***SYYSMASSUKOIDEN 2008 MUSSUKAT***
- Viestiketjun aloittaja Katjuska-78
- Ensimmäinen viesti
heippati 
meillä alkanut vauva arki taas ihan kivasti kun saatiin toi neiti kotiin sieltä sairaalasta.
meillä oli kanssa ristiäiset eilen ja tosi hyvin meni,tyttö nukkui koko toimituksen ajan jännitin sitä tosi paljon kun tuo tyttönen on niin rutunen et tuntuu kun olisi enemmän aikaa kiukkuinen kuin tyytyväinen. Mutta taisi kummitädillä olla suopea vaikutus kun rauhottui lähes välittömästi. Meidän tytöstä tuli Annu Maria Christina mustakin välillä tuntuu et nimi ei ole !"oikea" mut kai siihen sitten aikanaan tottuu... :heart:
Mun ja iskukin välit menee ihan aaltoliikettä,eilen jo luulin et kyllä tää tästä mut sitten isäntä taas yöllä näytti todellisen minänsä ja tää aamu mennyt taas vähemmän suopeissa merkeissä. Onneksi päästään tänään purkamaan silleen et siinä on ulkopuoleinen ihminen mukana jos vähän helpottaisi.
meillä on onneksi yöunet vähän pidentyneet ensimmäinen väli saattaa olla jopa neljätuntia mut sitten puolesta yöstä eteenpäin mennään max kolmen tunnin pätkissä. päivät kyllä tankataan maitoa välillä jopa tunnin välein mutta ei siitä apua yöllä ole...
meillä olisi huomenna 2kk neuvola vähän jännittää miten toi neitin paino on kehittynyt kun sen rotan jäljiltä paino laski aika kovasti.
KYllä noi vauvat kehittyy tosi nopeasti,näin tänään kaverin 3vkosen vauvan ja kyllä meidän neiti tuntu tosi "isolta" tytöltä kun pidin sitä vaavia sylissä,tuo rötkäle kun painaa jo aavistuksen yli 5kiloo.
Nyt jännitän sitä että nukkuuko annu pihalla vielä sen ajan kun mennään käymään siellä terapeutilla mun kaveri tulee paimentamaan tuota vaavia siksi aikaa.
Kummilahjoja en ole osannut edes miettiä mut nyt tuli sellainen aatos et olisihan niille kiva tettää vaikka kuvat tuosta kummityöstä.
isänpäivälahjasta ei mitään hajua, kun välit ollut niin tulehtuneet niin ei ole tullut moinen edes mieleen.
MUt nyt täytyy mennä valmistatuun..paneudun illalla enmmän kirjoituksiin..
annu ja äippyli
meillä alkanut vauva arki taas ihan kivasti kun saatiin toi neiti kotiin sieltä sairaalasta.
meillä oli kanssa ristiäiset eilen ja tosi hyvin meni,tyttö nukkui koko toimituksen ajan jännitin sitä tosi paljon kun tuo tyttönen on niin rutunen et tuntuu kun olisi enemmän aikaa kiukkuinen kuin tyytyväinen. Mutta taisi kummitädillä olla suopea vaikutus kun rauhottui lähes välittömästi. Meidän tytöstä tuli Annu Maria Christina
mustakin välillä tuntuu et nimi ei ole !"oikea" mut kai siihen sitten aikanaan tottuu... :heart: Mun ja iskukin välit menee ihan aaltoliikettä,eilen jo luulin et kyllä tää tästä mut sitten isäntä taas yöllä näytti todellisen minänsä ja tää aamu mennyt taas vähemmän suopeissa merkeissä. Onneksi päästään tänään purkamaan silleen et siinä on ulkopuoleinen ihminen mukana jos vähän helpottaisi.
meillä on onneksi yöunet vähän pidentyneet ensimmäinen väli saattaa olla jopa neljätuntia mut sitten puolesta yöstä eteenpäin mennään max kolmen tunnin pätkissä. päivät kyllä tankataan maitoa välillä jopa tunnin välein mutta ei siitä apua yöllä ole...
meillä olisi huomenna 2kk neuvola vähän jännittää miten toi neitin paino on kehittynyt kun sen rotan jäljiltä paino laski aika kovasti.
KYllä noi vauvat kehittyy tosi nopeasti,näin tänään kaverin 3vkosen vauvan ja kyllä meidän neiti tuntu tosi "isolta" tytöltä kun pidin sitä vaavia sylissä,tuo rötkäle kun painaa jo aavistuksen yli 5kiloo.
Nyt jännitän sitä että nukkuuko annu pihalla vielä sen ajan kun mennään käymään siellä terapeutilla mun kaveri tulee paimentamaan tuota vaavia siksi aikaa.
Kummilahjoja en ole osannut edes miettiä mut nyt tuli sellainen aatos et olisihan niille kiva tettää vaikka kuvat tuosta kummityöstä.
isänpäivälahjasta ei mitään hajua, kun välit ollut niin tulehtuneet niin ei ole tullut moinen edes mieleen.
MUt nyt täytyy mennä valmistatuun..paneudun illalla enmmän kirjoituksiin..
annu ja äippyli
Hei pitkästä aikaa ja lämmin kiitos, kun olitte minua ihanasti kaipailleet :hug:
Täällä ollaan hengissä ja synnytyksen kauhut takanapäin. Kehdossa tuhisee huomenna kolme viikkoa täyttävä ihana pieni poika :heart: Lapsukainen syö 1,5-2 tunnin välein ja olen aika poikki... Monta kertaa olen saanut aloitettua tänne kirjoittamisen, mutta aina on jääny kesken
Aivan ihania nimiä olette lapsillenne antaneet! =)
Josko jotain synnytyskertomuksen tynkää tässä välissä koittaisin kirjoitella.
Eli meillä oli yliaikaiskontrolli rv 41+5 (perjantai) ja siellä kaikki hyvin. Vauva oli oikein virkeä kuulemma ja siksi käynnistys meni maanantaille rv 42+1. Aamulla sain ensimmäisen sytotecin, mutta sillä ei ollut minkäänlaista vaikutusta. Toisen jälkeen lähdin kävelylle muka vauhdittamaan asioita. Eipä ollut mitään apua siitäkään. Illalla kahdeksan aikaan sain kipeitä supistuksia viiden minuutin välein. Mies oli just lähdössä kotiin vierailuajan loppuessa, kun ihmettelin märkää oloa ja tulin siihen tulokseen, että olen pissannut housuun. Nousin sängystä ja punertavaa vettä valui aivan solkenaan jalkoja pitkin. Vaapuin äkkiä kylppäriin ja soitin hoitajakelloa. Lapsivettä tuli tosi paljon, eikä siinä suihkun jälkeen puetut megavaipat mitään auttaneet. Mies sai luvan jäädä vielä hetkeksi luokseni. Kivut jatkui edelleen ja sain osastolla puudutepiikin (petidiini). Ei mitään apua. Joskus siinä ennen puoltayötä lähdettiin synnytyssaliin pyörätuolilla. Muistikuvat on vähän hataria... Salissa kätilö meitä jo odottikin. Hän neuvoi ilokaasun otossa, mutta se oli aivan liian voimakasta --> pää meni ihan sekaisin. Pyysin pienempää annostusta ja sainkin, kätilö ihmetteli, enkö tykkää juhannuskänneistä No en just sillä hetkellä... Otin ilokaasua, mutta ei se saanut kuin pään sekaisin, liekö sen tarkoituskin viedä ajatukset pois kivusta...? Sain toisen kerran petidiiniä ja se auttoi hieman. Taidettiin miehen kanssa torkahtaakin siinä välissä. Kätilö oli aika erikoinen, ei aina miettinyt sanomisiaan ja teki mm. sisätutkimukset aivan kauhean kovakouraisesti. Kuulemma ei lyhyillä ja paksuilla sormillaan voi olla hellävaraisempi, kun sitä pyysin. Skalppia ei onnistunut saamaan vauvan päähän ja lääkäri tuli sen laittamaan. Irtosi siltikin vielä myöhemmin ja laitettiin taas uudelleen. Vieläkin on pojan päässä jälki Sydänäänet laski 60 välillä ja jouduin kyykkimään ihme asennossa. Kätilö raivosi, että vauhtia nyt, kun hänellä on toinenkin potilas... Yritin kyllä toimia ihan ohjeiden mukaan, mutta hehtaarimahan kanssa ja järkkyjen supistusten kourissa liikkuminen vain oli hieman hitaampaa Jossain vaiheessa kätilö kysyi mistä olemme kotoisin ja kerrottuamme oli hyvillään, että olemme Kehä kolmosen ulkopuolelta olevia selväjärkisiä, jolloin tästä voi tullakin jotain.. Jokseenkin huvittavaa. Jos olisimme olleet syntyperäisiä pääkaupunkiseutulaisia, olisikohan hän kenties suuttunut??
Kohdunkaulan tilanne ei edennyt laisinkaan yön pimeinä tunteina. Supistuksia alkoi tulla minuutin välein. Selkäsärky oli järjettömän kamala, eikä se helpottanut ollenkaan supistusten välillä. Kuulemma johtui sytoteceistä tämä epäinhimillisyys. Aamuun asti päästiin jollain ihmeen kaupalla ja kätilö vaihtui oikein mukavaksi. On se uskomattoman suuri vaikutus, minkä kätilö voi omalla asenteellaan ja rohkaisullaan tehdä! Tuskakin pienenee ammattitaitoisen ja empaattisen kätilön avulla! Yritin käveleskellä sängyn vierellä ja istua jumppapallolla, mutta ei ne kauheasti auttaneet. Mies juoksi lämmittämässä kaurapussia ja se onneksi lievitti pahimpia kipuja. Miehen tuki ja apu olivat muutenkin kullanarvoisia.
Päivällä (ei mitään käsitystä kellonajoista) sain epiduraalin. Tunsin samalla tuikahduksen iskias-hermon kohdalla. Puudutus auttoi hetkisen verran ja torkahdettiin miehen kanssa ihanasti uneen. Samalla laitettiin oksitosiinitippa, jotta supistukset tulisivat normaaleiksi (ei minuutin välein) ja tehoaisivat. Aika pian epiduraalin vaikutus alkoi hälventyä. Kätilö soitti anestesialääkärille ja sai ohjeen antaa lisäannoksen. Sen tuloksena oikea jalkani puutui täydellisesti. Lääkäri tuli laittamaan uuden puudutteen. Kivut olivat todella kovat ja sainkin armollisesti ensin spinaalin ja sitten epiduraalin. Ah mikä onni! Tunsin supistukset enää lievinä. Jonkin aikaa mentiin aika kivasti puutuneena. Oksensin useaan kertaan synnytyksen aikana ja aloin olla todella väsynyt. Ei siinä vältytty kyyneleiltäkään, kun en enää tahtonut jaksaa eteenpäin. Oli taas aika tutustua uuteen kätilöön vuoron vaihtuessa. Onneksi hän oli kertakaikkiaan ihana :flower:
Kohdunkaulaa oli edelleen hieman jäljellä, kuulemma paksu reuna ja olin auennut vasta parille sormelle... Tuskien taival jatkui ja oksitosiinia pistettiin kovemmalle. Toivoin alatiesynnytystä todella vahvasti. Lääkäri kävi välillä tutkimassa ja kerran sain jopa toivonkipinöitä edistymisestä. Toisen lääkärin mielestä edellinen oli ollut turhan optimistinen ja taas oltiin alkutekijöissä. Iltaa kohti mentiin ja aina sisätutkimuksen tulos oli yhtä masentava. Lopulta puoli kymmenen aikaan illalla lääkäri totesi synnytyksen pysähtyneen, koska avautuminen jäi 3-4 senttiin ja teki sektiopäätöksen. Itkin ihan hysteerisesti pettymystä ja väsymystä. Kai minut kärrättiin sängyllä leikkaussaliin ja mies vaihtoi vaatteet. Klo 21.55 syntyi sitten meidän ihana rakas poikamme :heart:
Hän oli ollut päälaki edellä tulossa ja kasvot väärään suuntaan... Ei siis ihme, ettei tullut omin voimin. Pää oli voimakkaasti muotoutunut (lääkärin sanoin), kun oli reppana yrittänyt tulla synnytyskanavaan. Nyt olen toipunut aika hienosti ja viikon sairaalareissun jälkeen on ihana olla kotona. Lapsi oli yhden yön valvontaosastolla tihentyneen hengityksen takia, mutta keuhkokuvat olivat puhtaat, eivätkä lääkärit löytäneet hänestä vikaa. ONNEKSI!!!
Synnytys oli niin traumaattinen, etten oikeen siitä pysty puhumaankaan ilman kyyneleitä. Viimeisin kätilöni on erikoistunut synnytyspelosta kärsivien äitien auttamiseen ja hänen aloitteestaan menen takaisin Naistenklinikalle parin viikon päästä. Käymme synnytyksen vaiheet hetki hetkeltä läpi samassa synnytyssalissa Tuntuu kamalalle koko ajatus, mutta tulevaisuutta ajatellen se on aivan varmasti tarpeellinen käynti. Jos näistä peloista pääsisi sitten eroon ja synnytystä voisi ajatella taaksepäin enemmän neutraalina asiana.
