Taapero ja uusi vauva

Haluaisin kysyä teiltä joilla lapsilla ikäero sellaiset vajaa 2 vuotta että miten lähti päivärytmit ja muut sujumaan kun uusi vauva tuli taloon? Esim. herääkö taapero yöllä vauvan itkuun? Entäs päikkärit ja syöminen ynnä muut päivän touhuilut? Mennäänkö enemmän isomman lapsen tahdissa vai vauvan mukaan? Ajattelin vain kun eihän se tuo isäntäkään iäisyyksiä lomalla ole, että miten arki rupeaa rullaamaan sitten kun jään lasten kanssa kolmestaan kotiin.. Niin ja entä mustasukkaisuus vauvasta?

 

Samaa olen ite miettinyt. Tosin me koitetaan saada tuo poika hoitoon ennen vauvan syntymää (silloin ikää on 1,5v). Ollaan ajateltu sen sopivan parhaiten pojalle, kun on niin kovin energinen ja tuntuu kovasti tylsistyvän äidin kanssa jo nykyäänkin kotona ni ajateltiin että hoidossa ainakin olis pojalla kavereita ja paljon tekemistä. Mutta nyt kun ollaan saatu niin negatiivista palautetta hoitopaikkaa hakiessamme ni ajattelin, että jos pidän pojan sitten kotona vielä. Samaa ongelmaa olen siis todella miettinyt varsinkin noiden päivien osalta.

Millanen ikäero teille on tulossa?Ja minkälainen esikoisenne on? Mietin vain kun meillä tosiaan on niiiiiiin energinen tapaus, että jotenkin hirvittää ajatus, että pyörii sitten syksyllä jaloissa koko ajan tekemisen puutteessa (ja ikävä kyllä ehkä vähän huomionkin) kun äidin pitää hoitaa vauvaa. Myönnän siis avoimesti olevani "huono äiti".

 

Edelliselle vastaajalle...No on se mustakin lasta kohtaan tosi väärin, että viedään hoitoon kun uusi vauva tulee taloon. Tästä asiasta on tosin yhtä monta mielipidettä kun on meitä ihmisiäkin, mutta kun ottaa huomioon että esikoisesi on VASTA 1.5v! Eri asia jos kyse 3-vuotiaasta tai sitä vanhemmasta. Luulen, että esikoisesi vain vilkastuu entisestään jos hänelle tulee vauvan syntymän kanssa samaan aikaan vielä toinen muutos eli hoitoon meneminen. Ei hyvä...En millään tavalla tuomitse, mutta itse päiväkodissa työskentelevänä ajattelen vain lapsen etua.

 

vieraalle: tota meillekin vähän sanottiin ja siksi oonki nyt ajatellu että kokeillaan millasta se arki olis kahden kanssa kotona. Tosin oman tilanteemme parhaiten tuntevana en näe sitä pahana että hän hoidossa olisi. Olisi kuitenkin menossa hoitoon syksyllä kun minulla alkaisi koulu ni sama se sitten olisi kai. Enemmän oon sitä miettinyt että jos kokeillaan pitää esikoinen vielä kotona ja homma ei sujukaan (eli äiti repeää kolmeen osaan) ni miten mahtaa sitten esikoinen reagoida jos siinä vaiheessa menee hoitoon? Kun ehkä kuitenkin katsotaan myös sitä äidin omaa jaksamista tässäkin asiassa. Ja kun olet kerran alalla ni osaatkos vielä neuvoa, miten mahtaa käydä sitten vuoden päästä kun minulla todella koulu alkaa ja pitäisi se pikkuinen kakkonenkin laittaa hoitoon ni miten se onnistuu? Joutuisi siis menemään heti äitiysloman jälkeen hoitoon.

No ehkä vähän turhan aikasta tällasia miettiä kun ei varmaan hoitopaikkaa edes saada. Eihän sitä tiedä vaikka meidän jätkälle ei mitään mustasukkasuutta tulisi ja heittäytyisi kokonaan äidin apuriksi sitten vauvan kanssa. Kuitenkin vähän jännittää se tilanne itsessään..

 

ja semmonen lisäys että kyllä mäkin mun lapseni parasta ajattelen vaikken päiväkodissa olekaan töissä..

 

Meillä ikäeroa on 1v11kk.Ajattelin kauhunsanoilla että mitä tästä tulee mutta hienosti on mennyt!Esikoinen ei herää yöllä vauva ähellyksiin,syöttöihin.ja kaikki nukutaan samas makkaris!Esikoinen nukkuu päkyt puolenpv:n aikaan ja vauva o sillo hereil..Meil o päivärytmit soviteltu esikoisen ja kuopuksen tahtiin...Ulos mennää ku kuopus o kärryis..nukkumas..2 ekaa viikkoa meillä oli kaaos!!esikoinen protestoi oikein kunnolla!!Mutta nyt kun ensiviikolla tulee vauva syntymäst 3kk ni voin sanoo et elämä voittaa!!!Ja on hienoo!!!

