Taidan palauttaa mun kihlasormuksen

[Motha]

Mikään ei muuttuisi. En muuttaisi edes mun sukunimeä mutta mä ajattelen tätä asiaa nyt lähinnä sen kannalta et jos jotain sattuu meille niin avioparin asiat on paremmassa jamassa.

 

[Timppa]

Kihloihin meno : turhaa! Naimisiin meno : joidenkin käytännön syiden takia ok.

 

[Hellu]

No kun se itsessään oli jo se sitoutuminen toiseen... :snotty:

No miksei sitä sitoumusta voi vielä sitten sinne naimisiin menoon asti?

 

[Motha]

No jos mies ei kosi, niin ehkä hän ei halua naimisiin kanssasi. Älä ala ahdistelemaan asialla tai uhkailemaan.. Jos ei halua niin minkäs sille voi ja voihan toista rakastaa ilman aviotakin. Ei se elämää loppujen lopuksi niin älyttömästi muuta.

On kosinut silloin vuosia sitten mutta nyt ei sitten enää ole kiirettä vihille kuten hän asian ilmaisee. Ja tietää todella hyvin mun kannan mutta se ei vaikuta asiaan, siksi voisin palauttaa koko sormuksen.

 

[hei]

Mikään ei muuttuisi. En muuttaisi edes mun sukunimeä mutta mä ajattelen tätä asiaa nyt lähinnä sen kannalta et jos jotain sattuu meille niin avioparin asiat on paremmassa jamassa.

Toi on kyl totta ja tolla ukkokin mua "vakuutteli".

Siis että onhan mun asema turvatumpi, kun ollaan naimisissa kuin jos ei oltais ja ukolle jotain sattuis.

 

[vieras]

mikä pakko naimisiin on päästä?

"Päästä" naimisiin vai mennä naimisiin
Kymmenen vuotta yhdessä eikä mies "halua" naimisiin, herättäisi kyllä itselläkin kysymyksiä...

Tuntuu, että nykymaailma on pullollaan sitoutumiskammoisia miehiä

 

[Motha]

Kihloihin meno : turhaa! Naimisiin meno : joidenkin käytännön syiden takia ok.

Just näin mäkin ajattelen. Ainakin se kihlaus on osoittautunut ihan turhaksi :kieh:

 

[Milla]

No jos mies ei kosi, niin ehkä hän ei halua naimisiin kanssasi. Älä ala ahdistelemaan asialla tai uhkailemaan.. Jos ei halua niin minkäs sille voi ja voihan toista rakastaa ilman aviotakin. Ei se elämää loppujen lopuksi niin älyttömästi muuta.

On kosinut silloin vuosia sitten mutta nyt ei sitten enää ole kiirettä vihille kuten hän asian ilmaisee. Ja tietää todella hyvin mun kannan mutta se ei vaikuta asiaan, siksi voisin palauttaa koko sormuksen.

Ahaa, no sitten ymmärrän sinua. Itse varmaan antaisin sormuksen pois, olen kaikessa joko tai -ihminen. On kyllä aika ikävä tilanne.

 

[samperin puusilmä]

Mikään ei muuttuisi. En muuttaisi edes mun sukunimeä mutta mä ajattelen tätä asiaa nyt lähinnä sen kannalta et jos jotain sattuu meille niin avioparin asiat on paremmassa jamassa.

Kyllä minäkin pidin oman sukunimeni ja oltiinkin sovittu että mennään naimisiin sitten kun aika on sopiva joten ei pidetä toista roikkumassa...

 

[Motha]

Lapset kyselee miksi ei olla naimisissa. Oon sanonut niille että isi haluaa olla poikamies :kieh: , miestä se naurattaa kauheasti...

 

[Pööni]

Me ollaan oltu miehen kanssa jo yli neljä vuotta yhessä mutta kihloihin asti ei olla keretty. Oon miettiny että sitten kun mennään niin vois sen häidenkin ajankohdan suunnitella samalla. Eikös kihloihin menneeltä parilta aina kysytä että millonkas on sitten häät :xmas:

 

[hei]

No kun se itsessään oli jo se sitoutuminen toiseen... :snotty:

No miksei sitä sitoumusta voi vielä sitten sinne naimisiin menoon asti?