Tulipa purettua tuntoja, kummallinen olo kun taas kävi asioita läpi. Ehkä tämä kaikki auttaa pääsemään yli
Lueskelen teidän kuulumisianne tarkemmin ajan kanssa ja palaan kommentoimaan. Ihanaa alkanutta viikkoa jokaiseen kotiin! =)
Mayah ja ihana pieni poika 2 vk 6 päivää :heart:
Täällä ollaan hengissä ja synnytyksen kauhut takanapäin. Kehdossa tuhisee huomenna kolme viikkoa täyttävä ihana pieni poika :heart: Lapsukainen syö 1,5-2 tunnin välein ja olen aika poikki... Monta kertaa olen saanut aloitettua tänne kirjoittamisen, mutta aina on jääny kesken
Aivan ihania nimiä olette lapsillenne antaneet! =)
Josko jotain synnytyskertomuksen tynkää tässä välissä koittaisin kirjoitella.
Eli meillä oli yliaikaiskontrolli rv 41+5 (perjantai) ja siellä kaikki hyvin. Vauva oli oikein virkeä kuulemma ja siksi käynnistys meni maanantaille rv 42+1. Aamulla sain ensimmäisen sytotecin, mutta sillä ei ollut minkäänlaista vaikutusta. Toisen jälkeen lähdin kävelylle muka vauhdittamaan asioita. Eipä ollut mitään apua siitäkään. Illalla kahdeksan aikaan sain kipeitä supistuksia viiden minuutin välein. Mies oli just lähdössä kotiin vierailuajan loppuessa, kun ihmettelin märkää oloa ja tulin siihen tulokseen, että olen pissannut housuun. Nousin sängystä ja punertavaa vettä valui aivan solkenaan jalkoja pitkin. Vaapuin äkkiä kylppäriin ja soitin hoitajakelloa. Lapsivettä tuli tosi paljon, eikä siinä suihkun jälkeen puetut megavaipat mitään auttaneet. Mies sai luvan jäädä vielä hetkeksi luokseni. Kivut jatkui edelleen ja sain osastolla puudutepiikin (petidiini). Ei mitään apua. Joskus siinä ennen puoltayötä lähdettiin synnytyssaliin pyörätuolilla. Muistikuvat on vähän hataria... Salissa kätilö meitä jo odottikin. Hän neuvoi ilokaasun otossa, mutta se oli aivan liian voimakasta --> pää meni ihan sekaisin. Pyysin pienempää annostusta ja sainkin, kätilö ihmetteli, enkö tykkää juhannuskänneistä
No en just sillä hetkellä... Otin ilokaasua, mutta ei se saanut kuin pään sekaisin, liekö sen tarkoituskin viedä ajatukset pois kivusta...? Sain toisen kerran petidiiniä ja se auttoi hieman. Taidettiin miehen kanssa torkahtaakin siinä välissä. Kätilö oli aika erikoinen, ei aina miettinyt sanomisiaan ja teki mm. sisätutkimukset aivan kauhean kovakouraisesti. Kuulemma ei lyhyillä ja paksuilla sormillaan voi olla hellävaraisempi, kun sitä pyysin. Skalppia ei onnistunut saamaan vauvan päähän ja lääkäri tuli sen laittamaan. Irtosi siltikin vielä myöhemmin ja laitettiin taas uudelleen. Vieläkin on pojan päässä jälki Sydänäänet laski 60 välillä ja jouduin kyykkimään ihme asennossa. Kätilö raivosi, että vauhtia nyt, kun hänellä on toinenkin potilas... Yritin kyllä toimia ihan ohjeiden mukaan, mutta hehtaarimahan kanssa ja järkkyjen supistusten kourissa liikkuminen vain oli hieman hitaampaa Jossain vaiheessa kätilö kysyi mistä olemme kotoisin ja kerrottuamme oli hyvillään, että olemme Kehä kolmosen ulkopuolelta olevia selväjärkisiä, jolloin tästä voi tullakin jotain.. Jokseenkin huvittavaa. Jos olisimme olleet syntyperäisiä pääkaupunkiseutulaisia, olisikohan hän kenties suuttunut?? Kohdunkaulan tilanne ei edennyt laisinkaan yön pimeinä tunteina. Supistuksia alkoi tulla minuutin välein. Selkäsärky oli järjettömän kamala, eikä se helpottanut ollenkaan supistusten välillä. Kuulemma johtui sytoteceistä tämä epäinhimillisyys. Aamuun asti päästiin jollain ihmeen kaupalla ja kätilö vaihtui oikein mukavaksi. On se uskomattoman suuri vaikutus, minkä kätilö voi omalla asenteellaan ja rohkaisullaan tehdä! Tuskakin pienenee ammattitaitoisen ja empaattisen kätilön avulla! Yritin käveleskellä sängyn vierellä ja istua jumppapallolla, mutta ei ne kauheasti auttaneet. Mies juoksi lämmittämässä kaurapussia ja se onneksi lievitti pahimpia kipuja. Miehen tuki ja apu olivat muutenkin kullanarvoisia.
Päivällä (ei mitään käsitystä kellonajoista) sain epiduraalin. Tunsin samalla tuikahduksen iskias-hermon kohdalla. Puudutus auttoi hetkisen verran ja torkahdettiin miehen kanssa ihanasti uneen. Samalla laitettiin oksitosiinitippa, jotta supistukset tulisivat normaaleiksi (ei minuutin välein) ja tehoaisivat. Aika pian epiduraalin vaikutus alkoi hälventyä. Kätilö soitti anestesialääkärille ja sai ohjeen antaa lisäannoksen. Sen tuloksena oikea jalkani puutui täydellisesti. Lääkäri tuli laittamaan uuden puudutteen. Kivut olivat todella kovat ja sainkin armollisesti ensin spinaalin ja sitten epiduraalin. Ah mikä onni! Tunsin supistukset enää lievinä. Jonkin aikaa mentiin aika kivasti puutuneena. Oksensin useaan kertaan synnytyksen aikana ja aloin olla todella väsynyt. Ei siinä vältytty kyyneleiltäkään, kun en enää tahtonut jaksaa eteenpäin. Oli taas aika tutustua uuteen kätilöön vuoron vaihtuessa. Onneksi hän oli kertakaikkiaan ihana :flower:
Kohdunkaulaa oli edelleen hieman jäljellä, kuulemma paksu reuna ja olin auennut vasta parille sormelle... Tuskien taival jatkui ja oksitosiinia pistettiin kovemmalle. Toivoin alatiesynnytystä todella vahvasti. Lääkäri kävi välillä tutkimassa ja kerran sain jopa toivonkipinöitä edistymisestä. Toisen lääkärin mielestä edellinen oli ollut turhan optimistinen ja taas oltiin alkutekijöissä. Iltaa kohti mentiin ja aina sisätutkimuksen tulos oli yhtä masentava. Lopulta puoli kymmenen aikaan illalla lääkäri totesi synnytyksen pysähtyneen, koska avautuminen jäi 3-4 senttiin ja teki sektiopäätöksen. Itkin ihan hysteerisesti pettymystä ja väsymystä. Kai minut kärrättiin sängyllä leikkaussaliin ja mies vaihtoi vaatteet. Klo 21.55 syntyi sitten meidän ihana rakas poikamme :heart:
Hän oli ollut päälaki edellä tulossa ja kasvot väärään suuntaan... Ei siis ihme, ettei tullut omin voimin. Pää oli voimakkaasti muotoutunut (lääkärin sanoin), kun oli reppana yrittänyt tulla synnytyskanavaan. Nyt olen toipunut aika hienosti ja viikon sairaalareissun jälkeen on ihana olla kotona. Lapsi oli yhden yön valvontaosastolla tihentyneen hengityksen takia, mutta keuhkokuvat olivat puhtaat, eivätkä lääkärit löytäneet hänestä vikaa. ONNEKSI!!!
Synnytys oli niin traumaattinen, etten oikeen siitä pysty puhumaankaan ilman kyyneleitä. Viimeisin kätilöni on erikoistunut synnytyspelosta kärsivien äitien auttamiseen ja hänen aloitteestaan menen takaisin Naistenklinikalle parin viikon päästä. Käymme synnytyksen vaiheet hetki hetkeltä läpi samassa synnytyssalissa
Tuntuu kamalalle koko ajatus, mutta tulevaisuutta ajatellen se on aivan varmasti tarpeellinen käynti. Jos näistä peloista pääsisi sitten eroon ja synnytystä voisi ajatella taaksepäin enemmän neutraalina asiana.Tulipa purettua tuntoja, kummallinen olo kun taas kävi asioita läpi. Ehkä tämä kaikki auttaa pääsemään yli
Lueskelen teidän kuulumisianne tarkemmin ajan kanssa ja palaan kommentoimaan. Ihanaa alkanutta viikkoa jokaiseen kotiin! =)
Mayah ja ihana pieni poika 2 vk 6 päivää :heart:
Tervehdys!
Jos näin kerran viikkoon ehtisi lueskella ja kirjoitella kuulumisia
Vaatteiden kanssa tuskailijoiden joukkoon liityn minäkin! 5 vkoa synnytyksestä ja tällä hetkellä päälle mahtuu edelleenkin äitiyshousut/mieheltä lainatut verkkarit Eipä paljoa tee mieli lähteä ostoksille tai yhtään mihinkään muuallekaan kiertelemään. Mikään takki ei mene kiinni, isäni vanha fleece-takki, jota olen käyttänyt kotona pihatöissä on ainoa. Kai se on pakko jokun takki hommata, ei viitsisi noissa miesten vaatteissakaan koko syksyä kulkea. Painoa on kuitenkin lähtenyt jo 10 kg (toki samanverran vielä pudotettavaa), mutta kun taitaa olla kaikki tossa keskivartalon alueellaa... Ja ristiäisiin pitäisi vielä jotain siistiä päällepantavaa kehittää! Taidan suunnistaa ihan suosiolla johonkin isojen tyttöjen osastolle ja ottaa jotain tunika-mallia päälle
Miehen heräämisistä öisin oli puhetta. Meillä mies oli vain viikon isyyslomalla ja sen jälkeen ei ole kyllä noussut öisin muutoin kuin joskus viikonloppuisin. Tietty herää aina jos pikku-ukko alkaa itkeä, mutta eipä tuo voisi edes yöllä mitään tehdä kun tissimaidolla mennään. Nousen itse yleensä ylös ja syötänkin olohuoneessa, koska aina välillä menee huutamiseksi tuo syöminen.
Vaippaa ei vaihdeta yöllä ellen haista että olis kakat tai sitten pikku-ukko pöräyttele syödessään. Meillä käytössä Pampersin 2-koko, Liberot hankaa ukkelin taipeita. Hatunnosto kestojen kanssa jaksaville! :heart: :flower: Tuntuu, että tota pyykkivuorta on ihan tarpeeksi muutenkin, en ole edes testannut kestoja :ashamed:
Seksiä on ollut tässä osoitteessa jo peräti kaksi kertaa! Ekan kerran kuukausi synnytyksestä, kun tikit (kolme kappaletta) oli lähteneet. Haluja olisi kyllä ollut itselläkin jo pari päivää synnytyksen jälkeen, mutta oli sen verran paikat kipeänä, että odoteltiin tähän saakka. Olin kieltämättä tosi yllättynyt, että itseäni ylipäätään jo huvitti!
Isänpäivälahjasta ei todellakaan tietoakaan ja millä ajalla sellaista ehtisi etsiäkään?!?!
Mies piti varpajaiset meillä kotona nyt lauantaina. Me oltiin pikku-ukon kanssa mun vanhempien luona parinkymmenen kilsan päässä yökylässä. Hyvin meni molemmissa osoitteissa! =) Kotiuduttiin eilen iltapäivästä ja isukki oli täällä jo siivonnut kämpän ja saunakin oli pesty! Eikä mitään suurempia tuhoja edes tullut.
Ristiäiset meillä on 22.11. Nimi voidaan paljastaa sen jälkeen
Viettekö jo vauvoja paljon mukananne kauppoihin ym? Ollaan käyty vasta ihan pari kertaa kaupassa vaunujen kanssa. Oon ollut jotenkin tosi arka lähtemään mihinkään, varsinkin kun imetyksen kanssa on vähän niin ja näin. Välillä syödään tosi rauhallisesti ja välillä on hirveetä räyhäämistä, mistä ei selvitä kuin alituisella tissin vaihtamisella ja tutin kanssa huijaamisella. Kyselin neuvolastakin, et voiko pientä jo viedä kauppakeskuksiin ja muihin, niin eipä täti nyt ainakaan kehoittanut niin tekemään. Sanoi, et varsinkin näin syksyllä kun flunssaa ja muuta paljon liikkeellä, niin siellähän ne pöpötkin jyllää missä paljon ihmisiä on. En sitten tiedä oonko nyt turhankin varovainen. Ukkeli kun on vielä sen luontoinen, et jos ei ruokaa tule heti alkaa hirveä huuto. Sama juttu jos herää jossain vähänkin vieraammaassa paikassa, alkaa mieletön konsertti ja toinen on oikeesti jo sen näköinen, et on ihan paniikissa. Yritetään pikkuhiljaa harjoitella.
