Tahkoojaplussat 59

[Aniliini#]

No täällähän on vilskettä tänään, hyvä niin! Ja muutamat kirjoitukset oli tosiaan ehtinyt väliin, ennen kuin ed. omani lähetin.

Jännä kuulla, miten Ilonan pullovierotus onnistuu. Meilläkään ei ole aamumaitoa kiljuttu eilen, eikä tänään, enkä huomenna aio enää tarjotakaan. Siis taikamukista. Juomkoon maitonsa sitten kunnolla hereillä ollessaan, iltamaitoa ei ole tuttipullon jälkeen ollutkaan.

Ai niin, tosiaan, Lotankin isukki jää kotiin, M:n iskän jäämisen muistinkin.

En mä sitten jaksanut tänään lähteä yövalokaupoille, ajattelin laittaa himmeän pöytälampun makkarin ovensuuhun palamaan. Kohta saakin laittaa adventtikyntteliköt ikkunalle, niin ei ole pimeydestä tietoakaan.

Leo-poju sai pullan rokotuksen päätteeksi, Vili täällä vetelee sitten ihan muuten vaan. Mummi toi tuoreita mustikkapullia, pakkohan sitä oli poitsullekin välipalan jälkkäriksi antaa, vaikkei kyllä niinkään olisi "ansainnut", sillä syö äärettömän huonosti tällä hetkellä, pöh. Raejuusto, makaronilaatikko, kalapuikot, tomaatti, mandariini, siinä tämänhetkiset suosikit ja lähes ainoat, jotka mukisematta menee kurkusta alas. Ja kaurapuuro. Muualla kuin kotona syö vähän paremmin. Toivottavasti tämä on vaan joku vaihe.

Heeh, siksi oikeastaan tulin taas tänne, sillä nauratti tuo poika ja hänen matkimisensa. Mulla tuli piitkästä aikaa ihan hirmuhuono olo kahvista ja ihan jouduin laittaman päätä pönttöön. Vili oli vieressä potalla pissalla ja näki toimituksen, nousi ylös ja laittoi oman päänsä pyttyyn myös ja päästi samanlaisen yöök-äänen. Heh, hassu ukko!

Nyt palapelin tekoon tms, kitinä yltyy..

 

[Kata*]

Moi!

Piritta, toi sairaalasänky on varmaan hyvä ajatus, mä mietin joskus, että jos olisi esim. tullut kaksoset, niin ne olisi olleet tosi kätevät!

Työhön paluusta puheenollen, mä olen huomannut välillä kaipaavani työelämää. Vaikka edelleen aion olla kotona ainakin ensi vuoden kokonaan, niin uskon että sitten saattaakin olla aika jollekin uudelle jo. Nyt jo tuntuu välillä, että seinät kaatuu päälle, aika yllättävää, en olisi ehkä uskonut alkavani haikailla töihin näin pian..Vielä en voisi kumminkaan kuvitellakaan jättäväni Vanessaa hoitoon niin pitkiksi ajoiksi, tulee ikävä aina jo parin tunnin poissaolon aikana! Nyt olen kumminkin päässyt käymään kodin ulkopuolella enemmän ihan itsekseni parin päivän välein, se tekee kyllä tosi hyvää! Jaksaa sitten kitinöitäkin paremmin taas kotona.

Marraskuussa pitäis kyllä Hertan tavoin lähteä pakoon lämpimään, on tää niin masentava kuukausi. Ulkoillakaan ei viitsisi, tuulee ja on kylmää ja pimeää, aargh! Tulisipa pian kunnon lumet, niitä odotellessa..=)

 

[**Keijukainen]

Riinuskalle ja Stellalle kiitos ihanista, suloisista kuvista =)

Nekku, ihan kyllä on kun lukisin omasta olotilastani Oon heräillyt öisin varmaan viimeiset 2 viikkoa, pahimmillaan oon valvonut 3 tuntia. Pahimpaan nälkään oon juonut yöllä lasin maitoa
Mahaa turvottaa iltaisin joten olo on sellainen "piukka" ja vähän plösö.
Kuvotusta on kans alkanut nyt tulla, välillä olo on tosi huono mutta ei yrjöjä toistaiseksi.

Riinuskalta kyselinkin tekstarilla ja oli alkanut Juskasta pahoinvointi rv 6+ joka on mullakin nyt. Syöminen se auttaa mullakin, pieniä määriä kerrallaan.

 

[Nekku***]

Ihanan paljon luettavaa, tänks, otitte eilisestä vinkistä vaarin. ;-)

Uskomaton tuo Vilin matkiminen! Saa olla tarkkana tätä nykyä.

Tosiaan, Piritta sen sanoikin, että mies jää kotiin. Mutta maaliskuussa koittaa Lotalle pk-arki. Täällä on tupaten täyttä päiväkodeissa, mutta todella toivon, että pääsisi jonnekin tänne ihan lähelle.

Kata, tosi kiva kuulla, että olet saanut omaa aikaa! Pari tuntia kerrallaan ja säännöllisesti tekee jo ihmeitä, harva sitä koko päiväksi kovin usein pääseekään. Mullakin on tullut vähän mökkihöperyyttä viime aikoina, kun mies on tehnyt pitkää päivää enkä ole ollut moneen viikkoon ilman Lottaa muuta kuin urheilemassa. Sekin on toki ihanaa ja mun henkireikä, mutta mä haluisin päästä ulos syömään, leffaan tai jotain vähän enemmän actionia elämään. Tarttee järjestää asia pikaisesti.