 

Ikäeroa on 1v3kk ja hyvin on mennyt. Esikko on aikas vilkas tapaus joten pitää kyllä riittää energiaa hällekkin. Meillä esikoinen nukku omassa huoneessa kun vauva synty että ei herännyt yösyöttöihin,luulen että muussa tapauksessa olisi. Mustasukkasuutta ei ole hirveesti näkynyt kun muistaa että esikolle on omaa aikaa. Pojat on nyt 1v10kk ja 7kk. päikkärit nukkuu samaan aikaan se helpottaa. ja meillä on tuplarattaat joten ulkoilun kanssa ei ole ongelmaan. itsekkään en pidän hyvänä ajatuksena sitä että esikko hoitoon kun vauva syntyy, mutta jos ei yksinkertaisesti jaksa sitten niin sitten kyllä se on ihan ok ratkasu. Meillä mies oli 1kk lomalla ku vauva synty ja teki ekat 6kk lyhyempää päivää, onnistu hyvin kun on yrittäjä ja näin saatin hyvä päivärytmi lapsille.
Negatiivisia puoli on pukeminen talvisin kummatkin..kummatkin vaipoissa,esikko nyt tosin käy potalla mutta tarvii vaippaakin, esikoinen ei aluksi ymmärtänyt että kun syötän vauvaa en voi lähteä siitä kesken kaiken leikkimään.

 

meillä lapsilla ikäeroa 1v10kk... tyttö oli jo ennen vauvan syntymää hoidossa 2pvä/vko ja jatkaa sitä edelleen...
meillä ei neiti herää yöllä vauvan itkuun, mut hänet on pienestä asti totutettu nukkumaan äänten ympäröimänä... syöminen osuu aina siihen ku mies tulee ruokatauolle, mut nuo päikkärit siirtyy välillä, kun pitää odottaa että vauva nukkuu, kun meidän neiti vaatii päiväsadun (päiväkodissa opittu tapa)...
mut muuten neitin päivärytmi on pysyny samana, ku eihän tuolla vauvalla mitään rytmiä vielä ole...

mustasukkaisuus kestää aikansa, mutta menee kyllä hyvin nopeasti ohi, kunhan muistaa isompaakin pitää sylissä ja helliä... varsinkin ennen nukkumaan menoa... kauhistutti mullakin alussa varsinki tuo mustasukkaisuus ku ei uskaltanu selkäänsä kääntää ettei vaan käy lyömässä vauvaa jollakin... nyt uskaltaa jo vessaanki mennä ilman et vauvan nostaa sänkyyn.. kovasti isosisko jo hoitaa vauvaa ja osaa nätisti silitellä... niin ja vauva on nyt 2kk...

toivottavasti tästä mun rönsyilevästä selityksestä jotaki apua

 

Kiitos vastauksista! Helpotti hieman tulevan mietintää kun sai kuulla miten muilla käytännössä on hommat menny.
Emmaliinalle: ikäeroa nuoremman syntyessä on 1v9kk. Poika on ollut aina aika rauhallinen tapaus, osannut "tarvittaessa" leikkiä yksinkin, mutta nyt sen alkaa huomata että kaipaisi seuraakin, minusta kun ei aina niin kauheasti ole liukumäkeä laskemaan Suurimmat kiukuttelut käytiin tuossa keväällä kun poika oli oidossa ja minä koulun penkillä, pojalla pitkiä hoitopäiviä (7-16), mutta varmaan myös siksi kun oma tahtokin rupesi kehittymään. Mietin kanssa että olisiko poika pitänyt viedä vaikka osapäivähoitoon kun uusi syntyy, mutta ajattelin sen olevan sen verran iso ruljanssi että antaapa olla. Käyn sitten lasten kanssa vaikkaavoimessa p-kodissa tai MLL:n perhekahvilassa, niin saa vanhempikin lapsi enemmän lapsiseuraa. Voisiko siitä olla mitään apua myös teille? Onko teidän paikkakunnalla mitään noista? Entäs puistot? Meidän leikkipuistoon kun sattuu oikeaan aikaan niin siellä on muitakin (samanikäisiä) lapsia vähän kuin virikkeenä meidänkin pojalle. Onnellista odotusta!<br><br>

 

Pitikin vielä laittaa että käymme perhekahvilassa ja meillä kyläilee ja me kyläilemme muissa lapsiperheissä,siinä on sitten sekä äitille että lapsille seuraa =)

 

Tuttavien kokemuksella aion itse vauvan synnyttyä toteuttaa sitä samaa minkä he ovat todenneet parhaaksi: Jatka arkea esikoisen rytmiin! Vauva sopeutuu mihin vaan, mutta esikoisen on vaikea sopeutua jos yhtäkkiä meneekin päivän rytmit sekaisin. Siskoni vauvalle alkoi muodostua hyvin pian syntymän jälkeen selkeä päivärytmi, kun päivä kulki esikoisen mukana: Aamulla heräilivät samaan aikaan, aamupalan jälkeen lähdettiin ulos ja silloin kuopus otti ensimmäiset päiväunensa vaunuissa koko ulkoilun ajan (myöhemmin nukkui vain osan ulkoilusta ja sisko herättelikin vauvaa, että saisi sitten lapset nukkumaan samaan aikaan iltapäivästä). Keskipäivällä lounas ja esikoinen päiväunille, ja kuopus toisille päiväunille. Illansuussa vielä usein ulos, jolloin kuopus saattoi ottaa vielä kolmannet tirsat. Yöunille menivät samaan aikaan. Kyllä sitä kuulemma pystyy ruttaamaan ne päivärytmit sillain, että itsellekin jää omaa aikaa vaikka onkin kaksi pientä. Helpointa on siis pysyä vanhassa rytmissä, vauva tulee siinä mukana ja oppii siihen hyvin nopeasti.

