Tahkoojaplussat 53

[Piritta*]

Helteistä päivää!
Huh, varjossa +27!! Kyllä kelpaa. Pitkästä aikaa vietetään päivää kotinurkilla, onkin jääkaappi ja kämppä siinä kunnossa, että huih! Käytiin puistoilemassa ja nyt nakkasin poitsun takapartsille nukkumaan, on nimittäin kämpässä sen verran kuuma, ettei nukkuis sisällä kuin hetken.

Oltiin eilen puistopiknikillä Sanden, Katan, Nekun ja lapsukaisten kanssa. Oli kyllä mukavaa! Kiitosta vain seurasta naiset. Jälkikasvu nukkui puiden varjossa pitkiä päikkiksiä, joten mammoilla oli oikein lokoisaa vilteillä. Me ollaan iltaisinkin käyty vielä piknikeillä ilta-auringossa, joten on saanut väsätä evästä ihan urakalla joka päivä.
Vk siis mennyt aika tehokkaasti ulkosalla, Matskukin on itse asiassa aika ruskea pojan koltiainen, vaikka aina saa kunnon suojarasvat ihoonsa.

Tosi kurja Riinuska lukea teidän suru-uutisia, jälleen kerran Tsemppiä, on takuulla raskasta luopua rakkaasta koirasta.

Voi ei Mariska, kieltämättä oli kuin sketsistä nuo sinun maalarimiehet Mikäs oli lopputulema, jäivätkö maalaamaan?
Ikävää, että Samu on korvatulehduskierteessä. Mikä lie siinä on, että joillekin se tauti vaan jää ikään kuin "päälle"? Putket vois tosiaan auttaa, ainakin kummityttö sai niistä apua. Kerros minkälainen hoitaja oli? Toivottavasti kaikki natsaa, onhan se tärkeää, että itselle jää ihmisestä luottavainen ja hyvä kuva.

Vai Maija jo ryömii! Wau, taitaa tulla yhtä vipeltäjä ja menijä kuin Lotteliinistäkin. Hänhän oppi myös tosi aikaisin ryömimään.

Mitäs tuoreille vauvoille kuuluu? Hertta, tules linjoille, jos tissittelyiltä ehdit

Taidan lähteä siivouspuuhiin. Keittiön lattia on järkyssä kunnossa pojan ateriointien jäljiltä. Enkä tietenkään ole putsannut sitä aikoihin...Kunhan mies kotiutuu lähdetään taas ilta-piknikille kuohuviinin ja herkkujen kera. Aah, se on ihanaa!

Leppoisaa vkloppua kaikille!

 

[Kata*]

Hetki aikaa kirjoitella, nautiskelen samalla jääkylmästä siideristä.. =)

Taitavat kaikki nautiskella kuumuudesta, kun näin hiljaista. Eilen tosiaan oli tosi kiva piknik, otetaan vielä uusiksi jos ilmoja riittää. Ihme kyllä Vanessakin nukkuin yli tunnin reippaasti, kotona en saa sitä nukkumaan puolta tuntia kauempaa, vaikka nostaisin nukkuvana rattaisiin, kai se on se taustameteli mikä tarvitaan.

Tänään sain pienen erävoiton tuttipullosta, V joi pienen määrän korviketta siitä ensimmäistä kertaa kuukausiin! Vähän vastustellen, mutta meni sinne jotain, nyt pitää jatkaa harjoituksia päivittäin. Ostin vielä varmuuden vuoksi sellaisen taikamukinkin tänään.

 

[Hertta*]

No heipä hei! En ole ehtinyt linjoille. Vauva-arki on nielaissut aika totaalisesti... Päivän tavoitteena voi olla ehti käydä suihkussa tai netissä, mutta usein käy niin, ettei tavoite toteudukaan... Nyt alkaa pikkuhiljaa ulkomaailmakin kiinnostamaan, muuten ollaan oltu aika humussa ja sumussa.

Tyttönen nukkuu hyvin erityisesti päivisin, mutta öisin on levottomampi, joten äidin panda-look on taattu, varsinkin kun päivällä en oikein saa nukuttua. Maitoa tulee hyvin ja aika tissittelyä nämä päivät onkin. Jotain vatsavaivaa pikkuisella on, kun iltaisin/öisin vääntelee ja kiemurtelee ja päästelee paukkuja. Röyhtäyttäminen ei oikein onnistu, ei vaan tuu röyhyä.

Kyllä on elämä häränpyllyä ei voi muuta sanoa, ei sitä etukäteen osannut oikein kuvitellakaan, miten sitä koko elämä pyörii tuon pienen ympärillä. Vaikka on tietysti väsynyt, niin ehkä rankinta on ollut omien tunteiden kanssa. Epävarmuuden tunteita siitä, saako se tarpeeksi maitoa, mikä sitä vaivaa kun se itkee jne. Mutta tosiaan pikkuhiljaa alkaa tunteetkin tässä tasottumaan ja rupeaa luottamaan itseensä.

Huomenna muutetaan remppaa pakoon. Pakkaushommiakin siis tässä sivussa ollut..

En ennättänyt lukea kaikkia viestejä, mutta kaikille tasapuolisesti mukavaa viikonloppua!

 

[Nekku vierailee]

Viimein sain aikaiseksi kirjoittaa… Hellepäivät ovat kuluneet, kuten muillakin, ulkosalla eikä ole juuri koneella tullut istuttua tai kotona harrastettua - ja jälkimmäisen kyllä huomaa. (Sama juttu kuin P:llä, keittiön lattia on yöks… Saitko sä pestyä?) Mutta nyt nautitaan niin kauan, kuin tätä kestää. On tää Suomen kesä niin mahtava tällaisena!!!

Riinuskalle voimia menetyksestä toipumiseen. Mäkin olen kerran joutunut luopumaan koirasta ja tiedän kyllä, että koville ottaa, ovat niin uskollisia ystäviä. Eipä sitä tajua, ellei ole koiraihminen. ;-(

Kiitos tytöt seurasta pikinikillä. Oli tosi kivaa.

Sori Mariska, mutta täällä nauran sun remppamiehille. Voiko tollaista sattua elävässä elämässä??? Aikamoista.

Kurja Samun korvia. Mun kaverin lapsella (Samu myös) putket taisivat auttaa.

Hertasta oli huippua kuulla. Se on tosi mystistä, miten se aika meni silloin alussa ja tuntui, ettei tosiaan saanut suihkussa käytyä. Periaatteessa kuitenkin se pieni (yleensä) nukkuu paljon. Sama kokemus siis itsellä kuin Hertalla. Huh ja teillä ollut muuttokin, aika hurjaa. Kunhan elämä alkaa asettua uomiinsa, olisi tosi kiva tavata nyt beben kera!