Mulle tuli sitten viime viikon lopulla rintatulehdus. Toinen tissi osittain aivan punainen, kosketusarka ja kuumotti ja mulle nousi kuume. Sain onneks lääkekuurin ihan vaan kun soitin neuvolaan ja selostin oireet, niin lääkäri laittoi reseptin suoraan apteekkiin. NYt toi antibiootti vaan aiheuttanut sen, että pikku-ukolla on tosi pahat vatsavaivat ja niitä huudetaan koko iltapäivä ja alkuilta. Hirveetä katsoa kun toinen huutaa kipuaan eikä paljoa mitään voi tehdä. Rela-tipat on jo käytössä, et sit vaan yritetään vaihdella asentoja ja rauhoitella et ilma tulis ulos. Itsellä on oireet jo helpottaneet ja kuumekin lähti parissa päivässä. Täytyy kuitenkin syödä kuuri loppuun. Soitin vielä tänään uudestaan neuvolaan ja kyselin ohjeita pikkuisen vatsakipuiluun, mut eipä sille nyt mitään voi tehdä. Imetystäkään ei voi lopettaa kuurin ajaksi, kun rinnan tyhjentäminen on tosi tärkeää ja kaikista tehokkaimmin tuo pikku-ukko sen tekee.
Nautin vielä hetken hiljaisuudesta kun ukkeli vetää sikeitä vaunuissa
Zucchero + pikku-ukko 5vkoa 3 pvää
Jos näin kerran viikkoon ehtisi lueskella ja kirjoitella kuulumisia
Vaatteiden kanssa tuskailijoiden joukkoon liityn minäkin! 5 vkoa synnytyksestä ja tällä hetkellä päälle mahtuu edelleenkin äitiyshousut/mieheltä lainatut verkkarit
Eipä paljoa tee mieli lähteä ostoksille tai yhtään mihinkään muuallekaan kiertelemään. Mikään takki ei mene kiinni, isäni vanha fleece-takki, jota olen käyttänyt kotona pihatöissä on ainoa. Kai se on pakko jokun takki hommata, ei viitsisi noissa miesten vaatteissakaan koko syksyä kulkea. Painoa on kuitenkin lähtenyt jo 10 kg (toki samanverran vielä pudotettavaa), mutta kun taitaa olla kaikki tossa keskivartalon alueellaa... Ja ristiäisiin pitäisi vielä jotain siistiä päällepantavaa kehittää! Taidan suunnistaa ihan suosiolla johonkin isojen tyttöjen osastolle ja ottaa jotain tunika-mallia päälle Miehen heräämisistä öisin oli puhetta. Meillä mies oli vain viikon isyyslomalla ja sen jälkeen ei ole kyllä noussut öisin muutoin kuin joskus viikonloppuisin. Tietty herää aina jos pikku-ukko alkaa itkeä, mutta eipä tuo voisi edes yöllä mitään tehdä kun tissimaidolla mennään. Nousen itse yleensä ylös ja syötänkin olohuoneessa, koska aina välillä menee huutamiseksi tuo syöminen.
Vaippaa ei vaihdeta yöllä ellen haista että olis kakat tai sitten pikku-ukko pöräyttele syödessään. Meillä käytössä Pampersin 2-koko, Liberot hankaa ukkelin taipeita. Hatunnosto kestojen kanssa jaksaville! :heart: :flower: Tuntuu, että tota pyykkivuorta on ihan tarpeeksi muutenkin, en ole edes testannut kestoja :ashamed:
Seksiä on ollut tässä osoitteessa jo peräti kaksi kertaa! Ekan kerran kuukausi synnytyksestä, kun tikit (kolme kappaletta) oli lähteneet. Haluja olisi kyllä ollut itselläkin jo pari päivää synnytyksen jälkeen, mutta oli sen verran paikat kipeänä, että odoteltiin tähän saakka. Olin kieltämättä tosi yllättynyt, että itseäni ylipäätään jo huvitti!
Isänpäivälahjasta ei todellakaan tietoakaan ja millä ajalla sellaista ehtisi etsiäkään?!?!
Mies piti varpajaiset meillä kotona nyt lauantaina. Me oltiin pikku-ukon kanssa mun vanhempien luona parinkymmenen kilsan päässä yökylässä. Hyvin meni molemmissa osoitteissa! =) Kotiuduttiin eilen iltapäivästä ja isukki oli täällä jo siivonnut kämpän ja saunakin oli pesty! Eikä mitään suurempia tuhoja edes tullut.
Ristiäiset meillä on 22.11. Nimi voidaan paljastaa sen jälkeen
Viettekö jo vauvoja paljon mukananne kauppoihin ym? Ollaan käyty vasta ihan pari kertaa kaupassa vaunujen kanssa. Oon ollut jotenkin tosi arka lähtemään mihinkään, varsinkin kun imetyksen kanssa on vähän niin ja näin. Välillä syödään tosi rauhallisesti ja välillä on hirveetä räyhäämistä, mistä ei selvitä kuin alituisella tissin vaihtamisella ja tutin kanssa huijaamisella. Kyselin neuvolastakin, et voiko pientä jo viedä kauppakeskuksiin ja muihin, niin eipä täti nyt ainakaan kehoittanut niin tekemään. Sanoi, et varsinkin näin syksyllä kun flunssaa ja muuta paljon liikkeellä, niin siellähän ne pöpötkin jyllää missä paljon ihmisiä on. En sitten tiedä oonko nyt turhankin varovainen. Ukkeli kun on vielä sen luontoinen, et jos ei ruokaa tule heti alkaa hirveä huuto. Sama juttu jos herää jossain vähänkin vieraammaassa paikassa, alkaa mieletön konsertti ja toinen on oikeesti jo sen näköinen, et on ihan paniikissa. Yritetään pikkuhiljaa harjoitella.
Mulle tuli sitten viime viikon lopulla rintatulehdus. Toinen tissi osittain aivan punainen, kosketusarka ja kuumotti ja mulle nousi kuume. Sain onneks lääkekuurin ihan vaan kun soitin neuvolaan ja selostin oireet, niin lääkäri laittoi reseptin suoraan apteekkiin. NYt toi antibiootti vaan aiheuttanut sen, että pikku-ukolla on tosi pahat vatsavaivat ja niitä huudetaan koko iltapäivä ja alkuilta. Hirveetä katsoa kun toinen huutaa kipuaan eikä paljoa mitään voi tehdä. Rela-tipat on jo käytössä, et sit vaan yritetään vaihdella asentoja ja rauhoitella et ilma tulis ulos. Itsellä on oireet jo helpottaneet ja kuumekin lähti parissa päivässä. Täytyy kuitenkin syödä kuuri loppuun. Soitin vielä tänään uudestaan neuvolaan ja kyselin ohjeita pikkuisen vatsakipuiluun, mut eipä sille nyt mitään voi tehdä. Imetystäkään ei voi lopettaa kuurin ajaksi, kun rinnan tyhjentäminen on tosi tärkeää ja kaikista tehokkaimmin tuo pikku-ukko sen tekee.
Nautin vielä hetken hiljaisuudesta kun ukkeli vetää sikeitä vaunuissa
Zucchero + pikku-ukko 5vkoa 3 pvää
snodgrass
Mayah paljon onnea pienestä pojasta ja tervetuloa tänne! :flower: :heart:
Olipas sulla rankka reissu sairaalassa. Onneksi edes kätilöt muuttuivat kerta kerralta mukavammiksi, ajattele jos järjestys oli mennyt toisin päin! Ehkä siitä ensimmäisestä voisi laittaa palautetta jos jaksaa? On varmasti hyvä tosiaan mennä käymään se synnytys läpi, onpa hyvä sinulla oli kätilö jolla on valmiutta tällaiseen jälkihoitoon.
Tsemppiä ja :hug: !
daydreams Mitä ihmettä? Jokaisen kastamani vauvan perheen olen tavannut heidän kotonaan, täällä meilläpäin on ihan selviö että pappi tulee kotiin käymään Eihän nyt vauvan ja vielä sisarusten kanssa lähdetä mihinkään virastotalolle raahautumaan kun pappi voi ihan hyvin kulkea! Höh!
Olipas sulla rankka reissu sairaalassa. Onneksi edes kätilöt muuttuivat kerta kerralta mukavammiksi, ajattele jos järjestys oli mennyt toisin päin! Ehkä siitä ensimmäisestä voisi laittaa palautetta jos jaksaa? On varmasti hyvä tosiaan mennä käymään se synnytys läpi, onpa hyvä sinulla oli kätilö jolla on valmiutta tällaiseen jälkihoitoon.
Tsemppiä ja :hug: !
daydreams Mitä ihmettä? Jokaisen kastamani vauvan perheen olen tavannut heidän kotonaan, täällä meilläpäin on ihan selviö että pappi tulee kotiin käymään
Eihän nyt vauvan ja vielä sisarusten kanssa lähdetä mihinkään virastotalolle raahautumaan kun pappi voi ihan hyvin kulkea! Höh!snodgrass sitäpä juuri, mä oon kuullut että jopa samalla paikkakunnalla jotkut papit tulee kotiin!salossa asuva ystävä sanoi että aina tulee kotiin, esikoinen tai ei.
ei tosiaan sillon haitannut kun vaan yhen kanssa kirkkoherranvirastoon piti raahautua mutta nyt kun olikin kaks, ja vielä tuplat ja talon eessä rappuset niin johan meinas huumori loppua.Olikoos sitte nii kiireinen pappi vai mikä lie...
Mayah onnea kovasti!kurja että noin pitkitty synnytys ja varmasti auttaa kun täälläkin sitä purat...ettei jää painamaan.
isänpäivä lahjoja oon aiemmin antanut miehelle iskä-paidan, iskä on ihana-bokserit, pojan tekemiä piirustuksia jotka oon kehystäny ja aja hiljaa isi-avaimenperän.Papat on saanu hiirimatot pojan kuvalla, pappa paitoja, (mun isällä on kai kaks, pappa-paita ja paita jossa lukee edessä pappa osaa mitä vaan ja takana mitä pappa ei osaa, sitä ei tarvitse osata) ja sit kans piirustuksia, jalanjälkiä yms.tyynyliinojakin oon tainnu antaa, (pojilla on kolme pappaa ja isopappa...) kuvalla ja pappa-tekstillä.
Nyt tilasin papoille ja miehelle magneetin poikien kuvalla, isopapalle "isopappa"-tyynyliinan, ja mun isälle tarvis vielä jotain keksiä niinkun multa eikä pojilta...me ollaan isän kanssa tosi hyvissä väleissä ja aattelinkin että kirjoittaisin sille kirjeen.kuulostaa ehkä ihan tyhmältä mutta mä luulen että isä arvostais sitä, ja sais kerranki kunnolla kertoa miten kiitollinen siitä ja sen tuesta mä olen.
zucchero mulla on pojat kyllä mukana ihan kaikkialla.pari kertaa viikossa käydään kaupassa, ja muuten kaupungilla hyöritään aika usein.Imetys onnistuu missä vaan ja niin hyvin että sen puolesta onnistuu, en tiedä tulisko niin paljon liikuttua jos imetys olis hankalampaa.
aatumaria kiva että saitte annun kotiin!
jouskari ihana nimi, kans vähän erikoisempi!
apua, kello on jo vaikka mitä, mulla ja Eetillä on kummitädin kans treffit kaupungilla joten täytyykin tästä jo lopetella...
ei tosiaan sillon haitannut kun vaan yhen kanssa kirkkoherranvirastoon piti raahautua mutta nyt kun olikin kaks, ja vielä tuplat ja talon eessä rappuset niin johan meinas huumori loppua.Olikoos sitte nii kiireinen pappi vai mikä lie...
Mayah onnea kovasti!kurja että noin pitkitty synnytys ja varmasti auttaa kun täälläkin sitä purat...ettei jää painamaan.
isänpäivä lahjoja oon aiemmin antanut miehelle iskä-paidan, iskä on ihana-bokserit, pojan tekemiä piirustuksia jotka oon kehystäny ja aja hiljaa isi-avaimenperän.Papat on saanu hiirimatot pojan kuvalla, pappa paitoja, (mun isällä on kai kaks, pappa-paita ja paita jossa lukee edessä pappa osaa mitä vaan ja takana mitä pappa ei osaa, sitä ei tarvitse osata) ja sit kans piirustuksia, jalanjälkiä yms.tyynyliinojakin oon tainnu antaa, (pojilla on kolme pappaa ja isopappa...) kuvalla ja pappa-tekstillä.
