En ymmärrä miksi otan niin itseeni kun lapseni nimeä ihmetellään äänen. Tai no, oikeastaan tiedän. Koska rakastan lastani ja nimi on valittu rakkaudella. Tuntuu että nimen arvostelu on sama kuin lapseni arvostelu. Järki kyllä sanoo että ei toisten puheista kannata välittää, mutta silti tulee tosi paha mieli.
Minua saa arvostella vaikka mistä. En yleensä ota itseeni. Mutta lasten ollessa kyseessä en kestä negatiivista puhetta. Se ei hamita jos joku esim. valittaa esikoisen olevan vilkas, koska hän ON vilkas. Mutta nimen arvostelu on minusta sama kuin arvostelisi lapsen ulkonäköä tms.
Pidän lapseni nimestä, sehän on pääasia, mutta arvostelu loukkaa silti vaikka en haluaisi.
Eipä muuta, tällainen vuodatus vain tällä kertaa... :|
*muoks. Ehkä yksi syy miksi asia harmittaa on että ventovieraat yleensä kehuvat nimeä, apteekin täti tai lääkärin vastaanottovirkailija yms. Mutta ne jotka arvostelevat ovat yleensä tuttuja tai läheisiä.
Minua saa arvostella vaikka mistä. En yleensä ota itseeni. Mutta lasten ollessa kyseessä en kestä negatiivista puhetta. Se ei hamita jos joku esim. valittaa esikoisen olevan vilkas, koska hän ON vilkas. Mutta nimen arvostelu on minusta sama kuin arvostelisi lapsen ulkonäköä tms.
Pidän lapseni nimestä, sehän on pääasia, mutta arvostelu loukkaa silti vaikka en haluaisi.
Eipä muuta, tällainen vuodatus vain tällä kertaa... :|
*muoks. Ehkä yksi syy miksi asia harmittaa on että ventovieraat yleensä kehuvat nimeä, apteekin täti tai lääkärin vastaanottovirkailija yms. Mutta ne jotka arvostelevat ovat yleensä tuttuja tai läheisiä.