Onnittelut kaikille vauvan saaneille ja niille, jotka ovat viimeaikoina plussailleet! Ja kaikille yrittäjille myös onnea. :flower: Olen käynyt välillä lukemassa viestejänne, mutten ole jaksanut keskittyä oikein mihinkään. Sama vanha virsi jatkuu... Miehen kanssa edelleenkin pieniä kriisinpoikasia, tai ei nyt ihan niin pieniäkään. Kuulin tässä hiljattain yhden puhelinkeskustelun, jossa hän kaverilleen sanoi, että haluaisi lähteä tästä lopullisesti, mutta kun hänellä ei ole rahaa eikä rohkeutta! Ja kun tuo on vielä raskaanakin! :'( Silloin ajattelin, että painukoot vaikka mihin, pärjään lasten kanssa keskenään. Seuraavana päivänä hän oli niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Ihan kuin minä olisin häntä loukannut.
Sitten pyysin häntä keskustelemaan ja ihme kyllä suostui! Suurimmaksi osaksi minä puhuin ja hän kuunteli. Jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen päästiin ja päätettiin jatkaa eteenpäin. Tiedä sitten mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta nyt ainakin ollaan sovussa ja eletään ns. lähes normaalia perhe-elämää.
Vauvaa odotellaan jo kuumeisesti. Laitoin eilen hoitopöydän valmiiksi. Pesin kaikki äitiyspakkauksen vaatteet, silitin ne ja laitoin valmiiksi hoitopöydän laatikoihin. Sitten laitoin äitiyspakkauksen kopan ensisängyksi. Muuta en sitten vielä ole hankkinutkaan. Ehtiihän tässä vielä.
Kesäloma alkaa lähestyä loppuaan ja siitä jatkuu äitiysloma. :flower: Minä ainakin olen saanut aikani kulumaan hyvin kotona. Olinhan sairaslomalla jo toista kuukautta ennen kesälomaa. Yhtään en ole töihin kaivannut.
Kävin viemässä kerran sairaslomatodistuksen ja näin työkavereiden nyrpeät ilmeet ja sillä hetkellä olin onnellinen, ettei tarvitse hetkeen aikaan mennä töihin. Aion nauttia kotona vauvan kanssa olosta! :heart: Mies oli kyllä sitä mieltä, että minä menen töihin huhtikuun puolenvälin jälkeen ja hän hoitaa vauvaa, kun on aina vuorokauden töissä ja sitten on kolme päivää vapaata.
Eilen puhuttiin miehen kanssa asioista. Kyselin miltä hänestä tuntuu, kun vauvan tulo alkaa kohta olla ajankohtainen. Kyselin pelottaako tai askarruttaako joku siinä. Ei kuulemma pelota eikä askarruta. On kuulemma kiva, kun vauva tulee taloon. Sanoi, että jos se jotain muuttaa, niin toivottavasti postitiiviseen suuntaan. :heart: Kyselin myös, kaipaako hän jotain muuta "vipinää" elämäänsä, kun välillä tuntuu, etten kiinnosta häntä? Siihen vastaus oli, että jos kaipaisi, niin silloin täytyisi olla poikamies.
Eikä hän halua sitä. Ja sanoi olevansa tyytyväinen meidän elämään, eikä kaipaa mitään ihmeellisyyksiä tähän lisäksi.
Harmi vaan, ettei se aina osaa puhua asioista. Jos osaisi, niin olisi monta riitaa ja väärinkäsitystä vältetty. Se olen aina minä, joka aloittaa keskustelut.
Onneksi kuitenkin nyt kaikki tuntuu olevan kunnossa ja vauva voi tulla koska tahansa. Minä olen nyt voinut aika hyvin. Yölläkin pääsen kääntymään kyljeltä toiselle aika hyvin. Vessaan herään ainakin kerran yössä, mutta se kuuluu asiaan. Iltaisin on vielä sellaista levottomuutta, kun käy sohvalle katsomaan telkkaria. Jalat alkaa olla levottomat, eikä oikein pysty missään asennossa olemaan, mutta eiköhän sekin helpota.
Tässä oli taas näitä kuulumisia! Rouva Pikkumyylle erityis terveiset. Olet usein ajatuksissani. :hug: Ehkä minäkin ensi kerralla kirjoitan vain mukavia asioita. Ei kenestäkään ole varmaan kivaa lukea onnensa keskellä toisen murheita, tai jos itsellä on murheita, niin ei toisten murheet jaksa kiinnostaa.
Aurinkoista kesää kaikille toivottaa Ullukka! :hug:
