Tämä mustasukkaisuus saa mut kohta järjiltä!

En enää tiedä mitä tekisin. Olen hyvin, hyvin mustasukkainen. Tiedän että pieni mustasukkaisuus on parisuhteesa tervettä, mutta tämä menee jo kaiken terveen yli..
Koko ajan on raastava paha olo. Pelkään että mies petää. Kai se on joskus pettänytkin. En osaa ajatella järkevästi.
Mietin monesti, että pitäisikö koko suhde lopettaa. Ihan vaan tämän mustasukkaisuuden takia..
Millä tästä pääsee yli, tää on niin kauheaa..

 

Siis onks se pettäny sua vai?

 

antaako miehesi sitten aihetta epäillä?
Ja mitä mieltä miehesi on mustasukkaisuudestasi?

 

Siitä en tiedä että onko pettänyt. Mähän nyt löydän merkkejä pettämisestä joka asiasta. En tiedä enää, että mikä on oikeasti huolestuttavaa ja mikä ei.

Koitan useinkin puhua miehelle mustasukkaisuudesta. Se ei tunnu ymmärtävän, miten iso onglema se mulle on..

 

Mä olin ennen ihan samanlainen! En oikeen tiiä itekkää miten pääsin siitä yli...Se on jotenkin vaan unohtunu, mutta kesti kyllä tuota ainakin 3-4vuotta...

 

Mä olin ennen ihan samanlainen! En oikeen tiiä itekkää miten pääsin siitä yli...Se on jotenkin vaan unohtunu, mutta kesti kyllä tuota ainakin 3-4vuotta...

Ehkä mäkin odotan, jos aika korjaisi tämänkin asian.

 

Onks sua joksus petetty? Mäkin oon tosi mustasukkanen,mut se johtuu siitäkin et mua on petetty :ashamed:

 

Meillä on ukkosella tuo sama "vika"... Vaikkakin sen on hiukan laantunu, mutta aikaajoin se nostaa rumaa päätänsä ja sillon ei oo kellään mukavaa... Ja aihetta minä en ole siihen antanu... Ukkosen entisen elämän peruja ja minä siitä sitten saan kärsiä...

 

Ei mua ole petetty..

 

Mä olin ennen ihan samanlainen! En oikeen tiiä itekkää miten pääsin siitä yli...Se on jotenkin vaan unohtunu, mutta kesti kyllä tuota ainakin 3-4vuotta...

Ehkä mäkin odotan, jos aika korjaisi tämänkin asian.

Voisin kuvitella että jollainlailla kysymys on itsetunnosta, ainakin mulla.

 

Meillä on ukkosella tuo sama "vika"... Vaikkakin sen on hiukan laantunu, mutta aikaajoin se nostaa rumaa päätänsä ja sillon ei oo kellään mukavaa... Ja aihetta minä en ole siihen antanu... Ukkosen entisen elämän peruja ja minä siitä sitten saan kärsiä...

Miten sä sitten siihen suhtaudut? Siis ärsyttääkö se sua, suututtaako, vai annatko olla? Miltä se susta tuntuu?

 

Mä olin ennen ihan samanlainen! En oikeen tiiä itekkää miten pääsin siitä yli...Se on jotenkin vaan unohtunu, mutta kesti kyllä tuota ainakin 3-4vuotta...

Ehkä mäkin odotan, jos aika korjaisi tämänkin asian.

Voisin kuvitella että jollainlailla kysymys on itsetunnosta, ainakin mulla.

Niin, mäkin aikapaljon uskon sen johtuvan siitä. Koska mussahan tässä se isompi ongelma on, ei miehessä. Mä kehittelen päässäni niin utopistisia juttuja, että huh huh...

 

Min mies oli aikoinaan jopa sairaanloisen mustasukkainen, itse sanoi, että pelkää menettävänsä mut, ja tietää, että käyttäytymällä epäillen ym, menettää varmasti. Silloin sanoin, että en pysty sua auttamaan, sun on itse asia itsellesi selvitettävä, kun semmoinen tunne tulee, vedä lenkkarit jalkaa ja painele vaikka pitkin metsiä, kunnes se tunne menee ohi. Nyt reippaat 12 eloa takana ja ongelmaa ei enää ole, toki huomaan joskus ilmeestä, että jaahas, mutta koskaan ei mulle mitään sano, eikä ole aihettakaan.

 

Yhdessä ollaan oltu reilu 8vuotta ja nyt mustasukkaisuus-oireet on loppuneet tyystin.