Kyllä mäkin tavallaan odotan sitä töihin menoa just samoista syistä kuin Pirittakin. Heh, mutta koskapa ihmisen mieli on kummallinen, luultavasti “uutuuden viehätys” katoaa about viikossa ja sitten haikailen tätä mökkihöperyyttä… Mäkin tiedän, että siellä on vuori hommia odottamassa.

Lotta karjui jostain syystä klo 5.45 ja kävin koppaamassa kainalooni. En yleensä sitä tee, mutta tänään en jaksanut tassuttaa uudelleen uneen. Ilmeisesti hänellä oli joku erityinen läheisyyden tarve, sillä käpertyi aivan kainaloon ja nyhräsi pienellä kädellään mun kaulaa unissaan. Kun yritin hivuttautua itse parempaan asentoon, heräsi ja parkui, kunnes pääsi taas “iholle”. Ihana. Totesin, että on parempi, että hän nukkuu hyvin, menee päivä rattoisammin. Koisittiin halien klo 7.30 asti.

Sande, mä sanoisin, että pidä status quo yösyömisen suhteen, kun menee noin hyvin. Jos yrität kitkeä tuon melkein aamusyötön pois, voipi olla, että Nella herää sitten aamuun aikaisemmin. Meillä tuo aamuyönsyöttö jäi itsestään pois imetyksen loputtua ja samaa olen kuullut monelta.

Mitenkäs Vanen lusikkalakko, onko yhtään helpottanut? Mitä Illi tuumasi pullottomuudesta?

Meillä muuten tutin käyttö jotenkin helpottanut, tai siis nykyään siitä voi neuvotella ja ymmärtää, että saa sen nukkumaan mennessä. Päiväunilta tullessaan antaa sen itse pois paikkaan jne. Mutta shit, kun se pitää napata pois ennen kesää…

P, mä luulen, että isompaan sänkyyn siirtäminen on hetkellisesti hankalaa aina, oli ikä mikä tahansa. Mun kaverin lapsi kiipesi pinniksestä pois ja tippui ja voisin kuvitella, että meidän ikiliikkuja tekisi saman, joten sikäli voi olla hyväkin siirtää lasten sänkyyn, kun vielä imuttaa tuttia. Huh, meilläkin nukahtaa itse, mutta myllää vaikka kuinka kauan siellä. Yleensä kun käyn peittelemässä, käännän hänet samalla, kun pää on jalkopäässä.

Voi Vilinkin nirsoilua. Lotalle puolestaan maistuu tällä haavaa kaikki, minkä saa itse syödä. Ruokahalu on kova, heh, meillä molemmilla näköjään. En jaksanut äsken laittaa mitään, joten vedeltiin Saarioisten lihakaalilaatikkoa, joka on mun makuuni einesten aatelia. L:kin tykkäsi kuin hullu puurosta.

Jestas, tuli taas romaani.

 

[Stella*]

Kiva kuulla, että Keijukaisella on noin selkeitä oireita! Nyt siellä masussa totisesti on elämää, ihana juttu . Sen sijaan Gissan vuodosta luin kauhulla... lähetän toiveita joka suuntaan, että raskaus etenisi tällä kertaa hyvin. En voi edes kuvitella, miltä tuntuu odottaa ja pelätä.

Hassu tuo Vilin "oksentaminen". Niin nämä tenavat apinoivat.

Ymmärrän hyvin, että pieni piipahdus töihin tuntuu hyvältä. Mä mietin joka toinen päivä, että olisi kiva päästä töihin ja joka toinen päivä ajattelen kauhulla, että vanhempainvapaata on jäljellä enää puoli vuotta (+hoitovapaata 1-4 kk päälle). Kotona oleminen on raskasta, mutta kuitenkin niin pirun kivaa . Ajatelkaas nyt, ei tällaista kotona oleskelua tule uudelleen ennen eläkeikää, joka saattaa meillä olla vasta joskus 70-vuotiaana! Paitsi jos tulee enemmän lapsia...

Leon suurta hupia on nykyään ostoskassin tyhjennys ja saunan lämmittäminen puilla iskän kanssa. Haluaa olla mukana monissa kotitöissä, mikäs sen parempaa! Ja nyt niitä sanoja taitaa vihdoinkin alkaa tulla. Nyt on tullut joka päivä jokin uusi sana, eilen tuli 'tyttö'. Kaikki t-alkuiset sanat kiinnostavat, tapailee niitä selvästi eniten.

Ihanaa, molemmat ipanat nukkuvat. Äiskä pääsee leipomaan rauhassa. Ajattelin tehdä suklaakakkua huomenna saapuville vieraille. Mulle iski eilen illalla kauhea hinku kokkailla kaikenlaista, kun katsoin Subilta Top Chef -ohjelmaa. Olen jäänyt siihen ohjelmaan hiukan koukkuun. Katsooko kukaan muu?

Joo, kyllä Leokin pitäisi siirtää pois pinniksestä, koska varmaan kohta keksii kiivetä laidan yli. Kaverin lapsi osaakin sen homman jo (on 1,5 v.), ja siinähän voi tulla pahaa jälkeä. Tänään Leo muuten törmäsi tuoliin suu edellä, ja ylähuuli turposi taas... Ruhje per päivä, niin se menee.

No niin, nyt täytyy lähteä hommiin ja jättää netissä roikkuminen!

