Tämän olisin halunnut tietää esikoista odottaessa...

  • Viestiketjun aloittaja mamma nyt
  • Ensimmäinen viesti
mamma nyt
Mitä olisit toivonut sinulle kerrottavan kun odotat esikoista?

-osta bodyja joissa on nepparit tai nauhat, pään yli vedettävät bodyt ja puvut ovat ajan ja energian haaskausta kun vaihdat vaippaa päivässä 10-20 kertaa...

-käytännöllisyys vaatteissa, hienot marimekon vaatteet yms. ei tunnu missään kun vauva puklaa ne märiksi 5 min puettuasi ne vauvan päälle

-raskausaikana, nuku ja nauti, vauvan synnyttyä et ehdi välttis edes syömään jos sulla ei ole kotiapuja saatavilla

-vauvat itkee, se on niiden tapa kommunikoida, jokainen huuto ei ole maailmanloppu

-kaikilla on oma näkemys hyvästä äitiydestä, neuvojia riittää, luota maalaisjärkeesi

-oman arkirutiinin luomiseen vauvan kanssa menee vähintään 1-2 vkoa, älä panikoi tai stressaa jos alku on kaaosta, tutustutte vasta vauvan kanssa ja yritätte löytää oman rytminne

-ensimmäiset viikot voi hyvinkin sujua sohvalla vauvan kanssa, tee ennen synnytystä kotityöt ym. perushommat kuntoon, koska vauvan kanssa et ehdi paneutua niihin ensimmäisiin viikkoihin

-imetys vaatii raavasta ruokavaliota, syö suklaata hyvällä omallatunnolla, juo paljon äläkä yritä laihduttaa liikaa koska maidontulo voi loppua

-synnytysosaston kätilöillä on oma näkemyksensä vauvojen hoidosta, se ei tarkoita että kaikki neuvot ja näkemykset sopivat juuri teidän vauvalle

-älä tuhlaa rahojasi vauvatarvikkeisiin, kätevintä on ostaa vaunut ja kantoliina, sitterin osto vasta sitten kun tiedät että vauva viihtyy siinä. Korviketta voi olla varalla ja tuttipullo, maidonnousu voi kestää ja synnytystavasta riippuen jopa viikonkin verran. Turhia vempaimia ja tarvikkeita on myytävänä pilvin pimein. Todellisen tarpeen huomaa valitettavasti sitten kun vauva on jo talossa

-epävarmuus omista kyvyistä äitinä kuuluu alkuvaiheeseen, jos et huomannut heti vauvan kuumeilua tai ymmärtänyt hänen itkustaan mikä häntä vaivaa, ei se tee sinusta huonoa äitiä
 
mami :)
-Älä hamstraa pieniä kokoja heti paljon. Voi olla ettei vauva mahdu niihin 50cm ollenkaan..
-Älä unohda liikuntaa raskausaikana. Pieni kävelylenkki päivittäin virkistää ja (minulla ainakin) vähentää kipuja. My venyttelystä on hyötyä. Pitää lantion auki ja auttaa vauvaa kääntymään oikeaan asentoon.
-Älä tuhlaa kaikkia rahoja superkalliisiin vaatteisiin jne koska käytettynä saa ihan hyviä halvalla. Panosta hyviin vaunuihin jos meinaat ulkoilla paljon.
-Jos imetys ei heti onnistu, älä lannistu, se voi vielä sujua mutta jos alat korviketta heti tyrkyttämään niin maidon tulo vähenee...
-Luota vaistoosi. Jos tuntuu ettei kaikki ole hyvin, kuuntele vaistoasi.
-Tee pakastimeen valmiiksi pullaa jne vieraiden varalle sekä itsellesi valmiita ruokia.
 
Mä en kyllä ole koskaan ymmärtänyt miten yhden pienen vauvan kanssa on niin kiireistä ettei syömään ehdi. Nehän syö ja nukkuu, eivät edes liiku mihinkään. Toiset nukkuu enemmän kuin toiset, mutta jo viidessätoista minuutissa ehtii syömään, puolesta tunnista puhumattakaan. :D

Mä olisin halunnut tietää että imetys ei ole välttämättä helppoa. Kuvittelin että se on jotain mikä menee tosta vaan luonnostaan.
 
