H
Härkä
Vieras
Palstaa nopeasti pitkästä aikaa silmäillessäni huomasin, että täällä on mukana muutama tuttu nimimerkki ""menneiltä ajoilta"". Eli Poikamme on nyt 1 v 9 kk ja olisi mukava kuulla enempi samanikäisten kuulumisia, ja vanhempien myöskin tietysti.
Meillä poika on ollut päiväkodissa viime toukokuusta asti. Muuten menee hienosti, mutta syömisen kanssa on iso ongelma. Hoitajat pitävät ruokapäiväkirjaa, joka koostuu lähinnä näkkileivästä ja maidosta... Eipä tuo vesseli kotonakaan mikään kulinaristi ole; purkkiruuat edelleen ainoat, jotka menee alas, ja niistäkin vaan pari, kolme vaaaleanväristä vaihtoehtoa. Iltapuuron sentään on alkanut taas syömään. Mutta hirveellä viihdytystoiminnalla avitettuna!
Flunssista ollaan kärsitty, oikeestaan koko syksy meni niin, että aina kuun vaihteessa oli joku tauti, flunssa tai ripuli.
Viime viikkoina poika on alkanut puhumaan ihan taukoamatta. Muutama yhdyssana ja pari kolme sanaa putkeen luonnistuu, muuten lähinnä toistelee kuulemaansa puhetta.
""Pituutta"" taitaa olla noin 82 cm ja painoa reilut 11 kg. Hiusten ja kynsien leikkaaminen on melkoista sirkustouhua, samoin nukkumaan meno. Äidin ja isin sänkyyn on paras nukahtaa...ja jos vaikka sitten omaan sänkyynsä nukkuvana kannetaan, niin kyllä sieltä jossain vaiheessa laputetaan taas isoon sänkyyn.
Iloinen ja reipas lapsi pääsääntöisesti. Pieni uhma silloin tällöin nostaa päätään ja miinuksena meille vanhemmille todettakoon, että aika lepsuja ollaan antamaan periksi.
Toinen lapsi on ollut jo jonkin aikaa haaveissa, välillä enempi välillä vähempi, mutta mies ei ihan täysin ole lämmennnyt ajatukselle. Mutta kun alkaa jo ikää olemaan niinkin paljon kuin kohta 31, niin ei haluais ikuisuuksia odotella!
Tässäpä nyt mitä tuli mieleen. Laittakaa ihmeessä kuulumisia!
Meillä poika on ollut päiväkodissa viime toukokuusta asti. Muuten menee hienosti, mutta syömisen kanssa on iso ongelma. Hoitajat pitävät ruokapäiväkirjaa, joka koostuu lähinnä näkkileivästä ja maidosta... Eipä tuo vesseli kotonakaan mikään kulinaristi ole; purkkiruuat edelleen ainoat, jotka menee alas, ja niistäkin vaan pari, kolme vaaaleanväristä vaihtoehtoa. Iltapuuron sentään on alkanut taas syömään. Mutta hirveellä viihdytystoiminnalla avitettuna!
Flunssista ollaan kärsitty, oikeestaan koko syksy meni niin, että aina kuun vaihteessa oli joku tauti, flunssa tai ripuli.
Viime viikkoina poika on alkanut puhumaan ihan taukoamatta. Muutama yhdyssana ja pari kolme sanaa putkeen luonnistuu, muuten lähinnä toistelee kuulemaansa puhetta.
""Pituutta"" taitaa olla noin 82 cm ja painoa reilut 11 kg. Hiusten ja kynsien leikkaaminen on melkoista sirkustouhua, samoin nukkumaan meno. Äidin ja isin sänkyyn on paras nukahtaa...ja jos vaikka sitten omaan sänkyynsä nukkuvana kannetaan, niin kyllä sieltä jossain vaiheessa laputetaan taas isoon sänkyyn.
Iloinen ja reipas lapsi pääsääntöisesti. Pieni uhma silloin tällöin nostaa päätään ja miinuksena meille vanhemmille todettakoon, että aika lepsuja ollaan antamaan periksi.
Toinen lapsi on ollut jo jonkin aikaa haaveissa, välillä enempi välillä vähempi, mutta mies ei ihan täysin ole lämmennnyt ajatukselle. Mutta kun alkaa jo ikää olemaan niinkin paljon kuin kohta 31, niin ei haluais ikuisuuksia odotella!
Tässäpä nyt mitä tuli mieleen. Laittakaa ihmeessä kuulumisia!
Pitäähän sitä luonnettakin olla!