Just hehkutin, miten Lotta on hulluna puuroon… No, se oli taas varmaan vaihe tai sitten nyt on joku uusi vaihe. Takkuaa jälleen, mutta jotain menee alaskin. Toinenkin poshihammas puhjennut.

Mä kuulkaas bongasin työväenopiston kursseista pihansuunnittelun. Aion mennä sellaiselle nyt syksyllä. Joten luulen, että Mariskan tapaan odottelen sitten jo helmikuussa kuin tulisilla hiilillä, että pääsisin toteuttamaan suuria suunnitelmiani! Meidän pihahan on ihan miniatyyri, mutta just siksi se ei tunnu loputtomalta projektilta. Nyt se on tylsä ja nurmikko kasvaa rikkaruohoa ja sammalta. Mulla on jo mielessä pläntti siirtonurmikkoa, pieni japanilaistyyppinen vesiaihe, pioni, kiviä, ryytimaa… Ans kattoo, mitä saan aikaan. Mies puistelee päätään ja toteaa olevansa neofoobikko…

Mä lähden vielä mökille huomenna ja ollaan siellä varmaan keskiviikkoon saakka.

Mun kaksikko on nyt lenkillä ja kunhan palaavat, suunnataan rantsuun. Illalla sitten fiilistellään pihalla ulkotulien ja kynttilöiden ja shamppiksen kera viimeisiä (auts!) kesäiltoja – varmuuden vuoksi. Aurinkoista viikonloppua!

 

[Sandeman9503]

Moro,
Nellaa keljuttaa nämä helteet, ei saanut nukuttua vaunuissa kun käytiin Sellossa tuossa aamusta, vissiin liikaa virikkeitä ja nyt äsken otti tunnin unet, sitten 4 lusikallista aprikoosi-päärynää ja takaisin nukkumaan. Ei edes tissi kelvannut. Mystistä.
Mies lähti taas eilen raksalle joten ollaan kaksistaan tätä helleviikonloppua, huomenna olis yhdet 4-vuotissynttärit. Mikäs on ollut istuskella terassilla illalla, mutta eipä siitä oikein osaa nauttia yksinään.
Juuh, kiitosta vaan munkin puolesta piknikseurasta, kerrankin äidit saivat hiukan omaa aikaa (lasten päikkäreiden aikaan) ja juttua riitti. Ei meinaa teidän kanssa saada sananvuoroa).
Nellan serkulla (1 vee) eivät putket auttaneet, nyt on jonossa risa-leikkaukseen. Mulla itsellä oli korvatulehduskierre silloin 1,5 vee ja kitarisojenleikkaus auttoi. Jätskiä sai syödä PALJON, mutta muuten en muista jutusta mittään. Riinuskalle taisi olla rankempi kokemus kun ne poistettiin aikuisena?
Maanantaina olis neuvola pitkästä aikaa, oikein jännittää mitä sanovat kasvusta ja unista. Arvon tässä että pitäisikö kertoa meidän ruokakokeiluista vai tuleeko sieltä täysilaidallinen "ehdottomasti 6kk täysimetystä "saarna. Jeps. Tiistaina kuitenkin jo 15 vkoa eloa täynnä eli melkein neljä 4-viikon kuukautta. Muutenkin mua hämää taas tämä kuukausiin siirtyminen kun raskaudessa laskettiin viikkoja ja kehitystä niiden mukaan. Well, eipä sillä taida olla niin merkitystä.
Mun pitäisi surffata peltikattoseppiä, toivottavasti menestys ei ole samaa kuin Mariskalla). Mökkiin pitäisi saada katto talveksi ja sen kuulemma voipi teettää. Adios ja mukavaa viikkistä!

 

[Piritta*]

Iltaa,
Otaksun, että täällä on lauantai-iltaisin aika hiljaista Täällä sitä itsekseen nautin kesäillasta kynttilöiden ja viinin kera, mies lähti kerran vuodessa ulos -iltaansa eli työkaverin synttärikekkereille. Onneksi on tämä kone, josta on aina seuraa, heeh Mutta ylipäätään, on kyllä ihana olla kotosalla itsekseen, oma rauha ja hiljaisuus on sitten mahtavaa! Tosin...kieltämättä kun on tällainen upea kuuma kesäilta, niin voishan sitä tehdä kaikenlaista muutakin ;-) Koko pvä oltiin rantsussa ja olihan tuo helle, huihhh!

Hertta, kiva kun ehdit linjoille! Sitähän se alku on, aikamoista onnen sumua ja tietynlaista kiirettä pienen nyytin ympärillä. Vaikka pieni ihme nukkuiskin paljon, niin sitä helposti jää vaan tuijottamaan nukkuvaa nyyttiä =) Ois kyllä kiva pian nähdä teidät, vaikka sitten siellä Larun suunnalla.

No samaa mäkin kyllä nauroin noita Mariskan maalarimiehiä, että onko se tottakaan =)) Ihan tosi hassu juttu!

Sande, sun mies on kyllä ihailtavan aktiivinen tuon raksan kanssa. Lähinnä se ajomatka huimaa, on meinaan aikas pitkä. Toisaalta jos tykkää ajaa, ja mikäs tietty näin kesällä ajaessa valossa. Ilmeisesti haluaa mökin pian valmiiksi Mikäs teidän aikataulu on möksän kanssa, milloin ois tavoite olla valmiina? Hinolta kyllä vaikuttaa!
Juu, ei ihme, jos helle kiusaa Nellaa. Masahan nukkui tosi vähän viime kesänä, kun oli niin kuuma. Musta tuntui, että oli koko ajan valveilla.

Juu, kai se pitäisi siirtyä yöpuulle. Ikävän kuuma vaan meidän makkari, vaikka verhot onkin koko ajan kiinni. Etenkin, jos M herää yöllä, en saa enää unta heti, ja alan hikisenä pyöriä sängyssä....=( Aikas kurja tunne. Olen laittanut ikkunan auki poitsun huoneessa, joka on aika hyvin auttanut asiaa, eli viilentänyt pojan unia.

Kamalaksi sirkukseksi kehkeytyneet pojan syömiset, jos ei joku lelu tai muu vempele ole syömisseurana, niin poikapa ei mitään söisi...ei poika oikein ymmärrä syy-ja-seuraussuhdetta

Mukavaa vkonalkua kaikille! Meillä tiedossa taas ulkoilmaelämää, joten palamme taas sateen sattuessa ;-)

 

[Kata*]

Huomenta!