Nyt tilasin papoille ja miehelle magneetin poikien kuvalla, isopapalle "isopappa"-tyynyliinan, ja mun isälle tarvis vielä jotain keksiä niinkun multa eikä pojilta...me ollaan isän kanssa tosi hyvissä väleissä ja aattelinkin että kirjoittaisin sille kirjeen.kuulostaa ehkä ihan tyhmältä mutta mä luulen että isä arvostais sitä, ja sais kerranki kunnolla kertoa miten kiitollinen siitä ja sen tuesta mä olen.
zucchero mulla on pojat kyllä mukana ihan kaikkialla.pari kertaa viikossa käydään kaupassa, ja muuten kaupungilla hyöritään aika usein.Imetys onnistuu missä vaan ja niin hyvin että sen puolesta onnistuu, en tiedä tulisko niin paljon liikuttua jos imetys olis hankalampaa.
aatumaria kiva että saitte annun kotiin!
jouskari ihana nimi, kans vähän erikoisempi!
apua, kello on jo vaikka mitä, mulla ja Eetillä on kummitädin kans treffit kaupungilla joten täytyykin tästä jo lopetella...
Noin, nyt meillä on viety paperit henkikirjoittajalle. Passihakemuskin pitäisi käydä tehtailemassa. Meidän neidin nimi on sen verran harvinainen, ettei tänä vuonna ole yhtään kirjattu väestörekisteriin. Tosin ei niin harvinainen nimi, kuin esikolla (5 kpl) mutta en tiedä uskallanko paljastaa. Piiperönä häntä edelleen kutsumme. Joku varmaan osaa arvata mikä se nimi on.
Meillä mies ei herää öisin lainkaan vauvan ääniin. Tosin tulee vasta yösyötön jälkeen yleensä nukkumaan. Ne työajat.. Eikä ole vaihtanut kuin kerran Piipin vaipan. Vai oliko sitäkään? No, kun lähden töihin ja hän jää kotiin niin silloin hän kyllä saa ihan tarpeeksi vaippoja vaihtaa. Parempi, että viettää vaipanvaihdon ajan esikoisen seurassa ja sylittelee sitten kun se on mahdollista niin että itse saan olla esikon kanssa.
Ihan järkky kokemus Mayahilla.
Uskomatonta, että meitä on tässä pinossa jo 2kk vanhojen vauvojen vanhempia ja 2vko vanhojen vanhempia. Mutta näin se vain on..
Mainitsinhan siitä, että Jekovit meillä aina oksennettiin. Devitol on ollut ihan toista, sitä syödään ilman oksuja. Ja Piipi osaa jo vähän jutellakin. Ihanaa.
Hexa ja huomenna 2kk vanha Piipi Piiperöinen
Meillä mies ei herää öisin lainkaan vauvan ääniin. Tosin tulee vasta yösyötön jälkeen yleensä nukkumaan. Ne työajat.. Eikä ole vaihtanut kuin kerran Piipin vaipan. Vai oliko sitäkään? No, kun lähden töihin ja hän jää kotiin niin silloin hän kyllä saa ihan tarpeeksi vaippoja vaihtaa. Parempi, että viettää vaipanvaihdon ajan esikoisen seurassa ja sylittelee sitten kun se on mahdollista niin että itse saan olla esikon kanssa.
Ihan järkky kokemus Mayahilla.
Uskomatonta, että meitä on tässä pinossa jo 2kk vanhojen vauvojen vanhempia ja 2vko vanhojen vanhempia. Mutta näin se vain on..
Mainitsinhan siitä, että Jekovit meillä aina oksennettiin. Devitol on ollut ihan toista, sitä syödään ilman oksuja. Ja Piipi osaa jo vähän jutellakin.
Ihanaa. Hexa ja huomenna 2kk vanha Piipi Piiperöinen
Mayah Olipa ikävä kokemus sulla. Mutta onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin... Mulla muuten auttoi ilokaasu tosi hyvin, vaikka aluks olinkin skeptinen sen suhteen. Eihän se kipua kokonaan poistanut (kuten ei kai mikään), mut vei siltä terän pois ja olo tuli pehmoiseksi. Epiduraaliin sen sijaan olin pettynyt. Se vaikutti mulla vaan niin, että nukahdin tunniksi. Sain myös kohdunkaulanpuudutteen.
Kantoliinasta Oon joitakin kertoja koittanut pitää tyttöä siinä, mut ei ole ainakaan vielä ruvennut viihtymään. Musta hän retkottaa siellä jotenkin tosi hankalan näköisessä asennossa, pää kenossa... Mut luin jostain, että se kuuluis asiaan eikä haittaa vauvaa?! Täytynee jatkaa harjoituksia.
Libra & "Smurffiina" huomenna 6 vkoa!
Kantoliinasta Oon joitakin kertoja koittanut pitää tyttöä siinä, mut ei ole ainakaan vielä ruvennut viihtymään. Musta hän retkottaa siellä jotenkin tosi hankalan näköisessä asennossa, pää kenossa... Mut luin jostain, että se kuuluis asiaan eikä haittaa vauvaa?! Täytynee jatkaa harjoituksia.
Libra & "Smurffiina" huomenna 6 vkoa!
haudi!
aatumaria onneksi olette saaneet Annun jo kotiin ja ulkopuolista apuakin olette hankkineet, toivottavasti kaikki nyt kääntyisi parhain päin! :hug:
mayahlla ollut rankka synnytys, toivottavasti saat purettua kokemuksen niin ettei siitä jäisi huonoja muistoja. Ehdottomasti kannattaa laittaa palautetta siitä ensimmäisestä urvelosta kätilöstä! Ystävälläni oli samanlainen tauno siellä naistenklinikalla ja tekivät hänestä "kantelun", eivätkä olleet muuten ainoita kyseisestä kätilöstä valittaneita.. ties vaikka sama tyyppi kyseessä.
zucchero mä olen ainaskin ollut pojan kanssa kaupoissa useastikin, eikä tuo näytä mitään pöpöjä sieltä saaneen.
Mä jo kovasti odotan sitä jälkitarkastusta, tietäisi onko kaikki tikit varmasti sulaneet ja voiko aloittaa jo hieman "kovemman" kuntoilun. Ärsyttää tuo roikkuva maha ja se ettei vaatteet mahdu päälle!!! En aio ostaa isompia uusia vaatteita, murr :kieh: saas nähdä onko sitten sinne ristiäisiin mitään päälle pantavaa....
Vauva nukkuu joten mä lähden taas hoitelemaan muita hommia :wave:
aatumaria onneksi olette saaneet Annun jo kotiin ja ulkopuolista apuakin olette hankkineet, toivottavasti kaikki nyt kääntyisi parhain päin! :hug:
mayahlla ollut rankka synnytys, toivottavasti saat purettua kokemuksen niin ettei siitä jäisi huonoja muistoja. Ehdottomasti kannattaa laittaa palautetta siitä ensimmäisestä urvelosta kätilöstä! Ystävälläni oli samanlainen tauno siellä naistenklinikalla ja tekivät hänestä "kantelun", eivätkä olleet muuten ainoita kyseisestä kätilöstä valittaneita.. ties vaikka sama tyyppi kyseessä.
zucchero mä olen ainaskin ollut pojan kanssa kaupoissa useastikin, eikä tuo näytä mitään pöpöjä sieltä saaneen.
Mä jo kovasti odotan sitä jälkitarkastusta, tietäisi onko kaikki tikit varmasti sulaneet ja voiko aloittaa jo hieman "kovemman" kuntoilun. Ärsyttää tuo roikkuva maha ja se ettei vaatteet mahdu päälle!!! En aio ostaa isompia uusia vaatteita, murr :kieh: saas nähdä onko sitten sinne ristiäisiin mitään päälle pantavaa....
Vauva nukkuu joten mä lähden taas hoitelemaan muita hommia :wave:
Moikkelis moikkelis!
Esikko on kerhossa ja neiti nukkuu joten heti änkesin koneelle...(kun muuta elämää ei ole... =) )
Juu meilläkin meni juhlat hienosti ja oli kyllä hyvä päätös pitää ne muualla kuin omassa kodissa!
Kun lapsi vieraitakin oli paljon ni aikamoisen shown ne saa aikaseks kun juoksentelevat ympäriinsä!
Meilläkin neiti nukkui koko "toimituksen" ajan ja muutenkin "käyttäytyi" mallikkaasti.
Ihania lahjoja saatiin ja nyt pitäis sit löytää niille paikka (kehyksiä,hammasrasia ym."sälää" ) kun asutaan kolmiossa ja neiti nukkuu viel meidän makkarissa.
Pojan huone on täysin sisustettu hänelle mutta kun neiti siirtyy samaan huoneeseen ni pitää sinne jotain neitimäistäkin laitella esille...
tai sitten muuttaa isompaan asuntoon.... =)
Sen verran oli neitikin väsynyt juhlien jälkeen että nukkui 6 tuntia yhteen putkeen seuraavana yönä.
Ja muutenkin on vakinaistunut se että eka pätkä on se pisin 5 tuntia ja sitten 3.
Tosi hyvin mun mielestä.Vaikka toki sitä nukkuisi koko yönkin putkeen...
Ne lauantain tuparit meni omalta osaltani hienosti,mutta kotona ei sitten ollutkaan mennyt yhtä hyvin.
Neiti ei oikeen ollut hyväksynyt pulloa ja oli yrittänyt juoda siitä aina hetken kerrallaan mutta ilmeisesti siitä tuli liian kovalla paineella koska haukkoi vaan henkeään ja puklasi sitä mukaa kaiken pois ja huusi sitten kuulema koko illan ennen kuin sippasi!
En tiedä johtuiko se korvikkeesta koska edellisenä iltana annettiin pumpattua ja sen joi ihan hyvin.
Vaiko oliko toisella vain ikävä äitiä...
Tai sitten pullosta tuli liikaa,oli liian nälkäinen tai jotain...
No heräsi sitten jo kahden aikaan yöllä syömään eikä siinä sitten sen kummempia.
Täytyy vaan yrittää jonkun ajan kanssa uudestaan.
:/
Onneksi tulee joulu!
Näitten juhlien jälkeen(kun niitä oli pitkään odotettu ja järjestelty) ni tuli jotenki semmonen "tyhjä" olo että mitähän seuraavaks keksis...
Kun mulla pitää aina olla jotain mitä odottaa.
Ja muutenkin on tullut jotenkin tosi haikee fiilis siitä kun toinen ei oo enää mikään vastasyntynyt!
Tää aika menee niin nopeasti!
Ja kun kattelee noita sairaala-sarjoja ja niitten synnytyksiä ni tekee taas(!) mieli päästä ite sinne synnärille..ihan pimeetä...
Tästä vauvan tuoksusta vaan ei saa tarpeekseen näköjään :heart:
Onneksi bestis saa vauvan helmikuussa-taas jotain odotettavaa...
Me ei kummeille annettu mitään lahjoja.
Kiitoskortit lähetetään kaikille vieraille ja lahjoja lähettäneille.
Yritän muuten sitten aina antaa neidin tekemiä kortteja ja piirrustuksia(sitten isompana) ja olla yhteyksissä heihin.
Mä olin jo yli viikon syömättä mitää hyvää ja muutenkaan en syönyt mitään ylimääräsiä annoksia mutta nyt sitten juhlien jälkeen kun jäi noita tarjoiltavia yli ni minähän ne sitten popsin täällä yksikseni... :ashamed:
Mä pystyn kyllä olla syömättä jos kotona ei ole mitään hyvää,en siis välttämättä lähde kaupasta hakemaan.
Mutta niin kauan kun kaapissa on jotain ni se ei.tod.säily siellä vkonloppuun!
Terveisin sokeriaddikti! B)
Esikko on kerhossa ja neiti nukkuu joten heti änkesin koneelle...(kun muuta elämää ei ole... =) )
Juu meilläkin meni juhlat hienosti ja oli kyllä hyvä päätös pitää ne muualla kuin omassa kodissa!
Kun lapsi vieraitakin oli paljon ni aikamoisen shown ne saa aikaseks kun juoksentelevat ympäriinsä!
Meilläkin neiti nukkui koko "toimituksen" ajan ja muutenkin "käyttäytyi" mallikkaasti.
Ihania lahjoja saatiin ja nyt pitäis sit löytää niille paikka (kehyksiä,hammasrasia ym."sälää" ) kun asutaan kolmiossa ja neiti nukkuu viel meidän makkarissa.
Pojan huone on täysin sisustettu hänelle mutta kun neiti siirtyy samaan huoneeseen ni pitää sinne jotain neitimäistäkin laitella esille...
tai sitten muuttaa isompaan asuntoon.... =)
Sen verran oli neitikin väsynyt juhlien jälkeen että nukkui 6 tuntia yhteen putkeen seuraavana yönä.
Ja muutenkin on vakinaistunut se että eka pätkä on se pisin 5 tuntia ja sitten 3.
Tosi hyvin mun mielestä.Vaikka toki sitä nukkuisi koko yönkin putkeen...
Ne lauantain tuparit meni omalta osaltani hienosti,mutta kotona ei sitten ollutkaan mennyt yhtä hyvin.