"..."
Mä en kyllä ole koskaan ymmärtänyt miten yhden pienen vauvan kanssa on niin kiireistä ettei syömään ehdi. Nehän syö ja nukkuu, eivät edes liiku mihinkään. Toiset nukkuu enemmän kuin toiset, mutta jo viidessätoista minuutissa ehtii syömään, puolesta tunnista puhumattakaan. :D
Ymmärrät sitten kun saat esim. koliikkivauvan, tai sitten et saa etkä ymmärrä sitä koskaan. :) Se tosin ei liity pelkästään siihen ettei ehdi, vaan siihen että se voi aiheuttaa niin ison stressitilan äidissä, ettei mistään muusta tule yhtään mitään kuin kipeän vauvan kiikuttelusta ja kanniskelusta 24/7.

Mulla ei nyt heti tule mitään asiaa mieleen. Esim. noi ap;n mainitsemat jutut luin raskausaikana moneen kertaan läpi palstoilta ja opuksista. No, ehkä se että ne asiat mitkä vauva-aikana tuntuu todella isoilta, ei tosiasiassa ole niin merkittäviä. Esim. täysimetys.
 
[QUOTE="...";30434936]Ymmärrät sitten kun saat esim. koliikkivauvan, tai sitten et saa etkä ymmärrä sitä koskaan. :) Se tosin ei liity pelkästään siihen ettei ehdi, vaan siihen että se voi aiheuttaa niin ison stressitilan äidissä, ettei mistään muusta tule yhtään mitään kuin kipeän vauvan kiikuttelusta ja kanniskelusta 24/7.
.[/QUOTE]

Ehtiminen ja pystyminen on kaksi eri asiaa. Stressitilan saa monestakin asiasta, silti kyse ei ole siitä ettei EHTISI syömään vaan siitä ettei muista, pidä sitä tärkeänä jne. Ja jos imetyksen haluaa onnistuvan niin kyllä pitää olla jotain mistä elimistö maitoa tekee, ei se tyhjästä ilmaannu.

Esikoisen kanssa useimmat asiat tulee silti yllätyksenä vaikka niistä olisikin lukenut ja puhunut. Ja sitten tulee se toinen joka tekeekin kaikki eri tavalla ja taas ollaan ihmeissään. :D
 
"..."
Ehtiminen ja pystyminen on kaksi eri asiaa. Stressitilan saa monestakin asiasta, silti kyse ei ole siitä ettei EHTISI syömään vaan siitä ettei muista, pidä sitä tärkeänä jne. Ja jos imetyksen haluaa onnistuvan niin kyllä pitää olla jotain mistä elimistö maitoa tekee, ei se tyhjästä ilmaannu.

Esikoisen kanssa useimmat asiat tulee silti yllätyksenä vaikka niistä olisikin lukenut ja puhunut. Ja sitten tulee se toinen joka tekeekin kaikki eri tavalla ja taas ollaan ihmeissään. :D
Niin, mutta äiti itse voi kokea asian niin ettei "ehdi". Tarviiko sitä nyt alkaa siinä kohtaa sitten pilkkua nussimaan, että "kyllä sää ehdit mutta sää et vaan pidä sitä tärkeänä". Minusta ei. :) Imetyskin on aika yksilöllistä, toisilla kroppa kyllä ottaa ekana vauvalle sen mitä tarvitaan vaikka syömiset olisi mitä sattuu. Toisilla ei. Harva varmaan ihan nälkäkuoleman partaalle joutuu, vaikka kokeekin ettei vauva-aikana ehdi oikeasti istumaan alas syömään sitä lämmintä ja ravitsevaa ateriaa, vaan vedetään lennossa se banaani tai suklaapatukka pahimpaan nälkään.

Niin varmasti voi tulla, vastasin vaan että itse en kokenut asiaa niin. Ihmiset on erilaisia. Tässäkin.
 