Tänään olikin yllätys, kun ulkona on piviä ja jyrisee! Oikeastaan ihan mukavaa vaihteeksi, meillä on sisällä tosi kuuma, tuntuu että pyöritään ja heräillään kaikki sen takia. Vanessakaan ei oikein saanut rauhoituttua kunnolla aamupäikkäreille.

Eilen oli mun isänisän hautajaiset, raskas päivä, mutta tavallaan jäi hyvä mieli jälkeenpäin. Vanessa heräsi sopivasti ennen toimitusta, ja oli pirteä koko ajan. Niin se elämä jatkuu pienessä, V oli ensimmäinen lapsenlapsenlapsi, ja ehti juuri nähdä isovaarinsa.

Herttaa ja pientä olisi ihana nähdä, eikä olisi mitenkään huono idea treffata joskus Larussa! Mäkin muistan hyvin miten yllättynyt olin alussa siitä, kuinka kaikki aika menee vauvan kanssa. Ylipäätään vaikka periaatteessa tietää, että vauvanhoito on työlästä, niin kyllä se silti vähän yllättää miten se oikeasti työllistää 24/7!

 

[Nekku*]

Sadepäivää! Tosiaan, olipas outoa herätä sateen ropinaan aamulla. Puolen yön aikaan vielä istuttiin pihalla ja nautittiin samettisesta ja lämpimästä kesäillasta kynttilän valossa eikä ollut sateesta tietoakaan. Huolettomasti olin jättänyt pyykitkin ulos ja nehän sitten kastuivat. Mä en yleensä ikinä kuivaa edes ulkona ja tossa ehkä selitys, miksi.

Mä olen kasaillut tavaroita ja L:n päikkäreiden jälkeen lähdetään mökille. Mun pitäisi nytkin olla kirjoittamassa työhakemusta, mutta kas kummaa, täällähän minä… Tuntuu niin ufolta alkaa miettiä oikeasti taas ammatillista osaamistaan. Mä kun olen tätä nykyä mielestäni aika hyvä huvimarsalkka ja kodinhoitaja, mutta se ei ehkä auta cv:ssä.

Sande, mulle tuli muuten yhtäkkiä mieleen, että yksi tuttu lapsi on atoopikko ja hänen äitinsä antoi tosi varovasti kiinteitä aluksi, siis pitkään samaa lajia ja piti puolestaan täysimetyksellä 6 kk asti, koska toisaalta eikös nimenomaan täysimetyksestä vaahdota, että pienentäisi lapsuusiän allergioita tms.? Ääh, aika teoreettista varmaan ja sitä paitsi mun käsittääkseni etu saavutetaan vain, jos lapsi ei edes altistu lehmänmaidolle tai muille ruoka-aineille ja tutkimuksen mukaan suomalaislapsista vain prosentti on täysimetettyjä 6 kk ikään asti. Kyllä mä tosta jatkaisin, kun olette jo aloitelleet, mitäs se nyt nlalle kuuluu. Onko Nelliksellä tullut mitään oireita?

Nyt on muuten Lotta luopunut kokonaan konttauksesta. On se käveleminen kyllä liikuttavan näköistä, on niin ison tytön näköinen.

Nyt muihin puuhiin. Palataan. Pitäkää juttua yllä!

 

[Stella*]

Moikka,

sadetta pukkaa. Piti lähteä Särkänniemen eläinpuistoon, mutta katsotaan nyt, kirkastuuko vai ei.

Hertan vauvasumu kuulostaa tutulta Leon ajoilta. Tällä kertaa vauvasumu on vähän erilaista, kun on tuo isoveikka ja toisaalta sitä ottaa muutenkin "rennommin". Vaikka onhan tuota tyttöä aivan ihanaa tuijotella ja tuoksutella.

Me yritetään tänään miettiä tytölle nimeä. Toinen nimi on valmiina, mutta ekasta pitää vielä keskustella. Mulla on oma vahva ehdokkaani, ja tuntuu, että mies kiusaa ihan tahallaan kun haluaa vielä veivata asiaa . Luulen nimittäin, että hänkin tykkää mun ehdotuksestani.

Voi vitsit, että mäkin nauroin Mariskan työmiehiä . Meillä on ravannut myös jos jonkinmoista sankaria, mutta ei ketään noin ylivetoa.

Me oltiin eilen häissä, joissa vauva oli mukana. Ihanan helppoa, kun tyttö nukkui melkein koko ajan. Vain kolme kertaa kävi tissillä. No, yö sitten olikin jotain ihan muuta. Aamuyöstä alkoi hirveä ähinä ja piereskely. Pitänee antaa relatippoja jatkossa. Lisäksi misu on iholla viihtyvää sorttia. Heti kun laittaa omaan petiin, alkaa ähinä. Äidin kainalossa on paras paikka.

Vai aloittaa Nekku pihasuunnittelukurssin. Kuulostaa kiinnostavalta. Mä tarvitsisin kyllä jonkun peruskurssin pihakasveista, mm. omenapuista. Olen ihan huuli pyöreänä, kun katselen meidän pihaa ja mietin, mitä sille pitää tehdä. Me tilattiin pihasuunnitelma yhdeltä hortonomilta, ja siinä on liuta kasvien nimiä, joista en ole ikinä kuullutkaan. Tarttee vissiin kysyä googlelta.

Millaista työpaikkaa olet muuten Nekku hakemassa?

Juups, nyt täytyy mennä ruuanlaittoon ennen kuin tyttö herää. Ihana rauha talossa, kun Leokin on unilla.

 

[Mimmu*]

Minusta tuntuu, että minulla meni aikanaan ensimmäiset kolme kuukautta jonkinlaisessa vauvasumussa. Kaikki, mitä olin aiemmin tehnyt, jäi melkein kokonaan. Ensimmäiset viikot lähinnä vain maattiin vauvan kanssa sängyllä silloin, kun ei ollut vieraita viihdytettävänä. Viikon vanhasta käytiin joka päivä kävelyllä, ainakin lyhyellä, siitä pidin kiinni, vaikka miten väsytti tai teki kipeää. Mutta muuten minullakin päivän tavoitteena saattoi olla tosiaan suihkussa käyminen. Aloin yllättäen ymmärtää bussissa meikittä ja hiukset likaisina kulkevia kotiäitejä, joita olin aiemmin ehkä vähän ihmetellyt

Nyt on niin paljon helpompaa, kun Venla on jo niin iso. Ja neiti on ollut ihan pienestä asti ihan hulluna vesielementtiin, joten nykyään tytön kanssa voi käydä tarvittaessa yhdessä suihkussa. Edes ensimmäisillä kerroilla Venla ei yhtään vastustellut kylpyä, vauvauinnissa on ihan tohkeissaan eikä tarvitse kuin kuulla sana suihku, niin neiti alkaa riisua vaatteitaan ja vaippojaan. Eilen alkoikin taas vauvauinti (jatkoryhmä). Vaikka se tarkoittaa aikaista viikonloppuheräämistä (ikään kuin lapsiperheessä olisi muunkinlaisia heräämisiä), niin meillä koko perhe tykkää siitä niin paljon, että ei harmita yhtään.