Neiti ei oikeen ollut hyväksynyt pulloa ja oli yrittänyt juoda siitä aina hetken kerrallaan mutta ilmeisesti siitä tuli liian kovalla paineella koska haukkoi vaan henkeään ja puklasi sitä mukaa kaiken pois ja huusi sitten kuulema koko illan ennen kuin sippasi!
En tiedä johtuiko se korvikkeesta koska edellisenä iltana annettiin pumpattua ja sen joi ihan hyvin.
Vaiko oliko toisella vain ikävä äitiä...
Tai sitten pullosta tuli liikaa,oli liian nälkäinen tai jotain...
No heräsi sitten jo kahden aikaan yöllä syömään eikä siinä sitten sen kummempia.
Täytyy vaan yrittää jonkun ajan kanssa uudestaan.
:/
Onneksi tulee joulu!
Näitten juhlien jälkeen(kun niitä oli pitkään odotettu ja järjestelty) ni tuli jotenki semmonen "tyhjä" olo että mitähän seuraavaks keksis...
Kun mulla pitää aina olla jotain mitä odottaa.
Ja muutenkin on tullut jotenkin tosi haikee fiilis siitä kun toinen ei oo enää mikään vastasyntynyt!
Tää aika menee niin nopeasti!
Ja kun kattelee noita sairaala-sarjoja ja niitten synnytyksiä ni tekee taas(!) mieli päästä ite sinne synnärille..ihan pimeetä...
Tästä vauvan tuoksusta vaan ei saa tarpeekseen näköjään :heart:
Onneksi bestis saa vauvan helmikuussa-taas jotain odotettavaa...
Me ei kummeille annettu mitään lahjoja.
Kiitoskortit lähetetään kaikille vieraille ja lahjoja lähettäneille.
Yritän muuten sitten aina antaa neidin tekemiä kortteja ja piirrustuksia(sitten isompana) ja olla yhteyksissä heihin.
Mä olin jo yli viikon syömättä mitää hyvää ja muutenkaan en syönyt mitään ylimääräsiä annoksia mutta nyt sitten juhlien jälkeen kun jäi noita tarjoiltavia yli ni minähän ne sitten popsin täällä yksikseni... :ashamed:
Mä pystyn kyllä olla syömättä jos kotona ei ole mitään hyvää,en siis välttämättä lähde kaupasta hakemaan.
Mutta niin kauan kun kaapissa on jotain ni se ei.tod.säily siellä vkonloppuun!
Terveisin sokeriaddikti! B)
snodgrass
jouskari täällä toinen sokeriaddikti! :wave: Kävi ihan samalla lailla: olin jo pystynyt oleen ilman herkkuja, mutta nytpäs minäkin vetelen niitä jämiä ilman mitään rajaa... :ashamed:
Ja sama juttu myös kun katselen synnytyksiä Olen ihan hurahtanut tähän meidän vauvaan ja mietin vaan että missä vaiheessa se kolmas olis hyvä... Ei oo ihan tervettä tää!
Ja sama juttu myös kun katselen synnytyksiä
Olen ihan hurahtanut tähän meidän vauvaan ja mietin vaan että missä vaiheessa se kolmas olis hyvä... Ei oo ihan tervettä tää!God dag
Jouskari Mulla tahtoo olla tapana ostaa kaupasta kaikenmaailman herkkuja :ashamed:
Myöskin ikävä synnyttämään, ollu jo pari viikkoa... Lisää lapsia en "halua" sitä tunnetta, kun lapsen saa syliin ekan kerran varmaan kaipailen ja kun oli niin helppo ja nopea synnytys niin sitäkin kokemusta "kaipailen"
Sitähän vois vaikka harkita kohdun vuokrausta
Aatumaria :hug: Onneksi olette saamassa apua ongelmiinne!!
Mayah Huh, mikä vauvan hakureissu Onneksi loppuakohden kätilöt vaihtui ammattitaitoisemmaksi!! Kuulee monesti vauvan olleen väärässä tarjonnassa, kun kohdunsuu ei ole lähteny aukeamaan!! Tämäkään ei selviä muutakuin ultraamalla! Mutta onneksi pääset käsittelemään asiaa vielä ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa ja vauva on toimitettu turvallisesti maailmaan, se on pää-asia
Hexa Voisikohan meillä aiheuttaa nuo jekovitit tuon oksenteun!?! Nyt kun on ruvettu antamaan 3 tippaa päivässä, oksentelu on lisääntyny... Tuntuu siltä että cuplatonit ei auta enään...
Tuliko teillä oksennus aina tippojen annon jälkeen vai pitkin päivää?? Meillä tuntuu tulevan pitkin päivää.
Voi kauhee :kieh: Tekemistä on vaikka kuinka ennen kastajaisia |O Ja tosiaan niitä vaatteitakaan en oo kerenny ettiä... Tai siis paita ja kengät on, mutta housut/hame puuttuu!!
Kasperi vie kakun perjantaina hoitoon, viettävät sitte hoitokavereiden kanssa synttäreitä siellä... Pitäis se kakku tilata, en rupea leipomaan!!
Ja koskahan sitä kannattaa siivota, että koirankarvat pysyis aisoissa. Lauantaina vietetään kastajaiset mun vanhempien luona ja sunnuntaina on esikoisen synttärit... Kiirettä pitää
Passikuvat käytiin ottamassa ja paperit vetäämään, lasten jäi vielä odottamaan Oskarin nimen virallistamista. Ja maksua... joku pentele vieny mein rahat =)
Pää on ollu pari päivää kipeenä ja toinen tissi oli äsken kipeenä. Oli aika täynnä, tiedä häntä mistä johtu. Äsken imetin sen tyhjäksi kunnolla, helpotti oloa... Toivottavasti ei ole tulehdusta tulossa!
Zucchero Kerran oon Oskarin ottanu kauppaan mukaan, mutta ostoksilla ja kaupungilla on käyty pari kertaa... Huomenna pitäis taas lähteä :/
Seksiä On pari kertaa kokeiltu... Ei ihan oo limakalvot vielä kunnossa joten ei se kutaa tehny... Halutkin on hukassa, paitsi miehellä. Tuntuu "ruinaavan" koko ajan... Täytyy aina välillä tyydytellä muuten avuin häntä
Neuvola oli tänään... Esikoinen on kasvanu hyvin 96cm pitkä ja 14,1kg Vaikkakin hoikkapoika on. Muut "temput" osasi hienosti, mutta näkö tarkistetaan uudestaan jälkitarkastuksen yhteydessä... Ei jaksanu keskittyä enään tai sitte ei näe kunnolla :/ Tuskin!
Kuopus oli sitte kasvanu reippaasti 4140 kg ( 2980g ), 53cm pitkä ( 49cm ) ja py 38cm ( 34,5 cm ) Ikää tulee huomenna 1kk :heart: Oskari väänsi hirveet tortut puntarille :x
Jos nyt lähtis ruokaa laittelemaan!
R iikka ja Oskari 4vkoa
Jouskari Mulla tahtoo olla tapana ostaa kaupasta kaikenmaailman herkkuja :ashamed:
Myöskin ikävä synnyttämään, ollu jo pari viikkoa... Lisää lapsia en "halua" sitä tunnetta, kun lapsen saa syliin ekan kerran varmaan kaipailen ja kun oli niin helppo ja nopea synnytys niin sitäkin kokemusta "kaipailen"
Sitähän vois vaikka harkita kohdun vuokrausta
Aatumaria :hug: Onneksi olette saamassa apua ongelmiinne!!
Mayah Huh, mikä vauvan hakureissu
Onneksi loppuakohden kätilöt vaihtui ammattitaitoisemmaksi!! Kuulee monesti vauvan olleen väärässä tarjonnassa, kun kohdunsuu ei ole lähteny aukeamaan!! Tämäkään ei selviä muutakuin ultraamalla! Mutta onneksi pääset käsittelemään asiaa vielä ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa ja vauva on toimitettu turvallisesti maailmaan, se on pää-asiaHexa Voisikohan meillä aiheuttaa nuo jekovitit tuon oksenteun!?! Nyt kun on ruvettu antamaan 3 tippaa päivässä, oksentelu on lisääntyny... Tuntuu siltä että cuplatonit ei auta enään...
Tuliko teillä oksennus aina tippojen annon jälkeen vai pitkin päivää?? Meillä tuntuu tulevan pitkin päivää.
Voi kauhee :kieh: Tekemistä on vaikka kuinka ennen kastajaisia |O Ja tosiaan niitä vaatteitakaan en oo kerenny ettiä... Tai siis paita ja kengät on, mutta housut/hame puuttuu!!
Kasperi vie kakun perjantaina hoitoon, viettävät sitte hoitokavereiden kanssa synttäreitä siellä... Pitäis se kakku tilata, en rupea leipomaan!!
Ja koskahan sitä kannattaa siivota, että koirankarvat pysyis aisoissa. Lauantaina vietetään kastajaiset mun vanhempien luona ja sunnuntaina on esikoisen synttärit... Kiirettä pitää
Passikuvat käytiin ottamassa ja paperit vetäämään, lasten jäi vielä odottamaan Oskarin nimen virallistamista. Ja maksua... joku pentele vieny mein rahat
=) Pää on ollu pari päivää kipeenä ja toinen tissi oli äsken kipeenä. Oli aika täynnä, tiedä häntä mistä johtu. Äsken imetin sen tyhjäksi kunnolla, helpotti oloa... Toivottavasti ei ole tulehdusta tulossa!
Zucchero Kerran oon Oskarin ottanu kauppaan mukaan, mutta ostoksilla ja kaupungilla on käyty pari kertaa... Huomenna pitäis taas lähteä :/
Seksiä On pari kertaa kokeiltu... Ei ihan oo limakalvot vielä kunnossa joten ei se kutaa tehny... Halutkin on hukassa, paitsi miehellä. Tuntuu "ruinaavan" koko ajan... Täytyy aina välillä tyydytellä muuten avuin häntä
Neuvola oli tänään... Esikoinen on kasvanu hyvin 96cm pitkä ja 14,1kg
Vaikkakin hoikkapoika on. Muut "temput" osasi hienosti, mutta näkö tarkistetaan uudestaan jälkitarkastuksen yhteydessä... Ei jaksanu keskittyä enään tai sitte ei näe kunnolla :/ Tuskin!Kuopus oli sitte kasvanu reippaasti 4140 kg ( 2980g ), 53cm pitkä ( 49cm ) ja py 38cm ( 34,5 cm ) Ikää tulee huomenna 1kk :heart: Oskari väänsi hirveet tortut puntarille
:x Jos nyt lähtis ruokaa laittelemaan!
R iikka ja Oskari 4vkoa
Ristäisenne kuulostivat ihanilta ja varastelin ihania vinkkejä Meillä kun aikaa suunnitella niitä tammikuun alkuun, kun ulkomaan kummit pääsevät vasta sitten paikalle.
Mayah - huh mikä kertomus, onneksi sitten se leikkauspäätös kumminkin viimein tehtiin, ihme ettei niillä ole mitään konstia tietää esim. vauvan epäkelpoa asentoa alatiesyntymään etukäteen ennen kuin sen leikkausessa näkee... Minut leikattiin suunnitellusti ja siitä nyt ei mitään traumoja ainakaan jäänyt, mukava leppoisa tapahtuma ja oli ohi 40 minuutissa, vaikka tietenkin haavakivut jatkuivat kovina parisen viikkoa asentoa sängyssä vaihtaessa ja ylös noustessa. Mutta noin kuukauden kuluttua ei ollut enää tuntemuksia haavan alueella, nyt kun siitä on 2 kk jumpat ym. liikunnat voi tehdä jo täysteholla.
Me oltiin vaavin kanssa pääkaupungissa äänestämässä, sukuloimassa ja kavereita ja työkavereita moikkaamassa. Siinäpä riittikin ohjelmaa ja ihmeteltävää 3 päivälle, kun tavattiin viitisenkymmentä ihmistä, joista ainakain 20 kovaäänisiä lapsia sekä pari koiraa ja pupu. No luulis että ainakin jotakin allergeeni ym. vastuskykysuojaa saatiin ja pääasia, että saatiin vähän melukokemuksia, meillä kun kotona tuppaa oleen liian hiljaista kun en viitsi täällä yksikseni päivät pitkät jutella. Onneksi J.S.A on selvästi sosiaalinen kaveri, joitakin aikuisia vähän vierasti mutta suurimmaksi osaksi tyytyi tarkkailemaan kiltisti menoa kaukalosta tai sylistä. Lauantaina päästiin kaveri kanssa vähän H:gin yöhön kun hänen miehensä ja vanhin tyttärensä kaitsivat lasta. Tosin vaavi ei ollut herännyt tuon 5 tunnin aikana, jonka pois olimme kertaakaan. Seuraavana päivänä kyl vähä väsytti, vaix vaavin kanssa nukuttiinkin klo 11 asti! No ehkä se pimeä sadesää ja kellonsiirtokin vaikuttivat asiaan onneksi tänään taas paistaa!! Matkat Treelta Hkiin sujuivat niin hyvin kun voi, eli takapenkillä oli viimeistä 10 km lukuunottamatta täyshiljaisuus. Kai siel nukuttiin, aion pitää kaukalon takana turvallisuussyistä, niin ei tule vilkuilta vauvaa ajaon aikana, vaikka ajatus aluksi oudolta tuntuikin. Tässä meidän lähellä sattui pari viikkoa sitten paha kolari, kun äiti laittoi tuttia vauvan suuhin ajaessaan ja ajoi liikennavaloihin pysähtyneiden perään.
Nyt kaupoille kiiresti, ennen kuin aurinko laskee ja sorry jos miljoona kirjoitusvirhettä!
Meillä kun aikaa suunnitella niitä tammikuun alkuun, kun ulkomaan kummit pääsevät vasta sitten paikalle.Mayah - huh mikä kertomus, onneksi sitten se leikkauspäätös kumminkin viimein tehtiin, ihme ettei niillä ole mitään konstia tietää esim. vauvan epäkelpoa asentoa alatiesyntymään etukäteen ennen kuin sen leikkausessa näkee... Minut leikattiin suunnitellusti ja siitä nyt ei mitään traumoja ainakaan jäänyt, mukava leppoisa tapahtuma ja oli ohi 40 minuutissa, vaikka tietenkin haavakivut jatkuivat kovina parisen viikkoa asentoa sängyssä vaihtaessa ja ylös noustessa. Mutta noin kuukauden kuluttua ei ollut enää tuntemuksia haavan alueella, nyt kun siitä on 2 kk jumpat ym. liikunnat voi tehdä jo täysteholla.
Me oltiin vaavin kanssa pääkaupungissa äänestämässä, sukuloimassa ja kavereita ja työkavereita moikkaamassa. Siinäpä riittikin ohjelmaa ja ihmeteltävää 3 päivälle, kun tavattiin viitisenkymmentä ihmistä, joista ainakain 20 kovaäänisiä lapsia sekä pari koiraa ja pupu. No luulis että ainakin jotakin allergeeni ym. vastuskykysuojaa saatiin ja pääasia, että saatiin vähän melukokemuksia, meillä kun kotona tuppaa oleen liian hiljaista kun en viitsi täällä yksikseni päivät pitkät jutella. Onneksi J.S.A on selvästi sosiaalinen kaveri, joitakin aikuisia vähän vierasti mutta suurimmaksi osaksi tyytyi tarkkailemaan kiltisti menoa kaukalosta tai sylistä. Lauantaina päästiin kaveri kanssa vähän H:gin yöhön kun hänen miehensä ja vanhin tyttärensä kaitsivat lasta. Tosin vaavi ei ollut herännyt tuon 5 tunnin aikana, jonka pois olimme kertaakaan. Seuraavana päivänä kyl vähä väsytti, vaix vaavin kanssa nukuttiinkin klo 11 asti! No ehkä se pimeä sadesää ja kellonsiirtokin vaikuttivat asiaan onneksi tänään taas paistaa!! Matkat Treelta Hkiin sujuivat niin hyvin kun voi, eli takapenkillä oli viimeistä 10 km lukuunottamatta täyshiljaisuus. Kai siel nukuttiin, aion pitää kaukalon takana turvallisuussyistä, niin ei tule vilkuilta vauvaa ajaon aikana, vaikka ajatus aluksi oudolta tuntuikin. Tässä meidän lähellä sattui pari viikkoa sitten paha kolari, kun äiti laittoi tuttia vauvan suuhin ajaessaan ja ajoi liikennavaloihin pysähtyneiden perään.
Nyt kaupoille kiiresti, ennen kuin aurinko laskee ja sorry jos miljoona kirjoitusvirhettä!
Moikkelis koikkelis vaan kaikille viimeinkin!
Ja kaikille ISOT ONNITTELUT omista nyyteistä!
Nyt ne sitten alkaa ollakkin vissiin jo kaikilla sylissä....
Ajattelin ensi alkuun, että vieroitan itseni tästä kamalasta kapistuksesta eli tietokoneesta, mutta ei se niin vaan onnistu!
Joten tulin sitten tännekkin puolelle praataamaan..
Hurjasti olette keskustelleet kaikesta, joten en hyvällä tahdollanikaan ehdi lukea kaikkea aikaansaamaanne.
Mutta katsotaan elämää eteenpäin siis.
Omaa napaa ensin!
Synnytys on jo kaukainen ja kaunis muisto, joka siis meni hyvin.
Poika on erittäin vaativainen ja viihtyy enimmäkseen vain sylissä.
Nyttemmin olen laittanut häntä lattialle värikkäitä leluja katselemaan ja parhaimmin onnistunut makoilu kestää noin 10min!
Sitteri on hyvä apuväline silloin, kun täytyy päästä koirat ulkoiluttamaan...
Yöt meillä menee aika kivasti, poika syö silloinkin 1-3 tunnin välein, kuten päiväsaikaankin.
Rintamaitoa tulee mielestäni aika sopivasti, välillä joudun antamaan 10-30ml lisämaitoa.
Tutti ei pikkumiehelle kelpaa, joten yritän sitten välttää myös sen peukalon joutumista sinne suuhun pitämällä ukkelilla ohuet hanskat kädessä nukkuessaan.
Kasvaa mies kovasti, 1kk neuvolassa painoa 5,1kg (4kg) ja pituutta 58,1cm (54cm).
Joten pieniksi on vaatteita jo jäänyt läjä... Nyyh!
Joku kyseli, että mitä tehdään, kun esikoinen on esikoulussa tms.
Minä aloitin vaunulenkit tällä viikolla ja ikää tuolla pojalla on siis 6vkoa ja 2pvää.
Tekee hyvää mielelle ja sielulle päästä ulos, kun nuo herkut tuntuu minullekkin maistuvan vähän liikaa.
Painoa on tippunut 12 kiloa, joten vielä ois ne 8kg jäljellä plus oma tavoite lisäksi, eli yht. 13kg.
Tavoitteseen pitäisi päästä ensi kesään mennessä, että mahtuu taas harrastevaatteet päälle...
Ristiäisiä järjestellään meillä, sillä koetos on 1.11.2008.
Toivottavasti kaikki onnistuisi ja poika olisi mallikkaasti edes siellä...
Seurakuntatalolla pidetään kemut, kotiin kun en vieraita halua tänne ikkunaremontin keskelle.
Mutta nyt päästän muutkin taas ääneen!
Kuullaan ja kirjoitellaan...
Mamitus2 ja Nappula 6vkoa+2pvää
Ja kaikille ISOT ONNITTELUT omista nyyteistä!
Nyt ne sitten alkaa ollakkin vissiin jo kaikilla sylissä....
Ajattelin ensi alkuun, että vieroitan itseni tästä kamalasta kapistuksesta eli tietokoneesta, mutta ei se niin vaan onnistu!
Joten tulin sitten tännekkin puolelle praataamaan..
Hurjasti olette keskustelleet kaikesta, joten en hyvällä tahdollanikaan ehdi lukea kaikkea aikaansaamaanne.
Mutta katsotaan elämää eteenpäin siis.
Omaa napaa ensin!
Synnytys on jo kaukainen
ja kaunis muisto, joka siis meni hyvin.Poika on erittäin vaativainen ja viihtyy enimmäkseen vain sylissä.
Nyttemmin olen laittanut häntä lattialle värikkäitä leluja katselemaan ja parhaimmin onnistunut makoilu kestää noin 10min!
Sitteri on hyvä apuväline silloin, kun täytyy päästä koirat ulkoiluttamaan...
Yöt meillä menee aika kivasti, poika syö silloinkin 1-3 tunnin välein, kuten päiväsaikaankin.
Rintamaitoa tulee mielestäni aika sopivasti, välillä joudun antamaan 10-30ml lisämaitoa.
Tutti ei pikkumiehelle kelpaa, joten yritän sitten välttää myös sen peukalon joutumista sinne suuhun pitämällä ukkelilla ohuet hanskat kädessä nukkuessaan.
Kasvaa mies kovasti, 1kk neuvolassa painoa 5,1kg (4kg) ja pituutta 58,1cm (54cm).
Joten pieniksi on vaatteita jo jäänyt läjä... Nyyh!
Joku kyseli, että mitä tehdään, kun esikoinen on esikoulussa tms.
Minä aloitin vaunulenkit tällä viikolla ja ikää tuolla pojalla on siis 6vkoa ja 2pvää.
Tekee hyvää mielelle ja sielulle päästä ulos, kun nuo herkut tuntuu minullekkin maistuvan vähän liikaa.
Painoa on tippunut 12 kiloa, joten vielä ois ne 8kg jäljellä plus oma tavoite lisäksi, eli yht. 13kg.
Tavoitteseen pitäisi päästä ensi kesään mennessä, että mahtuu taas harrastevaatteet päälle...
Ristiäisiä järjestellään meillä, sillä koetos on 1.11.2008.
Toivottavasti kaikki onnistuisi ja poika olisi mallikkaasti edes siellä...
Seurakuntatalolla pidetään kemut, kotiin kun en vieraita halua tänne ikkunaremontin keskelle.
Mutta nyt päästän muutkin taas ääneen!
Kuullaan ja kirjoitellaan...
Mamitus2 ja Nappula 6vkoa+2pvää
Moron taas
Eilen oli jälkitarkastus. Kuulemma oli siistinnäköistä alapäässä ja muutenkin kaikki ok. Ainut vaiva on tuo pissan karkailu juostessa... on jäänyt lantionpohjatreeni vähän vähille :ashamed: ...
Tänään kävin sitten kontrollissa tän murtuneen sormeni kanssa ja muuten menee hyvin, mutta kipsiä joutuukin kuulemma pitämään viisi viikkoa kolmen sijaan ! Vähempikin ois riittänyt, mutta kaipa on parempi antaa sen parantua rauhassa.
Mayahille sympatiaa pitkittyneestä synnytyksestä :hug: . Ilokaasu oli musta ihan kiva (hyvät kännit), mutta epiduraalista ei ollut mitään hyötyä, paitsi että multakin puutui oikea jalka .
Jouskari, R iikka ja Snodgras sekä muut hullut ! Oikeesti teissä kyllä on jotain vikaa, jos kaipaatte jo synnärille ja harmittelette vauvelin nopsaa kasvua. Minä jo odottelen, että koska Vilho muuttaa kotoa, jotta äiteen elämään mahtuis enemmän itsekkyytttä . Enkä todella kaipaa synnytystä, vaikka säälihän se olis tämä jätkä ainoaksi jättää... Harkitsen adoptiota sitten joskus muutaman vuoden päästä.
Vauvan luonteesta sen verran, että kuten Coralla, myös täällä osataan kovaan ääneen ilmaista mitä halutaan ja että se halutaan heti! Kovin kärsimätön ja utelias poika, joka on liikkunut heti syntymästään saakka aivan mahdottomasti. Varmaan kohta jo kävelee... Ei siis todellakaan makaa paikallaan, vaan aina on hirveä huitominen ja potkiminen sekä kääntyily menossa. Siksi kai viihtyykin enemmän lattialla kuin sitterissä, vaikka syli onkin paras paikka.
Aatumaria, hyvä, että haitte ammattiapua. Toivottavasti tulehtuneet välit korjautuvat.
Kakka-asiaa sen verran, että kyllä täällä kakka haisee (mun pierujeni lisäksi...), äidinmaidolle siis.
väpä ja vilho :heart:
Eilen oli jälkitarkastus. Kuulemma oli siistinnäköistä alapäässä ja muutenkin kaikki ok. Ainut vaiva on tuo pissan karkailu juostessa... on jäänyt lantionpohjatreeni vähän vähille :ashamed: ...
Tänään kävin sitten kontrollissa tän murtuneen sormeni kanssa ja muuten menee hyvin, mutta kipsiä joutuukin kuulemma pitämään viisi viikkoa kolmen sijaan
! Vähempikin ois riittänyt, mutta kaipa on parempi antaa sen parantua rauhassa.Mayahille sympatiaa pitkittyneestä synnytyksestä :hug: . Ilokaasu oli musta ihan kiva (hyvät kännit), mutta epiduraalista ei ollut mitään hyötyä, paitsi että multakin puutui oikea jalka
.Jouskari, R iikka ja Snodgras sekä muut hullut
! Oikeesti teissä kyllä on jotain vikaa, jos kaipaatte jo synnärille ja harmittelette vauvelin nopsaa kasvua. Minä jo odottelen, että koska Vilho muuttaa kotoa, jotta äiteen elämään mahtuis enemmän itsekkyytttä . Enkä todella kaipaa synnytystä, vaikka säälihän se olis tämä jätkä ainoaksi jättää... Harkitsen adoptiota sitten joskus muutaman vuoden päästä.Vauvan luonteesta sen verran, että kuten Coralla, myös täällä osataan kovaan ääneen ilmaista mitä halutaan ja että se halutaan heti! Kovin kärsimätön ja utelias poika, joka on liikkunut heti syntymästään saakka aivan mahdottomasti. Varmaan kohta jo kävelee... Ei siis todellakaan makaa paikallaan, vaan aina on hirveä huitominen ja potkiminen sekä kääntyily menossa. Siksi kai viihtyykin enemmän lattialla kuin sitterissä, vaikka syli onkin paras paikka.
Aatumaria, hyvä, että haitte ammattiapua. Toivottavasti tulehtuneet välit korjautuvat.
Kakka-asiaa sen verran, että kyllä täällä kakka haisee (mun pierujeni lisäksi...), äidinmaidolle siis.
väpä ja vilho :heart:
Heipskukkuu äitylit! Meillä on tähän asti sujunut loistavasti tämä aamu vauvan kanssa kahden kesken. Kahdeksalta mies lähti töihin ja just sitä ennen ehdin käydä suihkussa (luksusta). Sit syötin tytön ja annoin toisen nuokkua sylissä puolisen tuntia, kunnes nukahti ja siirsin taljalle nukkumaan. Toinen nukkui yli tunnin ja sain syötyä aamupalaa yms. Sitten tissittely, vaipan vaihto ja unitissi/röyhtäytys + 15 sylissä ja taas toinen nukkuu. Näinhän sen aina pitäisi mennäkin, mutta yleensä toinen nukkuu vain sylissä ja itsekseen vain vartin...
Maanantai oli aika kaaotista, en saanut kotona olla hetkeäkään ilman vauvaa sylissä. Lopulta lähdin siskolle ja vauva nukahti rattaisiin...
Pakko hehkuttaa, kun tilasin 6 Fuzzi Bunzia Vaippatalosta, tulevat huomenna. Ne on niin ihanan värisiä... Ja ehkäpä hieman myös hieman iisimpiä kuin kuori, sisävaippa, lisäimu + kuivaliina yhdistelmä. Harsot olis tietty järkeviä, mutta en jaksa niiden kanssa väsäillä. Hihii, meneepä tänä vuonna synttärilahjarahat vaippoihin, kun viime vuonna olisin ostanut jotkut kalliit farkut tms. Niin ne ajat muuttuu
Mayah, voi jaksuja :hug: Toivottavasti synnytys ei jätä suurempia traumoja...
Aatumaria, hyvä, kun saatte apua. Toivotaan, että kaikki selkenee.
Seksistä, ei tulisi mieleenkään harrastaa ihan yhdyntää Alapää tuntuu niin oudolta. Ja siellä tuntuu edelleen ne hiton tikit. Muutenkin aina kun on kävellyt hetkenkin pidempään, niin alkaa tuntua sellainen outo paine tuolla alapään luissa. Millonkohan oon taas entiselläni? No, toissapäivänä juoksin vaunujen kanssa varmaan 400m dösäpysäkille ja tuntui yllättävän hyvältä!
Mullekin maistuu herkut tosi hyvin, varsinkin irtokarkit, ranskalaiset, limu yms. Mutta myös salaatti, hedelmät yms. Me lähdetään suvun kanssa Lanzarotelle 2.12, ja haluaisin tän vatsalöllyrän pienemmäksi... Milloin saa vatsalihaksia alkaa tekemään?
No nyt vauva heräsi...
Cora ja tyttönen 3vk 5 pv :heart:
Maanantai oli aika kaaotista, en saanut kotona olla hetkeäkään ilman vauvaa sylissä. Lopulta lähdin siskolle ja vauva nukahti rattaisiin...
Pakko hehkuttaa, kun tilasin 6 Fuzzi Bunzia Vaippatalosta, tulevat huomenna. Ne on niin ihanan värisiä... Ja ehkäpä hieman myös hieman iisimpiä kuin kuori, sisävaippa, lisäimu + kuivaliina yhdistelmä. Harsot olis tietty järkeviä, mutta en jaksa niiden kanssa väsäillä. Hihii, meneepä tänä vuonna synttärilahjarahat vaippoihin, kun viime vuonna olisin ostanut jotkut kalliit farkut tms. Niin ne ajat muuttuu
Mayah, voi jaksuja :hug: Toivottavasti synnytys ei jätä suurempia traumoja...
Aatumaria, hyvä, kun saatte apua. Toivotaan, että kaikki selkenee.
Seksistä, ei tulisi mieleenkään harrastaa ihan yhdyntää
Alapää tuntuu niin oudolta. Ja siellä tuntuu edelleen ne hiton tikit. Muutenkin aina kun on kävellyt hetkenkin pidempään, niin alkaa tuntua sellainen outo paine tuolla alapään luissa. Millonkohan oon taas entiselläni? No, toissapäivänä juoksin vaunujen kanssa varmaan 400m dösäpysäkille ja tuntui yllättävän hyvältä! Mullekin maistuu herkut tosi hyvin, varsinkin irtokarkit, ranskalaiset, limu yms. Mutta myös salaatti, hedelmät yms. Me lähdetään suvun kanssa Lanzarotelle 2.12, ja haluaisin tän vatsalöllyrän pienemmäksi... Milloin saa vatsalihaksia alkaa tekemään?
No nyt vauva heräsi...
Cora ja tyttönen 3vk 5 pv :heart:
Huomenta päivää musukat!!!
Topsukka on saatu tainnutettua päikkärit nro 1:lle ja toivon mukaan kerkeen nyt hieman teille kirjoittelemaankin. Tosiaan arki on niin hektistä ja muutenkin kiinni vauvasa että en ole kerennyt ja jaksanut paljoa kirjoitella. Meillä arki alkaa olemaan uomissaan ja rytmiäkin on, tosin mitään kellon tarkkaa ei ole mutta rytmi on sama päivistä toiseen. Lähinnä nukutaan 12 tuntia ja valvotaan pikku torkuilla se toinen 12, että täytyy olla onnellinen että tämä uninen jakso on yöllä noin 23-11...
Aatumarialle isot :hug: teillä on ollut kovin raskasta tämä alku, toivon myös että yhteinen ymmärrys löytyy ja saatte asiat selviteltyä! Helppoa ei varmasti ole mutta luulen että se kannattaa!
Mayah en tiedä muistatko minun synnytys kertomusta mutta voin sen laittaa uudelleen, meidän synnytykset olivat nähtävästi aika samanlaiset, ikävä kyllä! :hug: harmi että sinulle jäi siitä noin ikävä mieli, ei sillä ettei minulle siitä ns. "mitään" jäänyt mutta ei ihan noin pahaa mieltä kuitenkaan. Olen kyllä valmis sun kanssa asiaa käymään läpi ja juttelemaan jos susta tuntuu että se helpottaa jutella lähes saman läpi käyneen kanssa.
Vauvan luonne on täysi yllätys ollut siis niin perustyytyväinen jätkä ettei mitään rajaa!! Tissillekin pyytää niin että kerran kuuluu vain "määä" ja sitten tapitetaan silmiin :heart: Ei oikeestaan itke ollenkaan ja käniseekin vain mahaansa.
Vai mitäs rouvien päästä uudelleen pakertamaan :x voi ei!!! No toisaalta ei voi olla kuin onnellinen teidän puolesta että kokemus oli noin positiivinen Mua taas rupee aika usein sairaala sarja hommat itkettää, tulee mieleen se meidän oma aika sairaalassa. Tai ainakin aika paha mieli ja ahdistus...
Voi vitsit väpä sen käden kanssa :hug: tosi kurjaa!
Mekin juostaan kyllä kaupat läpi vauvan kanssa, jotenkin en osaa pelätä että sieltä mitään pöpöjä saataisiin kun ei kuitenkaan kukaan vauvaa lääpi tms. muutenkin on ihanaa päästä näistä koti ympyröistä edes hetkeksi ulos. Muutenkin kuin vaunuilla siis..
Me ollaan miettimässä jos lähdettäis toukokuussa reissuun ihan ulkomaille, voi video kun tekin mieli. Ainut mikä mietityttää on se miten pienen (silloin 8kk ) kanssa homma onnistuu. Kohtena olisi Kroatia jota ainakin oppaan mukaan soveltyy erityisesti pienille lapsille. Jos jollain olis kokemusta joko pienten kanssa matkailusta tai sitten ko. kohteesta niin kokemuksia otetaan ilo mielin vastaan! Muistaakseni joku oli ainakin lähdössä Taikkulaan talvella?!
Neuvolassa käytiin viikko sitten ja jätkä kasvaa niin että kohina käy, painoa oli tullut 5005g (3650g ) ja pituus 55,5cm (52cm ) muutenkin kaikki ihan kunnossa. Rotaan saatiin resepti ja seuraavan kerran eli 2kk neuvola onkin lääkäri, samalla tehdään mulle jälkitarkastus.
Meillä ainakin Jekovit lisää massu vääntöä, milloinkahan me päästään niihin 5 tippaan. Yksi oli ihan ok mutta kun lisäsin kahteen niin oli ostettava Cuplatonit kun rupes sen verran vääntämään. Kauhulla ajattelin että mitä se elämä on niiden 5 tipan kanssa. Sitten kysymys:
kuika usien annatte noita Cuplatoneja? ja miten? Mä olen nyt lypsänyt käsin 2ml ruiskuun ja sinne perään kuplamuovit niin kuin meillä sanotaan ohjeessa neuvotaan että ennen jokaista ruokailua mutta meillä ainakin jätkä asuu illat tissillä eli olen antanut kolmen tunnin välein, muutenhan tuo raukka sais hirveen hevoskuurin tuota. Nyt sitten mietin että auttaako kun saa noin joka toiselle tai kolmannelle tissille sen. Äh kun on vaikeeta!! Auttakaa urpoa!
Hei sitten vielä harrastavat koiraihmiset, koska olette palanneet treeneihin? Mä tässä mietin että odottaisin neidin juoksut jotka pitäs ens kuussa olla ja sitten baanalle tokoilemaan meillä on talvella tiedossa sterilisaatio joten muutenkin jää aika rikkonaiseksi koko treenailu. Noh ensi kevättä odotellessa ja hakutreenejä!
Hah, arvatkaa mitä! Tämä mamma lähtee viihtymään 2 viikon päästä, JIHUU!!! Kaverin kanssa vähän humppaamaan ja miehet katsomaan Topia, oi voi, on siitä jo vuosi aikaa kun viimeksi pääs mihinkään! Topi juo hyvin pullosta mitä sinne vaan on keksinyt laittaa ja iskä hoitaa muuten siinä missä äitikin että ei ole huolen häivää!
Mites te jotka lopetitte tupakoinnin, onko ollut vaikeeta olla polttamatta nyt kun raskausaika on ohi? Mulla on tullut aikatavalla vierotusoireet ja himot takaisin, piru vie. Olen hyvin pysynyt erossa mutta yllätyin kuin voimalla nämä on nyt iskeneet... Kyllä se ihmisen mieli on kummallinen, raskausaikana ei käynyt mielessäkään koko asia sen alkutuskan jälkeen, nyt taas päivittäin mieleen ponnahtaa tuo kirottu asia. Täytyy vaan työstää asiaa ja ola lujana!
Iltapäivällä on lantion röntgenkuvaus sen synnytyksen pitkittymisen vuoksi. Toivon mukaan se nyt näkyis niistä kuvista jos alakautta ei ole mahdollista synnyttää, ei huvittais enää toistamiseen sitä kolmea päivää tehdä ja sitten päätyä sectioon :/ Noh, ainakin ottivat nyt tosissaan kun sanoin ettei se mahdu tulemaan!! Ärsyttää vaan kun koko kesän asiaa hoin ja vasta nyt kun synnytys on takanapäin (ei niin kovin "kivana" muistona tämän aisan takia ) niin otetaan kuva. Ei voi kuin ajatella että parempi myöhään kuin ei milloinkaan...
No niiin jätkä heräs...haleja kaikille!!! yritin mustata jutut niin voi hyppiä yli jo ei jaksa tätä romaania lukea
Koiruus ja Topi 6vko :heart:
Topsukka on saatu tainnutettua päikkärit nro 1:lle ja toivon mukaan kerkeen nyt hieman teille kirjoittelemaankin. Tosiaan arki on niin hektistä ja muutenkin kiinni vauvasa että en ole kerennyt ja jaksanut paljoa kirjoitella. Meillä arki alkaa olemaan uomissaan ja rytmiäkin on, tosin mitään kellon tarkkaa ei ole mutta rytmi on sama päivistä toiseen. Lähinnä nukutaan 12 tuntia ja valvotaan pikku torkuilla se toinen 12, että täytyy olla onnellinen että tämä uninen jakso on yöllä noin 23-11...
Aatumarialle isot :hug: teillä on ollut kovin raskasta tämä alku, toivon myös että yhteinen ymmärrys löytyy ja saatte asiat selviteltyä! Helppoa ei varmasti ole mutta luulen että se kannattaa!