Olin seurustelun alkuvuosina tosi mustis.Luulin olevani ainut ihana prinsessa ja mieheni ei ois juuri koskaan saanut katella edes muualle
mies oli myös aika mustis

Ihmettelen itsekkin kuinka se on loppunut sillä olin aika paha :xmas:

 

Min mies oli aikoinaan jopa sairaanloisen mustasukkainen, itse sanoi, että pelkää menettävänsä mut, ja tietää, että käyttäytymällä epäillen ym, menettää varmasti. Silloin sanoin, että en pysty sua auttamaan, sun on itse asia itsellesi selvitettävä, kun semmoinen tunne tulee, vedä lenkkarit jalkaa ja painele vaikka pitkin metsiä, kunnes se tunne menee ohi. Nyt reippaat 12 eloa takana ja ongelmaa ei enää ole, toki huomaan joskus ilmeestä, että jaahas, mutta koskaan ei mulle mitään sano, eikä ole aihettakaan.

Mulla on juuri tuo tunne. Pelkään menettäväni ja sen takia käyttäydyn miten käyttäydyn. Ja teidän myös, että niin käyttäytymällä menetän varmasti.
Se on hirveä kierre...

 

kauanko oletta olleet yhdessä?

 

kauanko oletta olleet yhdessä?

Ei kauaa, puolisin toista vuotta vasta. Alusta asti tää on mua piinannut.

 

Mustasukkaisuudessa on loppupeleissä kyse huonosta itsetunnosta: pidätkö itseäsi niin kamalana, että miehesi ei kerrassaan voi olla pettämättä sinua jonkun ihanamman ihmisen kanssa?

Ryhdy luottamaan itseesi. Usko, että olet ansainnut miehesi rakkauden. Usko, että olet niin ihana ja vastustamaton, että miehesi näkee vain sinut. Ja luota että miehesi haluaa olla sinun kanssasi, koska rakastaa vain sinua. Kaikki miehet eivät petä.

Toisakseen, jos mies HALUAA pettää, se tekee sen joka tapauksessa kyttäsit sen liikkeitä tai et. Pilaat vain oman elämäsi epäilemällä toista kaikesta. Nouse epäilyjen yläpuolelle ja anna elämän viedä. Mustasukkaisuudella et miestäsi pysty pidättelemään - päin vastoin! Turhaa murehtia asiaa, jolle lopulta itse et voi mitään.

 

Itse olen ollut sairaalloisen mustasukkainen aikoinaan. Luin miehen sähköpostit ja tekstiviestit ja tarkistin puhelimen jatkuvasti, en päästänyt mielelläni miestä baariin tai jos hän kuitenkin meni, soittelin koko illan ja sitten tiuskin että "kenen ääni siellä on taustalla" .. Onneksi lähdimme eriteille hetkeksi (asumusero, vaikkakaan ei tuosta syystä) koska sen aikana tajusin, että itse tuhoan meidän parisuhteen ja itseni tuollaisella asenteella. Mieheni ei ole koskaan antanut aihetta minulle olla mustasukkainen, joten miksi kidutan itseäni typerillä ajatuksilla.

Se meni ohi... Ja olen NIIN onnellinen siitä. Nykyään jos pienikin ajatus pettämisestä tulee mieleeni, niin nielaisen vain kylmästi asian, enkä ala meittimään sen enempää.
Jos mies joskus pettää niin ehkä murehdin sitä vasta sitten!

Toivottavasti itsekin saat mielestäsi pois ne pahat ajatukset, koska siitä tulee itsellekin todella hyvä olo..

 

Mä olin ennen ihan samanlainen! En oikeen tiiä itekkää miten pääsin siitä yli...Se on jotenkin vaan unohtunu, mutta kesti kyllä tuota ainakin 3-4vuotta...

Ehkä mäkin odotan, jos aika korjaisi tämänkin asian.

Voisin kuvitella että jollainlailla kysymys on itsetunnosta, ainakin mulla.

Niin, mäkin aikapaljon uskon sen johtuvan siitä. Koska mussahan tässä se isompi ongelma on, ei miehessä. Mä kehittelen päässäni niin utopistisia juttuja, että huh huh...

