Olin ekan lapsen jälkeen 43kg, 160cm. Varmaan siis aika samankokoinen mutta lyhempi. Ei mulla mitaan lattapeppua ollut mutta pieni kuitenkin. Mies sanonut nyt jälkeenpäin että älä laihdu enää niin laihaksi. Ei ollut tahallista, vauva vei vähän energiaa. Pyörtyilin välillä ja menkat tuli miten sattui. Välillä monta kk taukoa ja en käyttänyt hormoniehkäisyä. Oli ihanaa olla laiha, mutta pidän isommista jaloista mitä mulla oli. Kyllä olisin saanut yhtä kauniita kuvia kropastani kun tuo bloggaaja. Asennoilla on väliä ja farkut jalassa varsinkin niitä katseita myös miehiltä huomasi...niiltä jotka tykkäävät liian laihoista. Alasti olisi toki nähnyt selkärangan luut.
Mutta en voi sanoa toisen puolesta miten tuolla bloggaajalla menee, onko terve. Itse en kovin terve ollut, väsynytkin koko ajan.
Nyt sain toisen lapseni (piti lihottaa väkisin välissä että edes raskaaksi pääsin) ja nyt painan 10kg enemmän. 49kg olisi mulle se ihannepaino. Siinä ollessa vatsa oli litteä, mutta jalat muutakin kun tikut ilman lihaksia. Nyt ei ole kiirettä laihduttaa kun näinkin on ihan hyvä ja vasta synnytin.
Mutta anteeksi nyt vaan te jotkut miehet. Pääosin nainen noin laihana ei ole terve, eli ei voi hyvin. Toki joku voi noin laihana olla terve, mutta omakohtaisesti ei tuntunut kovin terveeltä kun yritti sängystä nousta ja joku painovoima kaataa samantien takaisin sänkyyn. Välillä myös näkökenttä heitti pyörremyrskyä silmien edessä ja alkoi oksettaa, kun yritti nukahtaa. Loppui kuin seinään kun lihoin muutaman kilon. Kamalaa jos jonkun ihanteena on sairas nainen.