 

[**Keijukainen]

Stella, mä katson Top Chefiä Ja mieskin katsoo!

 

[molly]

Huiii, Nekulla tänään ultra eikö? Hurjasti peukutuksia ja jännähaleja, kaikki on varmasti oikein mallillaan - mutta ainahan sen haluaa kuulla lääkäriltäkin ja nähdä ruudulta omin silmin! Tulehan sitten asap kertomaan meillekin!

 

[Nekku***]

No niin. Voin kertoa teille vain semihyviä uutisia. Aloitetaan hyvistä: ruskuaispussi normaali, syke näkyi reippaasti. Huonoa olikin sitten se mun painajainen eli koko ei ihan vastannut. Heittoa 3-5 päivää. Jos heppu olisi “tehty” silloin, kun luulen, tuo 3 pv olisi varmaan oikein ja lääkäri kyllä sanoi, että justiinsa 3 pv mahtuu vielä tässä vaiheessa mittavirheen piikkiin. Vastasi siis rv6+5. Plääh. Oli tuttu kiva lääkäri, joten oltiin hyvissä ja välittävissä käsissä. Tsekataan seuraavan kerran 4.12. ja jos silloin on kasvanut näihin viikkoihin nähden normaalisti, hyvä, jos ei, sekin sitten tiedetään. Olen semihuolissani. Harmittaa, ettei tullut täyttä mielenrauhaa. Jos historia ei olisi se kuin on, en varmaan huolestuisi, mutta kun ekassa raskaudessa kasvu nimenomaan jätätti ja lopun tiedättekin. Lotan kanssa ei tarvinnut näitä miettiä, kun kasvaa posotti aina edellä viikkojaan. No se siitä.

Olo melkoisen punkea, sillä vedettiin Masan ja P:n kanssa uä:n jälkeen Pizza Hutissa pizzaa enemmän kuin laki sallii… Uuuh.

Sori omanapaisuus. Pakko mennä harrastamaan.

 

[gissa]

Voi Nekku, sykehän on tietysti valtavan hieno juttu, mutta tietysti sun edelliset kauheat kokemukset tuo pelkoja Nyt vaan jaksamista odotteluun, en oikein muuta osaa sanoa! Kovasti peukkuja, että seuraavalla kerralla muuttuisivat kokonaan hyviksi uutisiksi.

Mulla rusehtavaa tuhruvuotoa, ei kovin korkeat odotukset...

 

[Julia ejk]

Nekun ultrakuulumisia tulin tsekkaamaan. No voi hemmetti kun on inhottavaa tuo epävarmuuden vaihe. Eipä tässä paljoakaan ole lohduttavia sanoja, ajan kanssa se selviää. Turha sanoakaan, että älä murehdi, ajattelet sitä kuitenkin ja oot "semihuolissas". Lähetän jokatapauksessa lämpimiä ajatuksia ja tsemppiä. Etappi kerrallaan, seuraava on sitten joulukuun alussa.

Leon tavoin Illi haluaa auttaa ns. arkiaskareissa. Kauppakassin tyhjennys on ihan ykköspuuhaa, jätän tarkoituksella aina toisen kassin eteiseen asti ja Illi ramppaa innoissaan sen ja keittiön väliä. Mää ehdin sillä välin purkaa toisen kassin ja laittaa tavarat paikalleen. Hauskaa. Myös saunan- ja takan lämmitys isän kanssa ovat Illin mieleen.

Tuttipulloton elämä on yllätyksekseni sujunut melko hyvin. Kun I heräsi päiväunilta, niin mankui pulloa jääkaapilla, mutta minäpä näytin ikkunasta kuinka linnut olivat vieneet kaikki pullot ja että nyt juodaan mukista. Ja niin sitten joi.
Välillä osoittelee kannonnokkaan ja hölöttää jotakin ja mää sanon aina, että "niin sinne ne pullot meni pikkulinnuille". Tyytyy selitykseen
Illalla oli vähän kitinää kun tarjottiin vaan nokkamukia, mutta pienen tuputtamisen jälkeen se kelpasi. Aamulla annoin myös nokkamukista. Muutoin mahdollisuuksien mukaan nostan pöydän ääreen ja tarjoan mukista.

Juuri tuota Stellan mainitsemaa pelkään, siis, että kiipeää itse pois pinniksestä. Kerran olen nähnyt Illin nostavan toisen jalkansa kohti yläreunaa, mutta ei aivan yltänyt.
Siskollani kävi niin, että eräänä yönä heräsivät siihen kun juniori kapusi heidän sänkyynsä. Oli siis itse kiivennyt pois pinnasängystään. Säikähtivät unenpöpperössään, että miten se nyt muka tuossa on.

Illi sai eilen influenssa rokoteen. Oli niin hyvä ja nopea piikittäjä, että Ilona ei tajunnut edes itkeä.

Hih, hauska tuo Vilin matkiminen.
Oon yrittänyt hillitä miestä päästelemästä erinäisiä (pääasiassa sikamaisia) äännähdyksiä, sillä Ilona matkii AIVAN kaikkea. Pieruhuumorikin kukkii..jaiks. Ooppa siinä nauramatta kun toinen pörähtää matkien.

 

[Julia ejk]

Gissa olikin tuossa välissä käynyt. Tsemppiä. Inhottavaa. Toivotaan kuitenkin parasta.