Välillä sitä ihan miettii, että onko sitä ihan hullu, kun haaveilee toisesta lapsesta, kun kaikki on niin hyvin ja yksinkertaista nyt. Mutta eihän sitä oikeasti niin voi ajatella, täytyy ajatella vähän tätä hetkeä pidemmällekin. Ja vähän olen kohtalonuskoinen, että niin käy kuin on tarkoituskin käydä.

 

[**Keijukainen]

Moikka Riinuska! Laittaisitko mulle vielä sen sun virallisen osoitteen meiliin, mä en tajua, mulla se kyllä oli mutta varmaan vahingossa oon tuhonnut sen viestin missä se oli. Laitan sit kuvan siihen ja laitan sen vaikka sitten sellaiseksi osoitteeksi mihin tulee kaikki postit. Kiitos

 

[Sandeman9503]

aaaarghh. Neuvolassa käyty, mimmi huusi siellä enemmän kuin koko elämänsä aikana yhteensä...siis ennen piikkiä! Oli nälkä ja kuuma ja sitten terkka vaan helistintä heilutteli. Hyvin kasvaa 61 cm ja 6,1 kg, ehdotti omaan huoneeseen siirtämistä yöunien parantamiseksi. Taidan ensin siirtyä itse patjalle toiseen huoneeseen niin tulee vähemmän roudaamista, saapi nähdä mitä mies on mieltä siitä. Vaikka ei ole paljoo taas hänen mielipiteellään merkitystä... jurppii senkin käytös ihan kybällä. Ehdotti samassa lauseessa kun mä olin valittanut unettomuuttani ja väsymystä että jospa he lähtisivät poikain kanssa huomenna melomaan töiden jälkeen. Kiva kiitti joo, on muutenkin yhden illan pois tällä viikolla duunien takia. Kai kuvittelee että kun on kotona viikonlopun niin viikolla saapi mennä sitten senkin edestä? MIKÄ hiivatti siinä on että miesten menoihin ei lapsen tulo vaikuta mutta meitsi jos haluisi melomaan niin sitä pitäisi suunnitella viikkotolkulla....gggrrrr. NIIN EPÄREILUA!!!
Sopivasti osui hermoon just kun olen itse väsynyt ja pidellyt karjuvaa lastamme neuvolassa ja vihdoin saanut rauhoittumaan tissillä ja itsellä on kuuma ja ahistaa.

Tuo lapsi on kyllä ihana ja kaikkee mutta taas viime yönä heräilty, eikä edes syöty joka kerta, varmaan 10 kertaa. Odotan TODELLA että tämä KAUSI menee OHI!!!

Ja mun puolesta saisi loppua myös tämä kuumuus, en jaksa tehdä mitään ja olo on lötsö ja kiukkuinen. Melkein on ikävä ilmastoituun toimistoon...

Jeps, vien valitukseni johonkin muualle, painun pehkuihin kun pimu kuukahti..

 

[Kata*]

Pikaiset moit täältäkin!

Sandelle tsemppiä, sun valitukset oli kuin mun suusta! Samoin tää helle jurppii, tai ei se jurppisi, jos oltais mökillä tai saisi löhötä rannalla päivät pääksytysten! Täällä kotona on kuuma, ja pimu on täälläkin varsin herkkä hermostumaan. Sellossa tänään sai kunnon raivokohtauksen ja huusi kuin hyeena..onneksi tissi lopulta rauhoitti.

Myös tuota unijuttua mietiskelin tänään, kieltämättä sitä odottaa että elämä palaisi vähän edes uomiinsa siten, että joskus jaksaisi ajatella jotain muuta kuin arjesta selviämistä..musta tää eka puoli vuotta on kaikessa ihanuudessaan ollut myös hirvittävän rankkaa, ja pikkuhiljaa sitä alkaakin kaivata sekä omaa että parisuhteen aikaa. Näistä syistäkään en voisi kuvitella ihan heti pikkusisarta Vanessalle. Mutta joka päivä tuo pieni ihminen ihastuttaa ja tunnen kuinka kovasti häntä rakastan, ja samalla tämä aika on myös ollut elämäni parasta! Ja uskon (ja toivon) että ensimmäisen vuoden jälkeen helpottaa. Ja onneksi täällä saa valittaa! =)

 

[Mimmu*]

Sanden ja Katan tunnelmat ovat ihan tuttuja, oikein elävästi tuli muistoja mieleen Silloin kun olin vielä tytön kanssa kotona, otti kyllä niin pahasti päähän, kun omia menoja sai järjestellä viikko kaupalla etukäteen ja mies huomautteli, jos yhden harrastuksen osalta mahdollisuudet kapenivat, vaikka oli useampi muukin viikottainen harrastus. Tosin tiesin kyllä jo etukäteen, että harrastukset ovat miehelle tärkeitä, joten vähän osasin varautua tilanteeseen. Kun mies sitten jäi tytön kanssa kotiin, se oli ilmeisesti aika avartava kokemus tässäkin mielessä ja nykyään meillä kumpikin saa harrastaa aika tasapuolisesti ja lastenhoito jaetaan sen mukaan. Siksi kai se toinen lapsikin alkaa pyöriä ajatuksissa. Eli tsemppiä, vaikka nyt ei tuntuisi siltä, niin kyllä se siitä! Ja Sandella on vielä se rakennuskin päällä, mutta sekin on ohimenevä vaihe, vaikkei nyt siltä tuntuisi.

Meillä tyttö nukkuu yhä meidän makuuhuoneessamme, mutta se johtuu kyllä pitkälti siitä, että tyttö on nukkunut aina niin hyvin, ettei siitä ole ollut mitään vaivaa. Eikä kyllä ole tällä hetkellä varsinaista lastenhuonettakaan hänelle antaa. Keväällä on sitten muutto edessä ja ajatuksena on, että hyvissä ajoin ennen sitä opetetaan Venla nukkumaan eri huoneessa, ettei sitten tule liian montaa muutosta yhdellä kertaa.

