yhteinen päätös ja tässä on nimenomaan ajateltu koko perheen parasta. itse olen erittäin herkkäuninen ja molemmat lapset nukkuvat/ovat aina nukkuneet huonosti (heräilevät ja itkeskelevät öisin), ja tällä järjestelyllä on pyritty takaamaan edes jonkinlainen yörauha kaikille perheen jäsenille. jos nukkuisimme samassa huoneessa, saattais molemmille tulla pahimmassa tapauksessa 10 herätystä yöaikaan...
tärkein askel varmasti olisi siirtyä nukkumaan samaan sänkyyn. toivottavasti lähiaikoina se onnistuisi... ja kaikille epäilijöille tiedoksi, että mieheni - ja minä - näkee parisuhteessa muita kantavia tekijöitä kuin seksi, ei sen takia tarvi lähtee vieraisiin.
ponttini alunperin olikin, että oliko vastaavan kokeneita ja oliko miehen halut palanneet vaikka olikin tottunut olemaan vähemmällä. itsellä kun haluttomuus johtui hormoneista, ja niin kuin sanoin, kärsin siitä itsekin. vaikka mua harmittaakin toisinaan kun mies ei halua yhtä usein kuin itse, kuitenkin kunnioitan sitä, enkä tosiaan odota että hän suostuis vain mun takia...
aurinkoista kesää kaikille!