ldkfksd
Mun lista:
-synnytä sektiolla ja vältä repeämät ja muut seksiongelmat. sektiosta ei jää arpea, jos sen hoitaa oikein
-pyydä heti synnärillä maidon nousun estolääke, näin säilytät rintasi
-pidä ruokapäiväkirjaa ja pidä painosi kurissa raskauden aikana, syö vitamiinit ja ota rautaa ajoissa
-ota mies joka hoitaa 50% yösyötöistä
-älä välitä muiden kommenteista p*skaakaan. anna muiden riipauttaa rintansa ja repiä alapäänsä jos tahtovat, äidinmaitoa saa ostamallakin
-sulje korvasi, kun muut kertovat miten kamalaa synnytys oli, miten kaikki repesi ja miten mies vaihtoi jo uuteen kun väsyneenä hoidit vauvaa, joka nukkui vain tissi suussa ja pullo ei kelvannut
 
jvieras
Mun lista:
-synnytä sektiolla ja vältä repeämät ja muut seksiongelmat. sektiosta ei jää arpea, jos sen hoitaa oikein
-pyydä heti synnärillä maidon nousun estolääke, näin säilytät rintasi
-pidä ruokapäiväkirjaa ja pidä painosi kurissa raskauden aikana, syö vitamiinit ja ota rautaa ajoissa
-ota mies joka hoitaa 50% yösyötöistä
-älä välitä muiden kommenteista p*skaakaan. anna muiden riipauttaa rintansa ja repiä alapäänsä jos tahtovat, äidinmaitoa saa ostamallakin
-sulje korvasi, kun muut kertovat miten kamalaa synnytys oli, miten kaikki repesi ja miten mies vaihtoi jo uuteen kun väsyneenä hoidit vauvaa, joka nukkui vain tissi suussa ja pullo ei kelvannut
Karsean itsekästä.
 
Mulla ei tullukku yks peli repeämä ja mikä apu viilto jonka ne sit tikkas. Samaa koko luokkaa on toosa vieläkin. Onneks vauva oli alle 3 kilonen niin se varmaan autto. Ja osasin lantionpohja lihas treenit jo ennen synnytystä.

Imetys ei oo helppoo. Mulla käynnistettiin synnytys niin kesti että maito alko nousta. Vasta 3 pvänä alko tulla ja sitä ennen tissit paisu tupla d ks ja oli ihan punaset. Kaali autto rintojen aristuksern. Rinnat ei ehkä oo enää mitkään super timmit mutta ei oo pahatkaan. Ihan kivat vaik en enää imetä ja vähän .ns. Laskeutunut. Raskausarvetkin on jo lähes kokonaan poissa. Lapsi kohta 4.

Älä ressaa äitiydestä. Ota iisisti ja rentoudu ainaki voit.

Myös miesten seksi halut voi kadota isäksi tulemisen myötä. Ihan normia. Ehkä ei kannata ottaa isää sinne synnäri saliin järkyttyyn :D
 
"koliikkilapsen äiti"
Ehtiminen ja pystyminen on kaksi eri asiaa. Stressitilan saa monestakin asiasta, silti kyse ei ole siitä ettei EHTISI syömään vaan siitä ettei muista, pidä sitä tärkeänä jne. Ja jos imetyksen haluaa onnistuvan niin kyllä pitää olla jotain mistä elimistö maitoa tekee, ei se tyhjästä ilmaannu.

Esikoisen kanssa useimmat asiat tulee silti yllätyksenä vaikka niistä olisikin lukenut ja puhunut. Ja sitten tulee se toinen joka tekeekin kaikki eri tavalla ja taas ollaan ihmeissään. :D
No mää olen tässä aamusta asti odottanut millon saisin kokattua lämmintä ruokaa, välipaloilla ei pitkälle pötki. Vauva huutanu aamusta asti, ei nuku, nytkin kiljuu tässä sylissä kun yhdellä kädellä kirjotan...
 
juupakuu
-pissiminen synnytyksen jälkeen sattuu! Kaikki pelotteli tuskaisesta kakkoshädästä, mutta ei vaivautunut kertomaan ettei kannata turvallisin mielin pissiä sitä ekaa kertaa.
 
vierass
Mä en kyllä ole koskaan ymmärtänyt miten yhden pienen vauvan kanssa on niin kiireistä ettei syömään ehdi. Nehän syö ja nukkuu, eivät edes liiku mihinkään. Toiset nukkuu enemmän kuin toiset, mutta jo viidessätoista minuutissa ehtii syömään, puolesta tunnista puhumattakaan. :D

Mä olisin halunnut tietää että imetys ei ole välttämättä helppoa. Kuvittelin että se on jotain mikä menee tosta vaan luonnostaan.
Täsmälleen näin. Olisin myös halunnut tietää miten kivuliasta imetys voi olla. Itse en käsitä niitä jotka hamstraavat kaiken uutena. Eikö perusjärki jo sano että käytettynäkin hyvää saa eikä niitä vauvan vaatteita etenkään pieni kannata miljoonia ostaa kaappia kaunistamaan.
 