 

[Sandeman9503]

Taisi rokotus tuoda lisää unta pimulle tai jotain kun viime yönä heräsi vain kaksi kertaa, klo 3 ja klo 5. Sitten nukkui yhdeksään, söi ja nukahti vielä uudelleen klo 11 asti. Ei kauaa jaksanut hereillä kun nyt jo juttelee nallen kanssa sängyssä..
Mikäs siinä on nukkuessa kun vettä sataa ja ukkostaa, piti oikein valoja sytytellä.

Mutsinkin mieliala on koholla kun unta tuli kerrankin sopivasti, ei edes harmita kauheasti oman äidin eiliset lausunnot: "kyllä tuon ikäisen pitää jo nukkua enemmän" ja "sun pitää huudattaa sitä vähän ettei se totu liian nopeaan palveluun". JEP. Tuo neiti jos ei saa nopeaa palvelua niin sitten huutaa seuraavat 15 min vain sitä loukkaantumistaan vaikka tissi olisi suussa. Ekan kerran teki sen jo laitoksella.

Tuli pieni katkos kun neiti päätti haluta sapuskaa ja leikkimään. Ehkä ei olekaan niin tokkurassa rokotuksesta.

Täytynee kehua miestä nyt kun eilen oikein haukuin. Hoiteli Nellaa illan että sain käydä lenkillä, saunassa ja ottaa torkut ihan rauhassa. Ja mökissä on jo 8 hirsikerrosta. Että kyllä sekin projekti joskus päättyy...tai siis saadaan tämä vaihe valmiiksi;-).
Eilen pääsin läpi työväenopiston ilmottautumiseen ja sain paikan meille aikuinen-vauva-musiikkiliikuntaan! Jee aika mukavaa että päästiin johonkin kun vauvauintiin ollaan jonossa.
Mites on pk-mimmit löydettäiskö toisemme ens viikolla samasta paikasta?

 

[Piritta*]

No nyt se sade sitten tuli On kyllä toooodella hiostavaa, ei tarvitse kun jalkaa siirtää, niin hiki alkaa virrata selkärangasta. Ja mä hullu ajattelin lähteä tänään ergoilemaan! Saas nähdä, miten kaksikon käy..
Pojan kannalta kuumuus saisi kyllä loppua. Syö ja nukkuu huonosti. Vetää maitoa kaksin käsin, ja muu murkina jää koskematta. Ja yöllä herää pariin otteeseen juomaan.
Ostin tänään hylamaitoa, koska pojan vatsa on ollut ihan sekaisin muutamina päivinä ja kakka on velliä. Ensin ajattelin, että johtuu kaikesta mömmöstä, mitä poitsu laittaa rantsussa suuhunsa, mutta ei ehkä sittenkään. Sain ahaa-elämyksen yöllä kolmen aikaan, kun poika piereskeli antaumuksella maitonsa juotuaan, että se johtuukin siitä.

No voi argg tosiaan Sande. Mikä näillä herroilla joskus on, että kaikenlainen hienotunteisuus ja tilannetaju ovat tuntemattomia käsitteitä? Sympatioita lähtee täältä. Ehkä mies jotenkin kuvittelee, että hänestä ei ole kotona apua, kun ei voi imettää....Vaikka äiti kyllä kiittäisi ihan siitä seurastakin jo ja toisesta käsiparista. Pöh, sanon minä.


Juu, kyllä ensimmäisen vuoden jälkeen helpottaa, mutta sitten tulevat ne uudet haasteet ;-) Ihan nolottaa, miten sitä kilahtaa tuommoiselle maailmaan ihanimmalle kullanmurulle joskus. Mä en vaan jaksaisi aina sitä tappelua vaipanvaihdon ja syömisen kanssa. Helpointa vaipanvaihto on niin, että mies roikottaa poikaa kainaloista ja mä sujautan vaipan paikoilleen. Huoah! Että omaa tahtoa löytyy kyllä! Lastenhoidollisesti musta helpointa oli n. 6 kk> kun poika alkoi nukkua yöt läpensä ja söi iloisesti ilman sirkustemppuja. No, kaipa se on omat ongelmakohtansa joka iässä, eikä kai lastenhoidon helppoa pidä ollakaan ;-)

Eilen tehtiin pieni shoppausreissu poitsun kanssa keskustaan. Piti nääs löytää hellevaatetta! Lähinnä toivoin, että jotain ois löytynyt alesta, mutta eihän siellä koskaan ole oikeaa kokoa. Yleensä en koskaan sovita muita kuin housuja, mutta nyt piti joka ikistä riepua sovittaa (arg...!), kun on tämä kehon koko vähän niin ja näin...Jep, syksyllä löytyy kyllä motivaatiota spinningpyörän selässä =)
Mutta huvitti, että niin me Matskun kanssa vedetään italiaanoja puoleemme myös Suomessa. Vaihdoin nääs pojan vaipan Espan nurtsilla ja annoin sitten poitsun ilmakylpyillä, mistä hän on aivan onnessaan. Kyllä turisteja nauratti Sitten siihen porhalsi innokkaita italiaanoja kameroiden kanssa ja halusivat sitten välttämättä ikuistaa meidät, kun oli niin "bellissimo!" =) Heh, huvittavaa. Huomasin myös, että tulee nämä helteet aika kalliiksi....milloinkohan olisin viimeksi kokannut kotona...Toisaalta niin harvoin voi Suomessa syödä ulkoilmassa terasseilla, että kerrankos sitä. Nipistää sitten jostain muusta.

Munkin korvaan pihasuunnittelukurssi kuulosti kivalta, ja hinoa, että tommosia järkätään. Mä olisin ihan pihalla, jos olisi oma pihapläntti. Varmaan joutuisi useamman kirjan lainaamaan kirjastosta. Mun systerillä on toosi onnistunut japanilaishenkinen takapiha (pieni siis) kivikasveineen, kivineen, mini-pitkospuineen, minikuusineen, heinineen ja salaatti/herne-plänttineen. Ihan superkaunis! Eikä tartte juurikaan hoitaa.

Pääsittekö Stella ymmärrykseen nimestä? Vinkkaapa vähän, onko miten perinteistä, modernia tai Leo-sointuvaa luvassa...

Huvittavaa muuten, että poika veti lounaalla hurmiossa, taas, lohta ja perunamuussia ison lautasellisen, kun kaupan purkkiruoat vaativat aina jotain leluseuraa. Että kaipa se pitäisi itse alkaa väsätä ruokia..! Lohessa oli vielä kunnolla makua, kun oli lämminsavulohta.