 

[Stella*]

Äh, Nekku, ei oo kivaa, että tuli tuollaista infoa. Piinapäivien/-viikkojen eläminen on niin raskasta. Mutta: ei maalata piruja seinille, uskotaan että kaikki on niin kuin pitääkin. Tsemppiä!

Onneksi Gissa vuotosi on rusehtavaa, mutta eihän se kivaa ole , etenkin kun huomioi aiemmat tapahtumat. Sinun olisi ehdottomasti aika saada hyviä uutisia, ja toivon täysillä, että niitä tulee.

Meille ei kuulu kummempia, olin Kaislan kanssa kaupoilla ja Leo on hoidossa. Illalla tulee kavereita kylään. Kaupoissa rasitti hiukan, kun soi jo joululaulut. Tampereellakin on joulunavaus jo 18.11. (!?), en voi käsittää. Jos nyt odotettaisiin kiltisti sinne joulukuulle.

Nyt ei irtoa enempää, kun Nekun ja Gissan viestit saivat mietteliääksi. Miksi raskausasioihin mahtuu alkuvaiheessa niin paljon huolta ja epävarmuutta. Höh.

 

[Piritta*]

Hih täällä taas, ja Nekkukin ehdit jo koneelle. Me vedeltiin tosiaan pizzaa äskettäin kaksin käsin ja muksut perässä. Not bad Odottajat jaksaa taas vähän aikaa.

Semihyviä uutisia Nekulla, mutta mä olen luottavainen. Mutta toki sen asian näkee itse eri valossa, kun takana on myös yksi huono kokemus.
Gissa teillä(kin) on piinaavaa odottelua, jälleen. Peukkuja pidän pystyssä minä myös. Ei voi historia toistaa itseään, siihen me uskotaan!

Mäkin katson Top Chefiä, aina kun muistan. Ylipäätään telkusta tulee tällä hetkellä niin huonoa ohjelmaa/sarjoja, että pyrin katsomaan ruokaohjelmat, jotka harvemmin tuottaa pettymyksen. Jamie O on niin ihana, harmi, että se loppui. Onneksi on Rocco

Ton aspektin mä unohdinkin, että lapsi voi kiivetä pois pinniksestä. Matsku kun on niin rauhallista sorttia, ettei sitä varmaan - ainakaan vielä - tee, joten uskon, että sänky pysyy meillä vielä pitkään. Ei meinaan millään jaksaisi sitä, että jos muksu ei haluakaan illalla nukkua, niin se nousee sängystään tuhat kertaa...Ja yöllä herätessään törmäilee seiniin.

Aikamoisia matkijoita nämä lapset kyllä. Voi Viliä, aika empatiakykyinen kaveri Musta on ihmeellistä, miten nopeasti nämä ymmärtää asioita ja osaa toimia, kuten pyydetään. Sanoja alkaa täälläkin tulla pikkuhiljaa, kaikki kaksoiskonsonantilliset sanat on lemppareita: kukka, kakka, poppa...

Aniliini, nirsoilu on ohi menevä vaihe, trust me. Mähän urputin täällä hiljan, ettei M syö mitään, mutta syöhän se! Se oli vaan sairastelun jälkiseurauksia. Nyt vetelee isoja lautasellisia lohta ja pottumuussia tai pastaa.

Hyvä Kata, että olet päässyt tuulettumaan. Ei ole mikään ihme, jos sulla on pientä kaipuuta muihin puuhiin, koska onhan sulla ollut tavallista raskaampaa Vanen kanssa ja olet ollut tavanomaista sidotumpi tyttöön. Mitenkäs teidän unikoulun aloitussuunnitelmat sujuu?

Ääh, mun pitää raapustaa töihin joku juttu, joten palaamme taas.

 

[**Keijukainen]

Nekun ja masusi luona on ajatukset, ymmärrän mietteesi. Onneksi seuraava ultra on jo aika pian vaikka tietysti sitä ennen pari viikkoa piinaa :/

 

[Aniliini#]

Moi! Nekun kuulumisille tulin ja voihan nenä, kun ei nyt olo täydellisesti huojentunutkaan.. Pitkiä päiviä edessä, mutta onneksi on vilkas Lotta-neiti seuralaisena, pitää mietteet sivussa ainakin välillä. Peukut pystyssä.

Ja Gissalle myös jaksamista tuohon _raastavaan_ odotteluun ja epävarmaan oloon. Tuhruvuotoa tuli mullakin tässä raskaudessa, muttei se sua varmaankaan "lohduta". Miten on, onkos jotenkin yleisempää, että IVF:n jälkeen tiputtelee, kun ainakin mun ystävillä, joille on IVF tehty, ovat vuotaneet, eikä syytä löytynyt. Muistan lukeneeni muualtakin..

Keiju sitten oireilee, hyvä, hyvä. Mä söin "kasan" sulatejuustonäkkäreitä iltapalaksi eilen, miten niin mieliteot leviävät. Ykkössuosikki/himo mulla on klementiinit, niin kuin "aina ennenkin", siis myös ekassa km-raskaudessa. Voi kyllä johtua syksystäkin..... Kai niitä voi kasapäin vedellä pävittäin, niin mä ainakin teen!

Hinoa, että Illin pulloton elämä on alkanut mallikkaasti! Meillä ei pieruhuumori kuki, vaikka monia asioita matkiikin, mutta Vili sanoo aina aamuisin mulle (kun vierekkäin istutaan pytyllä ja potalla) moittivaan hyi sinua- sävyyn äiti!, jos paukkuja päästelen. Hassu! Omista pörinöistään ei ole moksiskaan.