Siis mulle itselleni se ei vaan ollut tarpeellinen. ...siis en kokenut vaan tarvitsevani sitä... :snotty: Mut tarkennukseksi siis, et meillä mies tahtoi ja rouva olen. Enkä kyllä kadukaan mitenkään ja ihan sitoutunut tähän avioliittoon olen.

 

[Motha]

Me ollaan oltu miehen kanssa jo yli neljä vuotta yhessä mutta kihloihin asti ei olla keretty. Oon miettiny että sitten kun mennään niin vois sen häidenkin ajankohdan suunnitella samalla. Eikös kihloihin menneeltä parilta aina kysytä että millonkas on sitten häät :xmas:

Juu, kyllä kysellään mut mä en sano siihen enää mitään ja mies mutisee vaivaantuneena : noooooh , katotaan, ei tässä kiirettä ole .. ÄRSYTTÄÄÄÄÄÄ

 

[kunnon kinttaat]

Kihloihin meno : turhaa! Naimisiin meno : joidenkin käytännön syiden takia ok.

laissa se katotaan niin että kihlaus tapahtuu siinä vaiheessa kun sovitaan naimisiin menosta..eli jokainen joka naimisiin menee,on myös kihlautunut oli siitä erikseen sovittu tai sormuksia hankittu tms...

 

[Keittiönoita]

No jos mies ei kosi, niin ehkä hän ei halua naimisiin kanssasi. Älä ala ahdistelemaan asialla tai uhkailemaan.. Jos ei halua niin minkäs sille voi ja voihan toista rakastaa ilman aviotakin. Ei se elämää loppujen lopuksi niin älyttömästi muuta.

Häh? Siis onhan se mies jo kosinut, kun kerran ovat kihloissa. Eihän kihloissa oleva enää kosi, koska on kosinut jo aiemmin. Kun mies kosii ja nainen vastaa myöntävästi, sitten mennään ostamaan kihlat. Vihkiminen on sen jälkeen järjestelykysymys.

 

[Gluteus maximus]

en ymmärrä miehiä jotka saattavat haluta vaikka 10 lasta, mutta naimisiin meno on niin älyttömän ahdistavaa ja pelottavaa. Kumpihan on sitovampaa lapset vai avioliitto! |O

 

[näin]

Jos miehesi kammoaa suuria perhejuhlia ja isoa rahanmenoa?? Ota puheeksi, että pidätte pienet juhlat tai vaikka maistraattivihkiminen. Ei ne ole sen huonompia vaihtoehtoja kuin suuret juhlatkaan. Tee sinä aloite. Jos siihen et saa kaikua, niin kysy että mitä varten kihlasormus on sormeen ostettu!

 

[vieras]

Mä ymmärrän miltä ap:sta tuntutuu...

Nykyään pidetään itsestään selvyytenä että perheen isä tunnustaa lapset virallisesti omikseen, mutta suhdettaan lasten äitiin ei sitten millään voi virallistaa. Ja kun joku ihana ihminen nyt kuitenkin kommentoisi minulle että asia ei ole sama, eikä niitä voi verrata... niin eipä se lapsen omakseen tunnustaminenkaan arkea muuta, mutta silti se tehdään.

 

[jämpti]

Anna miehellesi se sormus jo tanään,niin sillä on aikaa funtsia asioita Jos miehellä on jo kaksi lastakin kanssasi,niin luulisi sitten kykenevän sitoutumaan vielä alttarimatkan verran sinuun

 

[äiti 40plusplus]

Kyllä minusta se kihlautuminen ja kihlasormuksen pitäminen jo jonkunlajin sitoutuminen on. Jos palautat sormukset purat tämän tähän asti tapahtuneen "virallisemman" sitoutumisen.
Minä ainakin alkaisin miettiä että mitäs se toinen osapuoli aikoo, jos riisuisi kihlasormuksen sormestaan ja antaisi pois. Ja voisi olla niin että ainakaan kosimiseen se ei johtaisi, vaan loukkaantumiseen, ajatukseen että enkös minä enää näiden vuosien jälkeen kelpaakaan vaan onko joku parempi mielessä.