Juu, muihin puuhiin. Palataan!

 

[Piritta*]

Ai Sande ehätitkin väliin. No mut hinoa, että mies salli sulle "vapaaillan" eilisiltana, ihan turhaa tässä itsekin soimailin Noita lisää!

 

[Kata*]

Tiistaipäivää!

Ja valitusta tiedossa tuosta ihanaisesta kullanmurusta...=) Sade tuli ja meni, ja kyllä hiostaa! Jotenkin karua, että kerran kun sitä on lämmintä niin heti ahdistaa! Mutta se on tämä vauvanhoito, pienikin ylimääräinen vaiva arkeen on liikaa. Uskon, että tulevissakin vuosissa riittää aina haastetta lapsen kanssa, eritoten erilaiset uhmakaudet, mutta toivottavasti enää ei tule rankempaa kuin tämä aika.. Jotenkin viime päivät minullakin on epätoivo välistä nostanut päätään, miehellä on (jälleen kerran) jättiläistyöstressiä, ja tuntuu ettei hänellä riitä jaksamista yhtään kotiasioihin. En sitten viitsi painostaa lapsenhoidolla, vaikka olenkin vähän pettynyt hänen panokseensa. Päiväunet auttavat väsymykseen kyllä, mutta päivät tuntuu silti rankoilta. Suunnittelenkin huomenna visiittiä äidilleni, josko sitä piipahtaisi vaikka Jumbossa ostoksilla yksinään. Olisi ihan megaihanaa saada omaa aikaa, kai sitä pitää vaan alkaa järjestää vaikka sitten mummojen avulla. Jotenkin vaan tällä hetkellä tuntuu kaikki hankalalta, Vanessa on tosi vaativa, vähän aikaa jaksaa leikkiä aina heräämisen jälkeen, ja sitten kiukkuilee niin että välillä meinaa hermo mennä, ilmeisesti on tylsää, ja ehkä tää helle pahentaa tilannetta. Illat varsinkin on ihan mahdottomia, ei halua tehdä mitään, ei seurustella, ei leikkiä, pitäisi kanniskella ympäri kämppää katsomaan jos jonkinlaista. Rattaissa ei istu, ja kantoliinassa ei jaksa koko aikaa ulkona kävellä, se puuha olisi kyllä aina kivaa. Jos tutit ja pullot toimisivat hyvin, niin olisi ihanaa jättää välistä hoitoon, mutta nyt tuntuu sekin mahdottomalta, ja ilman rauhoittavaa tissiä en tiedä millaista huutoa ilta olisikaan. Toisaalta pitäisi kai vaan ajatella, että ei se lapsi säry jos yhtenä iltana vähän karjuu mummun sylissä. Huokaus.

Ensi viikolla voitais kokoontua jonnekin, ainakin minä olen käytettävissä!

 

[Stella*]

Mun vuoro yhtyä kuoroon. Valitusaiheina siis mies ja helle . Mies aloitti eilen isyysloman, ja on ollut koko ajan remppapuuhissa. Ymmärrän kyllä, että hänen työnsä edistää remontin valmistumista ja että hän varmasti ajattelee koko perheen hyvää, mutta harmittaa silti, että perheen yhteistä aikaa on pakko käyttää tuollaiseen. Ja huomenna lähdetään mökkiraksan kimppuun eli toisin sanoen minä viihdytän lapsia ja mies paiskii hommia. Ja minä kiittämätön valitan...

Olen tähän asti nukkunut vauvan kanssa alakerrassa osin siksi, että itse olen saanut rauhassa totutella taas yösyöttöihin yms. ja osin siksi, että mies ja Leo ovat saaneet nukkua rauhassa. Eilen siirryin yläkertaan miehen viereen ja voi jösses, että oli _kuuma_! Hikisenä pyörin tyttö tissillä puolet yöstä. Yöks! Vaikka lämpö tavallaan on ihanaa, niin kumma kyllä mäkin olen haikaillut tänään viileyttä ja jopa syksyntuloa.

Se on kyllä jännä, minkä Kata totesi, että vaikka vauva-aika on rasittavaa ja väsyttävintä aikaa mitä ikinä on elänyt, se on myös parasta aikaa elämässä tähän mennessä. Meillä Leo oli vauvana aika "helppo", joten siksi uskaltauduttiin tähän toiseen lapsukaiseen aika nopeasti. Nämä ekat viikot kahden lapsen kanssa ovat olleet kyllä aika uuvuttavia, mutta niin vain kummasti tämä neitokainen on tuonut mukanaan LISÄÄ onnellisuutta ja rakkautta tähän perheeseen, ja mikäs sen parempaa. Kai tämän raskaan vuoden (vauvan valmomiset ja Leon uhmat) jaksaa sen turvin.

Pirittan kysymykseen nimestä. Sopimukseen emme ole vielä päässeet, mutta nimilistalla on aika perinteisiä nimiä. Tai siis suomalaisia nimiä, mutta ei hirvittävän yleisiä. Ei ole mitään ns. keksittyjä nimiä eivätkä myöskään rimmaa Leon kanssa. Yhtään L-alkuista nimeä ei siis ole joukossa.

Nyt on pakko lähteä virkistäytymään, kun tässä koneen ääressä(kin) tulee hiki. Kuulemisiin.

 

[Stella*]

Ja oikoluku olisi hyvä suorittaa ennen lähettämistä... valmomiset=valvomiset.

 

[Sandeman9503]

Juhuu, onko täällä ketään? Yön sateen jäljiltä on hiukan viileämpää ja munkin pitäisi mennä ulos mutta räplään tätä uutta konetta ja sen asetuksia...argh.

Eilen käytiin anopilla, luulin että olisin päässyt rauhassa saunomaan, mutta mimmi järkkäs sellaisen huutomyrskyn että koko tontti kaikui! Ei kai niiden vielä tuossa iässä pitäisi vierastaa??? Toisaalta jos mimmi on ollut mun kanssa koko elämänsä ja sit pitäis yhtäkkiä tyytyä johonkin muuhun? Oli kyllä syönyt ja nukkunut, mutta ehkä oli liikaa vaadittu? Tosi kivaa, en pääse mihinkään kun anoppi ei suostu ottamaan huutavaa kakaraa hoitoon...great. Mut mun on paha "opettaa tavoille" kun olen aina paikalla. Tartteis vähän jeesiä jostain muualta. PAH! Kuulemma palvelen lapsen pilalle kun en viitti kuunnella kitinää...argh.