Sanoja tulee joka päivä uusia, eilen tuli pupu, tähti, kaappi (koo tulee tutti suussa, muuten on p/t)...

Kiitos Piritta syömislohdutuksesta, ottaa niin lujille, kun _haluan_, ettei Vilistä tule nirso. Mutta minkäs teet. Makaronipata ja nakkikeitto upposivat oikein hyvin eilen ja tänään, pitänee nyt hetki pysytellä "erikoisemmista" pöperöistä loitolla. Riisiä ja muusia ei syö millään ilveellä, avaa kyllä suunsa, mutta kieli on aika vikkelänä työntämässä ruokia pihalle.
Syövätkös kaikki muut taaperot jo itse? Meillä ei toivoakaan, ei sinne suuhun mene mitään, jos itse lusikalla/haarukalla kokeilee. Ehkä ei ole kiirekään..?

Mitäs vielä.. Mun ajatukset kiertää kehää gissan ja Nekun ympärillä..

Pinniksestä punkesi mun pikkuveli aikoinaan itsensä pois ja sai kunnon sarven päähänsä, kun otsa osui parisängyn laitaan. Jotenkin kurkotti ja sai kylkiluunsa reunan yli ja pumpsis!!

Mulla oli huutiksessa vino pino vaatteita myytävänä ja kohteen sulkeutuivat eilen ja tänään, joten puuhaa on ollut sähköposttulvassa ja pakkaamisessa.. Joten jatkan niitä hommeleita.

 

[Kata*]

Morjens kaverit!

Eipä tässä voi kuin peesata muita Nekun kuulumisten suhteen. Toivotaan nyt vain, että kaikki menisi hyvin. Ja miksei menisikin!

Vanessa on taas pitkästä aikaa syönyt nyt parina päivänä kiinteitä vähän, ihanaa. Toivottavasti syömälakko olisi kokonaan loppu. Piritta, unikoulu on siinä vaiheessa edelleen, että joka toinen päivä päätän aloittaa sen, ja joka toinen päivä lykätä..Viime yö oli taas extrahorror-yö, ja aamulla vannoin aloittavani. Olen yrittänyt tavoittaa meidän neuvolan terkkaria, kun mietityttää kumminkin tuo yösyöttöjen kokonaan lopetus näin huonolla kiinteiden menekillä. Sen puolesta olen ajatellut odottaa vähän aikaa, kun olisi kiva jos voisi kerralla tosiaan lopettaa kokonaan yölliset imuttelut. Terkkari on jostain syystä koko ajan poissa, nytkin palaa vasta reilu viikon päästä töihin. Mutta katsellaan, kyllä unikoulu on tulossa, ehkä jos nyt syöminen lähtisi taas vauhtiin, niin sitten voisi olla hyvä aika.

Sande muuten, tossut oli hyvät, vähän kasvun varaakin jäi. Ostin eilen nimittäin Jesper Juniorista sellaiset sisätossut, kätevät laittaa tavallisten sukkisten ja sukkien päälle. Loppuu liukastelut!

Tänään ollaan harrasteltu kotona koko perheen voimin, ja palkkioksi vedettiin mäkkiateriat ja pullakahvit..=)

 

[Sandeman ejk]

Ah, rauha on laskeutunut ja mama saa omaa aikaa.

Hih ollaan nähty Katan kanssa (Kata ilman Vanea, huomhuom!) eilen sovitusti ja Piritan kanssa tänään sattumalta pizza-aterian jälkeen , että näin suuri on tämä piäkaupunki.
Neuvolassa oltiin tänään ja ihme ja kumma, N ei ollut kasvanut ollenkaan viime mittauksesta. Ei pituutta eikä painoa. Joten kahden viikon päästä uudelleen. Hiukan jäi ihme fiilis, kun on kuitenkin syönyt nätisti useamman päivän. Epäilin syyksi nuhaa ja niitä päiviä kun ei suostunut syömään muuta kuin maitoa. Toivottavasti parin viikon päästä on lisää painoa ettei tartte huolestua.

Ja huolestumisesta puheenollen...Nekku ja Gissa, olispa ollut hinoa saada super-hyviä uutisia, mutta uskon että niitä vielä molempien kohdalla saadaan!

Päässä kiertää, taitaa olla aika keskittyä telkkuun, palaan taas huomenna.

 

[Mariska*]

Huomenta.

Nopeasti tulin kiireen keskeltä toivottamaan Nekulle ja gissalle jaksuja epätietoisuuteen. Ollaan luottavaisin mielin.

Hinoa miten hyvin Ilona on pärjännyt ilman tuttipulloaan..ihana tapa tuo linnuille tuttipullojen antaminen. Mä oon kuullu saman version, mut vaan orava-äidin vauvoilla.

Katalle voimia aloittaa se unikoulu. Vane voi syödä senkin takia huonosti kiinteitä, koska saa maitoa vielä ja täyttää vatsansa sillä. Jos ei saisi maitoa niin usein esim. yöllä, voisi aamupuuro maistua paremmin. Meillä meinaan oli Tempan kanssa vähän samaa.

Hauskaa, miten te pääkaupunki seutulaiset treffailette. Olisi niin kiva nähdä teidät livenä, kun teidät ja teidän lapset jo tunteekin.

