Täällä kun on näitä palstalaisia joilla on koti just eikä melkein siistinä aina...

Ihan varmasti näissä suoersiisteissä kodeissa on superrauhallisia lapsia tai heidät alistetaan sellaisiksi. Kyllä meidän lapset ainakin askartelevat, leikkivät ja touhuavat koko ajan. Ja kun ovat isompia, tekevät sitä kuka missäkin. En voi jokaista koko aikaa vahtia.

Sitä paitsi kun itselläni on vaikeaa, olen huomannut, että ympäristö pitää saada siistiksi väkisin. Ei kestä, että sekä pää että koti on sekaisin. Kun henkisesti voin hyvin, ei pieni sekaisuus haittaa lainkaan.

Kylläpä menee taas sellaiseksi vittuiluksi, että huh huh.
Jos teidän mielestänne supersiisti koti on sellainen, jossa pidetään hyvää perussiivoa yllä niin kiinnostaisippa tietää millaisissa asunnoissa itse asutte. Meidän lapset ei tosiaankaan ole erityisrauhallisia ja miten tuollaisen 1-vuotiaan olisi jo saanut alistettua?? Meidän lapset kyllä touhuaa, saa hyppiä sängyillä, saa tehdä sohvista majoja ja pyöriä pihalla kurassa, MUTTA pihalle ei mennä ennen kuin on sisällä kerätty lelut, joka paikkaa ei levitetä, itse viedään vaatteet paikalleen, pyykit koneeseen ja astiat koneeseen. Vauvalta en tietenkään odota tuollaista, mutta isommalta kyllä. Ja olen kyllä kuvitellut, että tuollaisen olettaminen olisi lapseltakin normaalia, mutta näköjään sitten ei.
Ja kiitos kysymästä, pääni on kyllä aivan kunnossa. Minä vain tykkään siististä kodista enkä voi elää tavarapaljouden ja sotkun seassa.

Niin ja piti vielä sanoa, että mulla kaverit nimen omaan tykkää siitä, että kun meillä saa olla rennosti. Lapset riehuu ja siinä sivussa sotkeutuu muutkin paikat. En mä siitä stressaa enkä varsinkaan silloin rupea siivoamaan kun on vieraita.

Ja vielä jatkan. Mä olen kärsinyt synnytyksen jälkeisestä masennuksesta myös eikä silloin kiinnostanut kodin siivous pätkänkään vertaa. Että ei oikein nuo teidän yleistykset uppoa.

Itse en ainakaan tarkoittanut yleistää. Totesin vain, että minun pääni toimii näin päin. Jos olen ahdistunut, pyrin suorittamaan normaalia enemmän. Vaadin itseltäni järjettömiä ja toteutan omia, käsittämättömiä vaatimuksiani.

Sitten kun olen hyvässä kunnossa, saa kotikin olla "sopivasti rempallaan", eikä häiritse. Silloin aika menee muuhun kuin siihen suorittamiseen.

Ja tämä koskee VAIN minua. Kenenkään muun pään toimintaan en kommentoi.