Vien tämänkin hatutuksen nyt muualle, painun pihalle ja kauppaan...

 

[Mimmu*]

Meidän neito kyllä sai aina vauvana ruokaa ja muuta heti, kun pyysi, eikä kyllä vaikuta yhtään pilalle hemmotellulta, joten älä Sande liikaa välitä tuollaisista kommenteista. Minä tosin olin niin "huono äiti", että olin ensimmäisellä viikonloppukurssilla, kun tyttö oli noin 3 kk. Siinäpä sitä oli tytön sitten pakko huolia rintamaitoa myös pullosta (harjoitellessa ei ollut oikein kelvannut) ja oppia olemaan isänsä kanssa kahden. Silloin kyllä sain kuulla paheksuviakin kommentteja, mutta pitkän päälle oli hyvä, että isä oppi heti alusta asti olemaan kahdenkin lapsen kanssa, niin ei tullut mitään kynnyksiä. Nyt on isä-tytär suhde sillä mallilla, että tänään tuli melko huuto, kun isä joutuikin lähtemään töihin ennen kuin me lähdimme päiväkotiin, eikä ottanutkaan tyttöä mukaan. Siinä kohtaa äidin tunteet ovat kyllä vähän kaksijakoiset

Muutenkin meillä on tyttöä aika pienestä asti jätetty muutamaksi tunniksi isovanhempien ja sisarusteni hoitoon silloin tällöin ja pari kertaa vähän "kaukaisemmallekin" henkilölle. En tiedä, onko tällä sitten mitään vaikutusta siihen, että tyttö on sopeutunut hyvin päiväkotiin, melkeinpä luulen että kyse on ihan luonteenpiirteestä, ihan kuin aikuisetkin toinen on sosiaalisempi kuin toinen. Sitä en sitten tiedä, mistä tyttö on sosiaalisuutensa perinyt

 

[Nekku*]

Ilmoittaudun vahvuuteen. Takana kerrassaan loistava mökkikeikka! Siellä ei paljon helle haitannut menoa, päinvastoin. Lotta viihtyi pelkässä vaipassa sinä hikisenä tiistaina. Huh, mä todella nautin siellä, koska Lotan kanssa oli niin helppoa. Nukkui aitassa kuten kotona (=hyvin) ja valtava nurtsipiha tutkittavana riitti viihdykkeeksi! Uskomatonta. Mä vaan istuin mökin portailla ja huutelin välillä ”ei suuhun” –komentoja. Likka pisteli kävelemään siellä sydämensä kyllyydestä. Oli päivän päätteeksi todella pesun tarpeessa. ;-) Nyt mulla on mennyt hermo jo tunnissa, kun on ehtinyt levittää, joka perskuleen kaapin sisällöt lattialle. Energiaa totisesti tuhlattavaksi… Mun vanhemmat on mökillä vielä tämän kuun loppuun, joten jos kelit ovat mitenkään hyvät, mennään kyllä vielä ensi viikollakin. Mutta treffit ilman muuta ensi viikolla, ei näitä päiviä jaksa ilman seuraa! Ehdotan perjantaita.

Stella kyseli mun työnhausta. Haen siis ihan oman alani töitä, haussa siis vain eri työnantaja. En tiedä, muistatko mun ”alaani”, mutta en viitsi sitä suoraan täällä sanoa. Mun mökkikeikan aikana hakuun olikin tullut yksi TÄYDELLINEN paikka, samperi kun sen saisi!

Voi urpous, näköjään jokainen saa samat neuvot vauvan huudattamisesta! Mun appeni oli pahin sillä saralla ja otti todella aivoon, kun tuli viisastelemaan, että antakaa sen lapsen huutaa, muuten menee piloille. En mäkään halunnut sitä huutoa kuunnella ja miksi pitäisi, herranen aika. Ei ole Lotassakaan pilalle hemmottelun merkkejä vielä näkyvissä, vaikka daisan saikin suuhun heti nälän tullen ja syliä turvakseen. Nooh, sitten mun äiti toisaalta kauhisteli, kun pidettiin tassuttelu-unikoulu 8 kk iässä ja likka karjui ekana yönä 2 h putkeen, että eikös ole liian pieni tuohon… Todella ristiriitaista. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, vaikka vieläkin korpeaa toden teolla välillä kaiken maailman vanhan kansan ohjeet. Ja mikä ihmeen vimma isovanhemmilla on tuputtaa sokeria ja rasvaa näille???? Lotta saa kyllä palan korvapuustia ja jädeä, jos sitä keksii vaatia, mutta en todella sitä hänelle tarjoa, jos ei kiinnosta. Tästä väännettiin mun äidin kanssa kättä just mökillä. ”Kyllä hänenkin pitää saada, kun muutkin syövät”. Just ja tyyppi oli omissa leikeissään ties missä. Jösses.

Mulle tuli myös jossain vaiheessa Katan kuvailema ahdistus oman ajan puutteesta ja siitä, että koin olevani niin sidottu lapseen. Eiköhän kaikille? Ensin sitä on siinä vauvasumussa ja sitten jossain vaiheessa väsyneenä havahtuu, ettei ole puoleen vuoteen ollut oikein missään. Mulla helpotti ajan kanssa, nyt L on helppo jättää isänsä kanssa tai isovanhemmille ja oikein hingunkin päästä ulos tuulettumaan, siis ihan viettämään iltaa. Että kyllä sitä elämää saa takaisinkin. Mutta kyllä siinä ainakin mun kohdalla vaadittiin ensin se, että tyttö alkoi nukkua yönsä ettei itse ollut ihan nukkuneen rukous koko ajan. Juuh, kumma kyllä miesten menot onnistuvat yleensä extempore… Niin se on ollut meilläkin. Meillä on tiedossa lokakuussa hyvän ystävän väitöstilaisuus toisessa kaupungissa, L menee ekaa kertaa yöhoitoon silloin. Tuntuu aika kivalta päästä tuulettumaan satojen kilsojen päähän ”kahdestaan”! Apua, mistä mä keksin musta täyspitkän iltapuvun???

Oih, Piritan siskon piha kuulostaa aivan ihanalta! Olisko sulla kuvia??? Mähän olen aivan avuton noissa hommissa, en tunne kasveja enkä mitään, siksi pieni kurssi vois olla paikallaan. Pitäisikin hoitaa ilmoittautuminen kuntoon.

Voin kuvitella Masan karhunkävelemässä kulkuset heiluen keskellä Espaa. ;-) Ei ihme, että keräsi huomiota. Loistavaa kesätoimintaa.