Mulla oli ihan samajuttu, jos kuulin jonkun naisäänen taustalta, kun soitin miehelle niin puhelun jälkeen olin jo ihan hermoromahduksen partaalla!
Vaikka normaalitilanteessa järki sanoo ettei oo mitään syytä epäillä, niin silloin tein jokaisesta "kärpäsestä härkäsen"

 

Musta tuntuu niin kauheelta, teen niin typeriä juttuja.
Pengon tavaroita, käyn kuitteja läpi, tutkin puhelimet, kaikki..
Olen suunnattoman kauhuissani jos mies kehuu toista naista kauniiksi. Vaikka itse kehun hyvin avoimesti miehiä ja naisia ja olen hyvin avoin.
Mutta mieheni ei ole mustasukkainen.

 

kauanko oletta olleet yhdessä?

Ei kauaa, puolisin toista vuotta vasta. Alusta asti tää on mua piinannut.

No sit...mulla kesti myös sen reilu pari vuotta kunnes pikkuhiljaa alkoi helpottamaan ja nyt tosiaan huomaan,että se on kaikonnut kokonaan.Tietty sellanen normaali tilanne on

 

Mustasukkaisuudessa on loppupeleissä kyse huonosta itsetunnosta: pidätkö itseäsi niin kamalana, että miehesi ei kerrassaan voi olla pettämättä sinua jonkun ihanamman ihmisen kanssa?

Ryhdy luottamaan itseesi. Usko, että olet ansainnut miehesi rakkauden. Usko, että olet niin ihana ja vastustamaton, että miehesi näkee vain sinut. Ja luota että miehesi haluaa olla sinun kanssasi, koska rakastaa vain sinua. Kaikki miehet eivät petä.

Toisakseen, jos mies HALUAA pettää, se tekee sen joka tapauksessa kyttäsit sen liikkeitä tai et. Pilaat vain oman elämäsi epäilemällä toista kaikesta. Nouse epäilyjen yläpuolelle ja anna elämän viedä. Mustasukkaisuudella et miestäsi pysty pidättelemään - päin vastoin! Turhaa murehtia asiaa, jolle lopulta itse et voi mitään.

:hug: Kiitos!
En mä kai pidä itseäni ihan kamalana.
Jostain syystä vaan olen täysin varma että mies pettää.. Ja itsehän mä tästä eniten kärsin.

 

Itse olen ollut sairaalloisen mustasukkainen aikoinaan. Luin miehen sähköpostit ja tekstiviestit ja tarkistin puhelimen jatkuvasti, en päästänyt mielelläni miestä baariin tai jos hän kuitenkin meni, soittelin koko illan ja sitten tiuskin että "kenen ääni siellä on taustalla" .. Onneksi lähdimme eriteille hetkeksi (asumusero, vaikkakaan ei tuosta syystä) koska sen aikana tajusin, että itse tuhoan meidän parisuhteen ja itseni tuollaisella asenteella. Mieheni ei ole koskaan antanut aihetta minulle olla mustasukkainen, joten miksi kidutan itseäni typerillä ajatuksilla.

Se meni ohi... Ja olen NIIN onnellinen siitä. Nykyään jos pienikin ajatus pettämisestä tulee mieleeni, niin nielaisen vain kylmästi asian, enkä ala meittimään sen enempää.
Jos mies joskus pettää niin ehkä murehdin sitä vasta sitten!

Toivottavasti itsekin saat mielestäsi pois ne pahat ajatukset, koska siitä tulee itsellekin todella hyvä olo..

Kuullostaa hyvin tutulta.

 

Meillä on ukkosella tuo sama "vika"... Vaikkakin sen on hiukan laantunu, mutta aikaajoin se nostaa rumaa päätänsä ja sillon ei oo kellään mukavaa... Ja aihetta minä en ole siihen antanu... Ukkosen entisen elämän peruja ja minä siitä sitten saan kärsiä...

Miten sä sitten siihen suhtaudut? Siis ärsyttääkö se sua, suututtaako, vai annatko olla? Miltä se susta tuntuu?

Kyllä se ärsyttää suunnattomasti, varsinkaan kun en ole aihetta siihen antanu... Tai no, kai se riitti kun suhteen alkuvaiheessa kerroin että ex-suhteessa suutelin keran toista miestä... Kai se sitten riitti kylvämään sen siemenen ton ukkosen päähän... Se on sitä mieltä että kun kerran pettää niin pettää toisenkin :headwall: Ja mä olen sille sanonu että jos mulle tulee halu pettää niin mä jätän sen ensin.. Mutta ei siin' järkipuhe auta kun se saa päähänsä kaikkee omiaan... :/ Oikeen hirvittää et miten käy kun tänään lähen viihteelle...