Aniliini, meidän Samukin on aika ronkeli. Täytyy sanoa että syö edelleen ihan hyvin, muttei mitä tahansa. Ja nyt on tullut niin itsepäiseksi että, tahtoisi kokoajan syödä itse. Ja se lusikka kääntyy väärinpäin melkein aina ennenkuin on suussa. Huh, huh sotkun määrää.

Täytyy aloittaa työt, ajattelin lähteä tänään vähän aikaisemmin. Mennään illalla Eppujen konserttiin..

 

[molly]

No voi äsh Nekku, ettei tullut täysin hyvää fiilistä ultrasta. Mutta sydän sykki vahvasti, ihanaa. Ollaan luottavaisina, että pikkuisella on kaikki ihan hyvin ja seuraavassa ultrassa on ottanut kasvuspurtin jo. Onko se viikolla 7, 8 vai 9 kun sikiö kasvaa hurjaa vauhtia. Joka tapauksessa, pidähän itsesi kiireisenä Lotan kanssa (ei varmaan erikseen tarvitse kehottaa, hih) jotta ei asia pyöri mielessä ihan koko ajan.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

[Riinuska]

Heippa!
Pitkästä aikaa enemmän kuin 1vp, kokonaiset 3pvää vapaata, ihanaa!

Voi Nekun ja Gissan kuulumisia. Toivotaan, että ne ovat vain säikyttelyä ja loppu hyvin, kaikki hyvin. Mullakin peukut pystyssä teille!

Juskan kanssa käytiin aamusta korvalekurilla jälkitarkastuksessa. Ja tulehdushan siellä yhä jyllää. Ensi viikon torstaina korvat putkitetaan ja kitarisat poistetaan samalla. Onneksi on vakuutus, näyttäisi laskun summa olevan yli tonnin...

Miesten "siisteydestä" olette taas keskustelleet. Eli mihinkäs nuo siitä muuttuu, täällä yksi samanlainen Mutta minä nalkutan, oli sitten ikävää tai ei. Olen sanonut monesti, että eipä tarvis nalkuttaa jos herra korjaisi jälkensä oma- alotteisesti. Eniten inhottaa tulla iltavuorosta kotiin kun tuulikaapin lattialla kaikki Juskan vaatteet ja alakerrassa lelut levällään. Pöydässä iltapalan jämät ja astiat. Siinä vaiheessa kiukuttaa toooosi paljon. Ja miehet tulevat iloisena vastaan kun mami tuli kotiin. Että näin.

Mariskan tavoin taas kerran totean, että olisi kovin kiva nähdä teidät kaikki. Ehkä keväällä, oli (taas) Keijun kanssa puhetta josko menisin heillä käymään. Silloin voisin nähdä sitten muutkin ketkä vaan paikalle pääsisivät. Hauskaa iltaa muuten Eppujen parissa!

Juskalle tilattiin jatkettava sänky, ei ole vielä tullut. Saas nähdä kuinka siirto onnistuu. Päikkärit varmaan ihan ok, nukkuuhan päiväkodissakin perussängyssä. Yöunille ei vaan nykyään malttaisi käydä kun pitäisi leikkiäleikkiäleikkiä... Täällä taitaa useampi taapero vaihtaa sitten sänkyä yhtäaikaa.

Aniliini kyseli itse syömisestä. Meillä Juska on syönyt itse noin 1v4kk ikäisestä. Jotenkin hoksi sen helposti, eikä ole koskaan kääntänyt lusikkaa nurinpäin niin kuin lapsilla kai yleensä on tapana. Kaikkiahan se lusikointi itse ei kiinnosta, joten silloin varmaan parempi antaa ajan kulua, ehtiihän sitä.

Katalle ja Sandelle yhä tsemppiä öihin, kumpa pian helpottaisi.

Mustakin oli aika liikkistä tuo kun Illi luovutti tuttipullot pois

Nyt poistun syömään, muksaa viikonvaihdetta!

 

[Sandeman9503]

Jaahas se on perjantai...niinkuin mammalomalaisella olis jotain merkitystä mikä päivä on..kröhöm.
On taas todistettu se fakta että kun täällä jotain kirjoittaa niin heti seuraavana yönä kaikki on toisin...grr. N söi siis viime yönä kaksi kertaa 2.30 ja 6 ja siitä nukkui vielä klo 9.40 asti! Ihan pimeetä miten nuo ajat vaihtelee. Ja vasta äsken nukahti ns aamupäiväunille. Saapi nähdä miten meidän iltaunien käy ja kuinka pitkään jaksaa noita päikkäreitä nukkua. Hoh. Missäs vaiheessa teitin piltit on siirtyneet yksiin päikkäreihin N ja P ja muutkin?

Mies on taas menossa raksalle ja me jäädään kaksin kotiin. Ei auta itku eikä hammastenkiristys. Seuraava viikonloppu ollaankin k-suomessa auttamassa mun vanhempien muuttoa, muuttavat ekaa kertaa kerrostaloon (poisluettuna opiskeluaika) ja sieltä vanhasta kämpästä varmaan kertyy kaikenlaista kotiintuotavaa, vaikka aika paljon on kamaa jo jaettu. You know, vanhat rakkauskirjeet ja kouluaineet joita vanhemmilla on aina ullakolla). Huonekaluja jää jonkin verran yli mutta eivät oikein ole sellaisia joita voisi esim mökille harkita. Säilytystilaakaan niille ei ole. Kai sitä kuitenkin jotain kertyy meillekin vaikka huutokauppakamari hakeekin kaiken mitä jää.

