Taas tää alkaa...

07.06.2007
594
0
16
Siis tää hirvee kaiho jonnekin pois. Oon täällä varmaan joka syksy, talvi, kevät ja kesä tätä samaa asiaa puinu.
Mä en siis tiiä mistä tää aina tulee, mut aina sama juttu. Tekis mieli jättää kaikki ja lähtee johonkin. Ulkomaille mun tekee mieli niin kovasti. Mut tota ukkoo mä en vaan saa mukaan. Mä oisin sellanen tunteella eläjä, et voisin ottaa ja lähtee. Mut mies on taas niin järkiperänen.
Hitto kun pääsis ees vähäks aikaa johonkin ulkomaille töihin tms...et ees vähän helpottas tää ahdistus....

 
Alkuperäinen kirjoittaja Mieti...:
Miten sun elämä siitä paremmaks muuttuis?

Jos pakko on, niin lähde yksin, en kyllä jaksa uskoa, että tulisit yhtään onnellisemmaksi.

En mä uskokaan et se elämä siitä muuttuis. Mut tekis vaan mieli nähdä maailmaa vielä ym. Siis eniten mua kiinnostaa joku avustustyö tms...Eipä tartteis sitten vanhana mummona harmitella, ettei tehnyt mitä halusi.
Muutenkaan en hirveesti oo kotiutunut tänne nykyiseen asuinpaikkaan. Et monien asioiden summa tää.
Varmaan jotain mustalasiverta.... (eikä nyt ollu sitten mikään loukkaus ketään kohtaan)
 
Tiedan paremmin kuin hyvin tuon tunteen. Sitten kun antaa pikkusormen , se vie koko kaden. Se on janna asuessa muualla sita kaihoaa Suomeen ja kun on Suomessa niin kaihoaa koko ajan jonnekin muualle.
 

Yhteistyössä