"huoh"
Sitten kun tosiaan saa se 24/7 huutavan koliikkilapsen ja itse on todella uupunut ja mahdollisesti kipeä synnytyksen jälkeen ja kotityötkin pitäis hoitaa niin ymmärtää miksi kannattaa tehdä pakastimeen itelle ruokaa. Voi sitten siinä 2min aikana jonka vauva nukkuu vetäistä sen jo kylmenneen sulatetun ruoan...
 
"vieraampi"
Mitä olisit toivonut sinulle kerrottavan kun odotat esikoista?

-vauvat itkee, se on niiden tapa kommunikoida, jokainen huuto ei ole maailmanloppu

-kaikilla on oma näkemys hyvästä äitiydestä, neuvojia riittää, luota maalaisjärkeesi

-oman arkirutiinin luomiseen vauvan kanssa menee vähintään 1-2 vkoa, älä panikoi tai stressaa jos alku on kaaosta, tutustutte vasta vauvan kanssa ja yritätte löytää oman rytminne

-epävarmuus omista kyvyistä äitinä kuuluu alkuvaiheeseen, jos et huomannut heti vauvan kuumeilua tai ymmärtänyt hänen itkustaan mikä häntä vaivaa, ei se tee sinusta huonoa äitiä
Etenkin nämä yllä mainitut. Vielä silloin esikoisen syntymänkin jälkeen olisi ollut hyvä, jos joku viisaampi olisi jaksanut näitä painottaa. Lisäksi vielä se, että vauvan ensimmäinen elinvuosi on vaiheita toistensa perään, juuri kun tuntuu että homma on hanskassa, vauva kehittyy ison harppauksen ja arjen vaatimukset muuttuvat taas.
 
vieras...
Ei äidin/isän tarvitse tietää tai päättää kaikkea, vaan VAUVA TIETÄÄ! Eli olisin toivonut että joku olisi jo raskausaikana valmentanut minua vauvan synnyttyä tutustumaan vauvaan yksilönä ja kuuntelemaan häntä, luottamaan häneen. Hän kyllä tietää saako tarpeeksi maitoa, kauanko viihtyy rinnalla, missä nukkuu parhaiten, miten pian märkä vaippa vaivaa, viihtyykö vaunuissa vai kantoliinassa jne.

Vauvat itkee jos niillä on asiaa. Silloin pitää _kuunnella_, ei vain yrittää hiljentää tai sietää.

Oli tosi raskasta yrittää hoitaa hyvin hellyyskaipuista ja herkästi turvatonta, ärsykeherkkää vauvaa kun yritti ympäristön painostuksesta ja omista odotuksista johtuen koko ajan taistella vähän vauvan toiveita vastaan. Vauva siis esim. pysyi unessa ilman kosketusta tai ihan vieressä olemista vasta 8kk+, ja koko ekat 8kk koin painetta että lapsi pitäisi opettaa nukkumaan esim. päiväunensa vaunuissa tai sängyssä. Turhaa murehtimista, oppi kun oli kypsä eikä yhtään aiemmin, kiusasin molempia yrittämällä niin kovaa.
 
Kaikilla ei helppoa
Mä en kyllä ole koskaan ymmärtänyt miten yhden pienen vauvan kanssa on niin kiireistä ettei syömään ehdi. Nehän syö ja nukkuu, eivät edes liiku mihinkään. Toiset nukkuu enemmän kuin toiset, mutta jo viidessätoista minuutissa ehtii syömään, puolesta tunnista puhumattakaan. :D

Mä olisin halunnut tietää että imetys ei ole välttämättä helppoa. Kuvittelin että se on jotain mikä menee tosta vaan luonnostaan.
No meillä juurikin tuo imetys ei onnistunut lainkaan, joten jouduin pumppaamaan maidon vauvalle. Siinä kun pumppaat kuule 6-8 h/vrk, niin ei paljon ehdi syödä ja miettiä "omia juttuja", kun kaikki vauvan päivällä nukkuma aika menee pumppaamiseen.
 
"xxx"
=) Mulla on ihan erilainen lista kuin muilla. Mulla oli koliikkivauva ja maito ei todella uutterasta yrityksestä huolimatta kuitenkaan riittänyt täysimetykseen.

Mun lista olis:
- Ekan kahden kuukauden kaaos ei jatku loppuelämää. Älä säikähdä vaikka oletkin vauvassa kiinni 24/7, jo muutamaa kuukautta myöhemmin kaipaat niitä aikoja kun vauva viihtyi vain sylissä (nim. mun ex-koliikkitapaus on jo vilkas viisi kuukautinen)
- älä vedä itseäsi ihan jojoon imetyksen takia. Voi olla, että yrityksistä huolimatta et onnistu
- imettessäkin voi lihoa (jos sitä maitoa ei tule riittävästi)
- mä en panostaisi niihin lyhyen käyttöajan yhdistelmävaunuihin, vaan ostaisin käytettynä ei-homeiset käyttövaunut ja vasta sitten kun lapsi olisi muutaman kuukauden ostaisin ne pidempiaikaiset rattaat omien kokemusten mukaan tarpeellisilla ominaisuuksilla. Nim. meille tuli toiset uudet vaunut kun lapsi oli alle 3 kk.
- Meillä pieniäkin vaatteita tarvittiin paljon! Vaatekertoja meni joka päivä varmaankin 7, eli pyykkiä oli pestävä jatkuvasti. Ihan kiva, jos selviää pari kolme päivää ilman jatkuvaa pyykkäystä.
- Osta käytettyä: pikkuvauva-aikana moni tavara on käytössä vain pari viikkoa tms. ja jatkaa seuraavalle aivan uudenveroisena. Etenkin ne kaikista pienimmät vaatteet ja ensilelut.
- osta vain vaatteita, jotka kestävät 60 asteen pesun.
- jos joudut pumppaamaan maitoa säännöllisesti, vuokraa kunnon kaksoisrintapumppu.
- siivoa, leivo, kokkaa jo ennen vauvan syntymää!
- sano vieraille koska saa tulla ja kuinka kauan saa olla. Käske tuomaan kahvipullat mukanaan.
- Ristiäisvalmisteluja voi tehdä jo ennen vauvan syntymää (nim. koliikkivauvan kanssa voit joutua koville ja ristiäiset ovat vielä koliikkiajan jatkuessa)
- kun vauva nukkuu, anna sen nukkua. Älä siirrä nukkuvaa vauvaa. Lepää itsekin tai keitä kahvit ja nauti.
- Älä säikähdä palstapuheita. Itse repesin synnytyksessä pahoin, mutta olen myös toipunut täysin. Se vei aikansa. 2 kk synnytyksestä luulin jonkun menneen lopullisesti rikki tai vikaan, mutta jo kuukautta myöhemmin tiesin kaiken olevan hyvin =)
 
jokuvv
Mulle tuli täytenä yllätyksenä, että on olemassa jälkivuoto. Tämä olisi ollut kiva tietää etukäteen.

Niin, ja mä ajattelin ennen lasta, että vauvan hoito on helppoa, nehän vain syö ja nukkuu. Joo, niin tekikin. Kahden tunnin välein, ympäri vuorokauden. Eli juuri kun sait vauvan nukkumaan, ehdit hiukan järjestellä keittiötä, että saat kahvit itellesi ja lehden pöydälle - vauva heräsikin syömään. Usein mies tuli töistä kotiin ja teki mulle (ja itselleen) ruuan, kun en ollut ehtinyt sitä kokkaamaan.

Toinen lapsi oli ihan erilainen. Olin ensimmäisinä päivinä aivan paniikissa, mikä on vikana, kun vauva vaan nukkuu ja nukkuu. Yölläkin sain nukuttua kunnon pätkiä, aivan erilaisesti kuin esikoisen kanssa. Toinen vauva siis nukkui 4 tunnin pätkiä, heräsi syömään ja oli tyytyväinen päiväsaikaan. Illat oli kyllä yhtä huutoa ja sylissä kantamista monta tuntia, mutta se tuntui helpolta, kun päivä meni helposti ja yöaikaan nukkui kunnolla, sitten kun iltaitkut oli huudettu.

Päivisin ehdin kahden lapsen kanssa tekemään vaikka mitä - toisin kuin ainoastaan esikoisen kanssa.
 

Yhteistyössä