Ihanasti paistaa täällä aurinko, käytiin Nn kanssa kaupassa vaunuilla ja ihasteltiin maisemia. Sisään piti kuitenkin tulla unille kun ei suostu oikein vaunuissa nukkumaan jos ne eivät liiku. Ja mutsia laiskottaa kun on monta päivää oltu liikenteessä.

Illalla meinasin avata punaviinipullon ja nauttia lasillisen. Ei se varmaan ole mikään synti vaikka yksin joutuukin juomaan sen? Ruoaksi ostin kuhaa (nami, Valtsussa oli tarjous) jonka meinaan paistaa ja laittaa vaan vähän salaattia lisäkkeeksi. Yksinkertaista mutta NIIN hyvää!

Voi jösses miten tuota pölyä on noin paljon? Aurinko mene pikveen ettei tartte ruveta pyyhkimään...harrastusta saisi jatkaa joka päivä jos meinaa saada kulissit pysymään pystyssä.

Kukahan jaksaisi järkätä seuraavan tahkoojatapaamisen? Siis sellaisen isomman kun kesällä Tampesterissa. Ei siitä Kirpustakaan kuulunut mitään vaikka kovin uhkaili tulla tännepäin Anna-Sofian kanssa. Kirppu ja Mariska taitaa asua samoilla mestoilla myös, ihan noin vihjeenä?

Jaahas jos lukis hesarin loppuun...

 

[Kata*]

Moikkista!

Sande, mä just pähkäilen myös yksiin päikkäreiden siirtymisajankohtaa, kun on koko ajan siirtynyt myöhemmäksi ja myöhemmäksi ekat päiksyt. Eilen sitten kokeiltiin, ja aika hyvin jaksoi valvoa ensin 8-13.30 ja sit just ja just jaksoi 14.30-19. Tosin tänään heräsi ennen seitsemää, aargh, joten otti jo unet 9.30-10.30. Meillä yleensä meneekin niin, et jos V herää ennen kahdeksaa, niin menee jo parin tunnin päästä nukkumaan, jos nukkuu kasiin, niin sit jaksaa valvoa tosi paljon pidempään. No, mut se unista, kukaan ei varmaan jaksanut lukea loppuun saakka..=)

Käytiin koko perhe just Sellossa (taas), pakkohan sitä oli ostaa KappAhlista pari vaatetta Vanessalle, vaikkei oikeasti tarvitse mitään. Onneksi lasten vaatteet on sen verran halpoja, ettei tule heti konkurssia vaikka hupiosteleekin välillä!

 

[Aniliini#]

Moikka!

Gissalle peukalot katossa, kumpa piina loppuisi ja saisit jatkaa onnellista odotusta!

Kerhoiltu on taas perjantaiseen tapaan ja Vili nukahti tullessa jo kolmantena päivänä peräkkäin vaunuihin, tänään sain onneksi kannettua heräämättä sisälle. Eilen ja toissapäivänä on ottanut ap-lenkin aikana unet n. ½ tuntia ja sitten herännyt, eikä millään meinaa nukahtaa sisällä uudestaan.

Kata, hyvin jaksoin lukea unijutustelut loppuun, älähän sellasia mieti. Meillä meni just samaa kaavaa silloin, kun kaksista päikkäreistä siirryttiin yksiin, se siirtymävaihe kesti mun mielestä tuskallisen kauan, _ainakin_ kk:n päivät. Ehkä joka toinen päivä yhdet ja sitten taas kukkui aamulla aikaisemmin, kun oli ed. iltana taintunut ennen 21 ja sama kaava jatkui: seur. pvänä kahdet päikkärit ja kukkui taas melkein yhteentoista ja posotti aamulla pitkään jne.. Lopulta väkisin pidettiin hereillä, käytiin iltaisin naapurissa mummulassa tai tädin luona virkistymiskyläilyillä eikä lähdetty autoilemaan illalla, milloin oli nukahtamisvaara jne.

Hih, mua muuten nauratti Keijun aamiainen, muusia ja lihapullia, niin sitä pitää..

Kyllä on totta vie ihana keli, aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, yksi pakkasaste eikä tuulenvirettäkään. Mennään kyllä heti uudestaan ulos nauttimaan siitä, kun Vili herää ja on syönyt.

Hei, mä haluaisin kanssa tavata taas teitä ja lapsosia, mutta ennen joulua ei varmaan ehkä ehditä mihinkään pidemmälle (ainakaan HKI:in) ja sitten menenkin töihin. Aapua, mites se sitten onnistuu kahden lapsosen kanssa? Varmaan totuttelukysymys, mutta nyt ekan kerran mietin, että jaiks, miten sitä kaikesta selviää..

Tai en tiedä onko vaakalaudalla mun töihinpaluu, liitoskipu valtaa joka kerta alakerran, kun olen kävelyllä. Toistaiseksi ei ollenkaan voimakkaana, mutta näinpä se alkoi viimeksikin, tosin ei näin aikaisin. Jää nähtäväksi..
Mulla ei ole kyllä mitään erityisempää kaipuuta töihin, aiemmin olinkin innokkaampi, mutta nyt kun se lähenee, niin huihai.. Ei siis tunnu vastenmieliseltä, lähinnä jänskättää tuo hoidon aloitus, kun tenava on _niin_ takertuvainen. Lotta voisi lähettää reippauttaan tänne päin!