 

Meillä on pojilla ikäeroa 1v 1 kk 5 pv, ja nyt kun kuopus on 4kk ni vois sanoo et elämä voittaa. Kakkonen oppi itse nukahtamaan vähän vajaa 3 kk iässä ja esikoinen on nukkunu omassa huoneessa jo puolvuotiaasta lähtien (esikko nyt 1 v 5 kk) Kyl sitä ihmeen moneen repee vaik mäki aattelin aluks etten selvii ollenkaan, mut nyt kun rupee varsinkin illat olemaan niin säännöllisiä et ei siinä oo mitään kamalaa. Vielä on vauvan rytmi hiukan hakusessa, mut ei paljoo. Esikko ei herää vauvan itkuun, mut nukkuukin tosiaan eri huoneessa. Olis tarkotus laittaa heidät samaan huoneeseen kunhan tää kakkonen nukkuu sen 12 tuntia yössä kun esikkokin. Sitä aikaa jännitän itse. Kyl se hyvin menee kun uskot ite et selviät.

 

Samaa jännätään täällä! :wave: Että kuinka alkaa sujumaan.. Tyttö on silloin 1,8kk ja on tälläkin hetkellä hoidossa. Tykkää leikkiä toisten lasten kanssa ja tarkoitus olis jatkaa ns. kerho-tyylisesti tuota hoidossa käymistä, noin pari pv/vko. Saapahan itsekin vähän levätä ja tyttö taas peuhata.. En ymmärrä mitä pahaa siinä toisten mielestä on? Ehkä kaikki lapset ei kokisi hoidossa käymistä niin positiivisesti kuin meidän taapero, minkä tietty ymmärrän..

 

Meidän pojilla ikäeroa 1v10kk. Tuntuu ettei kahden kanssa ole oikeastaan sen raskaampaa kuin yhdenkään. Tämä johtunee varmaan siitä, että esikoinen, 2v4kk, on todella tempperamenttinen (myös parhaassa uhmassa) ja kuopus, 5kk, taas tosi rauhallinen ja sopeutuva vauva. Päivärytmi menee esikoisen mukaan. Aamulla ollaan ulkona ja kuopus nukkuu tällöín ekat päiväunet. Sitten toiset unet nukkuu samaan aikaan kun esikoinenkin. Ja kolmannet illalla. Esikoinen tarvii edelleen nukuttaa, mutta kuopus nukahtaa omaan sänkyynsä joka helpottaa kummasti. Esikoinen nukkuu yönsä omassa huoneessaan ja ihan aluksi saattoi herätä vauvan itkuun. Käski laittaa tutin vauvan suuhun ja jatkoi unia.

Kolme esimmäistä kuukautta esikoinen oli tosi mustasukkainen ja yritti läpsiä. Nyt hoitaa ja pussailee veljeä. Tosin tilanne elää kokoajan ja saa nähdä miten reagoi sitten siihen, kun pitää leluja jakaa.

Liikumme pitemmät matkat tuplarattailla. Talvella monesti pulkalla ja vaunuilla. Kun mies pääsee mukaan esikoinen pyöräilee ja vauva matkustaa vaunuissa.

Harrastustoiminnasta: kesällä käymme puistossa, jossa on aika paljon samanikäistä seuraa. Talvelle kävimme muskarissa ja avoimessa päiväkerhossa. Syksylle olen esikoiselle hakenut kerhopaikkaa, jossa ollaan muutamana päivänä viikkossa 2h.

Iloista odotusta! Ja kyllä ne asiat loksahtavat kuin itsestään paikoilleen. Itse voisin sanoa, että viihdyn nyt jopa paremmin kotona kuin ennen kuopuksen syntymää -ei nimittäin tule tylsiä hetkiä! <br><br>

 

Kiitos kaikille ihan älyttömästi vastauksista! Eiköhän se arki ala meilläkin tavalla tai toisella rullaamaan, kunhan sitten aikanaan pikkukakkonen syntyy. Sitä odotellessa kuin kuuta nousevaa....

 

mustasukkaisuus vaivasi/vaivaa joskus kovastikin.
Olen mahdollisimman paljon pysynyt taaperon rytmissä ja se on toiminut aika hyvin.
Välillä tuntuu, ettei kädet ja aika riitä mihinkään, mutta kyllä mä paljon hurjempaa pelkäsin.
Yllättävän hyvin vielä pärjää, kun vauvakin on paikoillaan.