 

[Piritta*]

Iltapäivää,
Tehty taas tuttu Alko-Lidl-S-market-Posti-keikka, on meidän vakiorata perjantaisin On NIIN mahtavaa käydä pe:n päivällä kaupassa, eikä ahtautua töistä palaavien ryysikseen viiden aikaan.

Yhdyn valitukseen siinä mielesttä, että peijakas toi meidän juniori nukkuu huonosti. Satunnaistahan se on, mutta viime yö meni ihan harakoille, kun alkoi kitisemään jo 24 aikaan ja oli pakko sitten kopsata kainaloon ja kiikuttaa meidän väliin, kun ei olisi millään asettunut. Ahdistus. Mä nukun ihan ok, kun poika on vieressä, mutta mies ei....Ja se on sitten huonompi juttu. Ei ole kiva katsoa muuten aina niin hyväntuulista miestä huonotuulisena, ja etenkin iltaisin mulla ei sit ole seuraa
Maitoahan (hyla tepsi!) poika vetelis koko yön, mutta ei sekään oikein käy laatuun. Joskus sitä toivois, että poika osaisi puhua, että kertois, mikä mättää =)) Tällä hetkellä hokee vaan "mopo" kaikista liikkuvista ajokeista, heh.

Juu, voinhan mä kysellä pihakuvia systeriltä. On kyllä toosi otettu, kun kuulee, kuinka olen niiden pihaa kehunut, nimittäin se oli niiltä aikamoinen ponnistus. Mutta kaipa se niin on, että jos pihan kerralla laittaa kondikseen ja monivuotisia, niin ei tarvitse ikuna sen eteen muuta tehdä, kun kastella ja vähän kitkeä.

Mitäs Aniliinille, Suville, Riinuskalle, Hertalle, Kirpulle, Murmelille ja Mariskalle kuuluu? Jokos R:n työt jo alkoivat? Entäs Mariskan?

Me käydään huomenna kannustamassa muutamia tuttuja maratonilla ja käydään varmaan piknikilläkin, jos keli suosii.

Pitää viimein tarttua imurin varteen. Mä olen vaan näin kuumalla niin laiska...Ja sama kammosiivo on heti, kun poika herää. Jos M on hereillä ja yritän jotain harrastaa, mun pitää hipsiä sisällä hiirenhiljaa, ettei hoksaa mua esim. astianpesukonetta täyttämässä tai vessan siivouksesta. Matias meinaan viihtyy parvekkeella ultrahyvin, jos ei ole +30 ja ostin nyt autokirjan, joten aivan täpinöissään katselee omalla lempipaikallaan partsilla. Olenkin miettinyt, että mitäs sitten, kun tulee syksy ja talvi, eikä partsilla voi enää olla...No puistoon vaan

Leppoisaa viikendiä naiset.

 

[Riinuska]

Nostelen meitä kun ihan toisella sivulla jo oltiin...

Täällä suru hieman helpottanut, koville ottaa silti nähdä ihmisiä lenkillä koiriensa kanssa ja tuleehan se mieleen useissa tilanteissa päivän aikana muutenkin. Olin kait 2 päivää jo itkemättä kun eilen tuli eläinsairaalasta soitto, että Netan uurna on tullut ja sen voisi noutaa. Ja taas hanat auki En ole vielä käynyt hakemassa uurnaa kotiin vaan tänä iltana taidan sen tehdä.
Kiitos kaikille (taas kerran) myötätunnosta.

Joku (Nekku?) kyseli hampaiden tulojärjestyksestä joskus. Mä olen siinä käsityksessä, että ekat poskihampaat tuleekin yleensä ennen kulmahampaita. Juskalta puuttuu enää ne tokat poskihampaat (4kpl), vauvakirjan mukaan tulevat keskimäärin 2- vuotiaana.

Juskan kanssa ollaan käyty tutustumassa tarhaan tällä viikolla. Tänään jäi ensimmäistä kertaa sinne ilman mua muutamaksi tunniksi. Ihan hyvin oli sujunut, söi reippaasti ja seuraili muita. Silti se maanantaina tarhaan vieminen tuntuu vähän pahalta. Kait se siitä sitten aikanaan.

Nekulle peukut pystyssä työpaikan suhteen! Sekä sen iltapuvun löytämiseen

Kyllä mäkin reagoin Juskan itkuun pienenä heti ja sain myös kuulla siitä. Mä en todellakaan kestä kuunnella kitinää/ itkua, varsinkin jos tiedän että jollain pienellä asialla saan sen loppumaan. Vaan silloin kun me oltiin pieniä, on kasvatusneuvot olleet niin toista. Juuri luin miehen vanhaa neuvolakorttia, jossa kehotettiin aloittamaan 6- vkon iässä tuoremehu. Jepjep. Ja ihan normeiksi tässä on kasvettu, ilman suurempia traumoja. Mutta neuvojen "tuputtamista" inhoan minäkin, eiköhän jokainen itse tunne lapsensa parhaiten ja osaa sitä sen mukaan hoitaa.

Stella, samoja tuntemuksia oli mullakin talvella. Mies meni töiden jälkeen ahkerana raksalle ja tuli iltamyöhään. Mua harmitti kun olin täysin sidottu poikaan ja oli yksinäinen olo. Samalla tiesin, että mies tekee sen kaiken MEITÄ varten ja ettei hänelläkään ole helppoa. Onneksi pidin suuni kiinni ja juputin vaan pääni sisällä ettei miehelle tullut ainakaan pahempi olo. Tsemppiä sinne "raksaleskeyteen", tiedän miltä tuntuu.

Mulle henk.koht. vauva- aika oli ehdottomasti kaikkein raskainta aikaa. Ekat 3kk aika usvassa, helpottaa alkoi ehkä 8kk:n kohdalla. Kun J täytti vuoden, niin päivät onkin olleet pääsääntöisesti mukavia. Kyllä sitä väkisinkin miettii, että miten sitä sitten sujuisi toisen kanssa kun on tuo esikoinenkin. Uskon myös sen, että toisen kohdalla ottaa varmasti rennommin ja kun osaa jo perusasiat niin voi keskittyä olennaiseen, eli nauttimiseen uudesta perheenjäsenestä. No, mietitään näitä lisää jos ja kun tulee ajankohtaiseksi

Jaksuja yhä pikkuisten äideille viihdyttämiseen ja valvomiseen, se on tosi työtä josta muuten maksetaan aivan liian vähän. Nimimerkillä hämmästynyt rahan määrästä kun eka palkka oli tullut tilille!