Onko muuten jollakulla sellaista "venkuralusikkaa" (ollut) käytössä, siis että lusikkaosa on eri suuntaisesti kuin varsi? (Ymmärsikö kukaan ja mikä sellaisen vekottimen nimi on?) Kun Vili laittaa lusikan vinottain suuhun, ei siis nurinpäin, ja siitä sitä sotkua syntyy. Tosin, ei siis juurikaan vaadi minä itte-tyylillä ruokailuvälinettä itselleen, mutta kai sekin aika koittaa..

Vili on muuten syönyt eilen ja toissapäivänä oikein hyvin, kun vaan mama älyää antaa tiettyjä sapuskoita! Paitsi, että eilen upposi kanarisottokin, jee!

Mekin lähdettäneen shoppailemaan koko perheen voimin tänään tai huomenna, riippuen miten miekkonen jaksaa monen pvän työputken jälkeen, voi olla, että haluaa tänään vaan olla rauhassa kotosalla. On ollut tiistaista saakka reissussa, Vili on kysellyt "tittää" koko ajan ja juoksee ikkunasta ikkunaan, jos kuulee auton äänen. Riemastuu, kun kuulee puhelimessa iskän äänen. Ja tänään sitten viimein näkevät taas toisensa. =)

Mukavia vapaapäiviä Riinuskalle, Sandelle nautinnollista iltaa punkkulasin kanssa, Mariskalle vauhdikasta Eppu-iltaa ja muille oikein mukavaa viikkistä! =-)

 

[Stella*]

Heipsis! Juu, tapaaminen ois kiva, mutta mun Helsinkiin tulo mennee myös ensi vuoden puolelle. Tai en tiedä, vois kai sitä vielä joulukuussa tullakin niihin maisemiin. Jos joku innostuu järkkäämään, niin lupaan harkita .

Mä en ollenkaan muista, milloin Leo siirtyi yksiin päikkäreihin. Sellainen muistikuva mulla on, että ois nukkunut aika pitkään kahdet päikkärit, siis lähes 1-vuotiaaksi. Pitää varmaan selata vanhoja keskusteluja...

Leo syö puoliksi itse. Osaa kyllä aika hyvin, mutta syöminen kestää sillä tavalla tosi kauan, joten kärsimättömänä mä usein lapion ruuan pojan suuhun. Tyhmää vissiin. Leo aloitti itse syömisen omasta tahdosta pari kuukautta sitten, en alkanut tuputtaa.

Mäkin ajattelin shoppailla huomenna, jos vaan pääsen yksin kaupungille. Talvitakki ja -kengät ois hakusessa.

Aika kallis on Juskan korvalasku tosiaan, hyvä että otitte vakuutuksen. Ja kivaa, Riinuska, että sait nyt vähän pitemmän vapaan.

Vetäisin tuossa pienen sukulakupussin ja nyt janottaa. Mihinköhän se mun karkkilakko unohtui?

Hauskaa viikonloppua!

 

[Nekku***]

Oltiin koko päivä liikenteessä.

Kiitos ystävät kalliit tsempeistänne! Fiilikset vaihtelee. Erityisesti eilen illalla ajatukset kolisivat ja kiersivät yhtä ja samaa kehää. Tuntui mahdottomalta uskoa, että selvittäisiin pelkällä säikähdyksellä. Meidän surullinen tausta todellakin kummittelee taustalla, pelätään sitä painajaista. Mies on aina yltiöpositiivinen, mutta kyllä hänkin oli illalla tosi maassa ja nukuttiin molemmat huonosti. Mä toivon, että jos pienellä ei ole kaikki kunnossa, saa hänen elämänsä sammua itsekseen. Sitten se on hyväksyttävä niin. Jotenkin tämä kolahti kovemmin kuin olisin uskonut. Vaikka olin raskaudesta jopa hämmentynyt, sitä kiintyy uuteen elämään hetkessä ja haluaa suojella sitä. Sain muuten aikaistettua ultran ti 27.11. Onneksi. Kyllähän Lotta ihanasti pitää kiinni arjessa ja se on hyvä se enkä mä koko aikaa tätä märehdi. Sitä paitsi, se ei nyt muuksi muutu, vaikka kuinka surisi. Miehen suvussa kulkee pettämätön viisaus: anna hevosen surra, sillä on isompi pää. ;-) Niin tehdään.

Kuvottaa ja oksettaa, mutta se on pientä se. Keijun meininki kuulostaa hyvältä!!!!

Ankeus Aniliinin liitoskipuja. Niihin ei vissiin oikein mikään auta. Mä en edes tiedä, mitä ne on, enkä välittäisi oppiakaan.

Huh, onneksi on Juskalle vakuutus. Saatte asian samantien kuntoon. Tsemppiä!

Mitähän sitä muistaisi kommentoida? Lotta syö pääasiassa itse. Sotkua syntyy, mutta toi on silti musta huippujuttu. Mä saan hänen lusikoidessaan tehtyä keittiössä juttuja. Iltapuuron jostain syystä (onneksi!) antaa syöttää, kun samalla vähän katsellaan kirjaa. Ai joo, ihan tavallisella lusikalla syö eli meillä ei ole ollut venkuralusikkaa.

Lotta siirtyi yksiin päikkäreihin just ennen kuin täytti vuoden. Hehee, jos Nellis posottaa aamulla klo 9 asti yöunia, voin kertoa, että L oli samassa iässä jo ekoilla päikillä siihen aikaan… Heräsi klo 5.30-6.30, vaikka olisi tehnyt mitä sirkustemppuja.

Nyt miekkosen kainaloon.