Mayah en tiedä muistatko minun synnytys kertomusta mutta voin sen laittaa uudelleen, meidän synnytykset olivat nähtävästi aika samanlaiset, ikävä kyllä! :hug: harmi että sinulle jäi siitä noin ikävä mieli, ei sillä ettei minulle siitä ns. "mitään" jäänyt mutta ei ihan noin pahaa mieltä kuitenkaan. Olen kyllä valmis sun kanssa asiaa käymään läpi ja juttelemaan jos susta tuntuu että se helpottaa jutella lähes saman läpi käyneen kanssa.
Vauvan luonne on täysi yllätys ollut
siis niin perustyytyväinen jätkä ettei mitään rajaa!! Tissillekin pyytää niin että kerran kuuluu vain "määä" ja sitten tapitetaan silmiin :heart: Ei oikeestaan itke ollenkaan ja käniseekin vain mahaansa.Vai mitäs rouvien päästä uudelleen pakertamaan
:x voi ei!!! No toisaalta ei voi olla kuin onnellinen teidän puolesta että kokemus oli noin positiivinen Mua taas rupee aika usein sairaala sarja hommat itkettää, tulee mieleen se meidän oma aika sairaalassa. Tai ainakin aika paha mieli ja ahdistus...Voi vitsit väpä sen käden kanssa :hug: tosi kurjaa!
Mekin juostaan kyllä kaupat läpi vauvan kanssa, jotenkin en osaa pelätä että sieltä mitään pöpöjä saataisiin kun ei kuitenkaan kukaan vauvaa lääpi tms. muutenkin on ihanaa päästä näistä koti ympyröistä edes hetkeksi ulos. Muutenkin kuin vaunuilla siis..
Me ollaan miettimässä jos lähdettäis toukokuussa reissuun ihan ulkomaille, voi video kun tekin mieli. Ainut mikä mietityttää on se miten pienen (silloin 8kk ) kanssa homma onnistuu. Kohtena olisi Kroatia jota ainakin oppaan mukaan soveltyy erityisesti pienille lapsille. Jos jollain olis kokemusta joko pienten kanssa matkailusta tai sitten ko. kohteesta niin kokemuksia otetaan ilo mielin vastaan! Muistaakseni joku oli ainakin lähdössä Taikkulaan talvella?!
Neuvolassa käytiin viikko sitten ja jätkä kasvaa niin että kohina käy, painoa oli tullut 5005g (3650g ) ja pituus 55,5cm (52cm ) muutenkin kaikki ihan kunnossa. Rotaan saatiin resepti ja seuraavan kerran eli 2kk neuvola onkin lääkäri, samalla tehdään mulle jälkitarkastus.
Meillä ainakin Jekovit lisää massu vääntöä, milloinkahan me päästään niihin 5 tippaan. Yksi oli ihan ok mutta kun lisäsin kahteen niin oli ostettava Cuplatonit kun rupes sen verran vääntämään. Kauhulla ajattelin että mitä se elämä on niiden 5 tipan kanssa. Sitten kysymys:
kuika usien annatte noita Cuplatoneja? ja miten? Mä olen nyt lypsänyt käsin 2ml ruiskuun ja sinne perään kuplamuovit niin kuin meillä sanotaan
ohjeessa neuvotaan että ennen jokaista ruokailua mutta meillä ainakin jätkä asuu illat tissillä eli olen antanut kolmen tunnin välein, muutenhan tuo raukka sais hirveen hevoskuurin tuota. Nyt sitten mietin että auttaako kun saa noin joka toiselle tai kolmannelle tissille sen. Äh kun on vaikeeta!! Auttakaa urpoa!Hei sitten vielä harrastavat koiraihmiset, koska olette palanneet treeneihin? Mä tässä mietin että odottaisin neidin juoksut jotka pitäs ens kuussa olla ja sitten baanalle tokoilemaan
meillä on talvella tiedossa sterilisaatio joten muutenkin jää aika rikkonaiseksi koko treenailu. Noh ensi kevättä odotellessa ja hakutreenejä! Hah, arvatkaa mitä! Tämä mamma lähtee viihtymään 2 viikon päästä, JIHUU!!! Kaverin kanssa vähän humppaamaan ja miehet katsomaan Topia, oi voi, on siitä jo vuosi aikaa kun viimeksi pääs mihinkään! Topi juo hyvin pullosta mitä sinne vaan on keksinyt laittaa ja iskä hoitaa muuten siinä missä äitikin että ei ole huolen häivää!
Mites te jotka lopetitte tupakoinnin, onko ollut vaikeeta olla polttamatta nyt kun raskausaika on ohi? Mulla on tullut aikatavalla vierotusoireet ja himot takaisin, piru vie. Olen hyvin pysynyt erossa mutta yllätyin kuin voimalla nämä on nyt iskeneet... Kyllä se ihmisen mieli on kummallinen, raskausaikana ei käynyt mielessäkään koko asia sen alkutuskan jälkeen, nyt taas päivittäin mieleen ponnahtaa tuo kirottu asia. Täytyy vaan työstää asiaa ja ola lujana!
Iltapäivällä on lantion röntgenkuvaus sen synnytyksen pitkittymisen vuoksi. Toivon mukaan se nyt näkyis niistä kuvista jos alakautta ei ole mahdollista synnyttää, ei huvittais enää toistamiseen sitä kolmea päivää tehdä ja sitten päätyä sectioon :/ Noh, ainakin ottivat nyt tosissaan kun sanoin ettei se mahdu tulemaan!! Ärsyttää vaan kun koko kesän asiaa hoin ja vasta nyt kun synnytys on takanapäin (ei niin kovin "kivana" muistona tämän aisan takia ) niin otetaan kuva. Ei voi kuin ajatella että parempi myöhään kuin ei milloinkaan...
No niiin jätkä heräs...haleja kaikille!!! yritin mustata jutut niin voi hyppiä yli jo ei jaksa tätä romaania lukea
Koiruus ja Topi 6vko :heart:
Heipparallaa!
Tässä hyödynnän omaa aikaa kun pikkuinen nukkuu ulkona, tarvii hyödyntää kaikki nää ei-sateiset päivät, kun kuitenkin tämä Suomen syksy on niin sateinen, eli ulos aina vaan kun sää sallii, harmittaa vaan että itellä jää sitten päikkärit väliin, vaikka itkuhälytin onkin, mutta käyn silti välillä urkkimassa vaunuihin
Mayahille jaksamisia, aika rankan kuuloinen synnytysreissu sulla! Hyvä että pääset käymään läpi sen kokemuksesi, eikä sulle jäisi traumoja!! :heart:
Cuplatonista mä oon antanut välillä lusikalla ja yöllä unenpöpperössä ihan siitä pullosta tiputtanut tippoja suuhun, aika touhua kyllä kun vaikutus noin lyhytaikainen että joka syötöllä pitäs antaa...välillä en anna lainkaan tai siis unohdan, enpä oo silti mitään kauheeta eroa vattan väänteissä huomannut annan tai en. Mutta mulle sanottiin ettei se oo ns. lääkettä, joten lapsi ei voi saada yliannostusta tai että siitä ois jotai haittaa, mutta jos syöttöväli on tosi lyhyt niin en oo sit antanut.
Vatsalihastreenistä mun hieroja sanoi että pikkuhiljaa voi alkaa tekemään vatsalihaksia, mutta vain esim. maatessa jännittää vatsaa ja niin edelleen, sanoi että paikat vielä niin hellinä että ei saa kunnolla tehdä, eli ihan vaan jännittelee ja löysää.. Ja siis ohje ei ollut vaan mulle, vaan yleinen....Ite oon just näin tehnyt ja sitten alkanut tekemään reippaita kävelylenkkejä koiran kanssa iltaisin, saa siinä sitten muutenkin vähän happea ja lepuutella hermojaan
Vauvan luonne meillä on aikas tyytyväinen tuo neiti..välillä illalla ja yöllä kitisee, mutta pääosin rauhallinen ja nukkuu vaan (päivisin), yöllä tissille vieläkin n. 2h välein. Mutta oon myös alkanut huomaamaan neidissä äidin piirteitä eli kärsimättömyys..
Jihaa mäkin lähden viihteelle ens kuun lopussa, meillä on firman pikkujoulut ja sinne tähtään siis, ihanaa, jouluruokaa, ja vähän sidukkaa, katotaas miten mamman käy kun ei melkein vuoteen nauttinut tota alkoholia..iiks, pitää ottaa rauhallisesti. Jännittää vaan miten käy maidon kanssa, saako olla pumppaamassa koko ajan...mut pumpun siis otan mukaan ja toivon ettei ihan paita kastu huomaamatta..
jkoo + neiti 6vko 3pvä
Tässä hyödynnän omaa aikaa kun pikkuinen nukkuu ulkona, tarvii hyödyntää kaikki nää ei-sateiset päivät, kun kuitenkin tämä Suomen syksy on niin sateinen, eli ulos aina vaan kun sää sallii, harmittaa vaan että itellä jää sitten päikkärit väliin, vaikka itkuhälytin onkin, mutta käyn silti välillä urkkimassa vaunuihin
Mayahille jaksamisia, aika rankan kuuloinen synnytysreissu sulla! Hyvä että pääset käymään läpi sen kokemuksesi, eikä sulle jäisi traumoja!! :heart:
Cuplatonista mä oon antanut välillä lusikalla ja yöllä unenpöpperössä ihan siitä pullosta tiputtanut tippoja suuhun, aika touhua kyllä kun vaikutus noin lyhytaikainen että joka syötöllä pitäs antaa...välillä en anna lainkaan tai siis unohdan, enpä oo silti mitään kauheeta eroa vattan väänteissä huomannut annan tai en. Mutta mulle sanottiin ettei se oo ns. lääkettä, joten lapsi ei voi saada yliannostusta tai että siitä ois jotai haittaa, mutta jos syöttöväli on tosi lyhyt niin en oo sit antanut.
Vatsalihastreenistä mun hieroja sanoi että pikkuhiljaa voi alkaa tekemään vatsalihaksia, mutta vain esim. maatessa jännittää vatsaa ja niin edelleen, sanoi että paikat vielä niin hellinä että ei saa kunnolla tehdä, eli ihan vaan jännittelee ja löysää..
Ja siis ohje ei ollut vaan mulle, vaan yleinen....Ite oon just näin tehnyt ja sitten alkanut tekemään reippaita kävelylenkkejä koiran kanssa iltaisin, saa siinä sitten muutenkin vähän happea ja lepuutella hermojaan Vauvan luonne meillä on aikas tyytyväinen tuo neiti..välillä illalla ja yöllä kitisee, mutta pääosin rauhallinen ja nukkuu vaan (päivisin), yöllä tissille vieläkin n. 2h välein. Mutta oon myös alkanut huomaamaan neidissä äidin piirteitä eli kärsimättömyys..
Jihaa mäkin lähden viihteelle ens kuun lopussa, meillä on firman pikkujoulut ja sinne tähtään siis, ihanaa, jouluruokaa, ja vähän sidukkaa, katotaas miten mamman käy kun ei melkein vuoteen nauttinut tota alkoholia..iiks, pitää ottaa rauhallisesti. Jännittää vaan miten käy maidon kanssa, saako olla pumppaamassa koko ajan...mut pumpun siis otan mukaan ja toivon ettei ihan paita kastu huomaamatta..
jkoo + neiti 6vko 3pvä
Kyllä me ollaan Kallen kanssa käyty isommat ja pienemmät kaupat läpi. Traktorihommiinkin poika on ehtinyt kun piti ottaa olkienajoon mukaan. Ukin traktorissa tuo onnellisena nukkua tursotti omassa penkissään.
Lisäksi parit ravit on käyty ja nekin on mennyt Kallella lähinnä autossa hirsiä vedellessä
Nyt sitten mietin että lähettäis pojan kanssa Etelän-Suomeen mun isän luona käymään ennen joulua. Junalla matkustaminen ois muuten helpointa mutta junanvaihdot matkalla vähän arveluttaa että miten onnistuu
Lisäksi parit ravit on käyty ja nekin on mennyt Kallella lähinnä autossa hirsiä vedellessä
Nyt sitten mietin että lähettäis pojan kanssa Etelän-Suomeen mun isän luona käymään ennen joulua. Junalla matkustaminen ois muuten helpointa mutta junanvaihdot matkalla vähän arveluttaa että miten onnistuu
Hiphei vaan taas
Mayah Mukavaa kun jaksat jo tulla tänne kirjoittelemaan kanssamme. Ja tosiaan varmasti tuo synnytyksen läpikäyminen yhä uudestaan ja uudestaan ja etenkin ammatti-ihmisen kanssa helpottaa varmasti ajan kanssa ja aika kuultaa ne ikävätkin muistot.
Mamitus Mukavaa että sinäkin tänne "eksyit"
Mistähän on oikeesti sitte juttua ollut...lukemassa taas oon käynyt, mutta kirjoittamaan en oo ehtinyt. on tuolla isomalla pojalla tuo uhma tällä hetkellä sen verran rajua, että tulee melkein oltuu vaan, kun sellainen rauhallisempi hetki tulee. :kieh:
Tupakointi juu mieli tekis ihan kamalasti, mutta oon saanu sinniteltyy. Se aina auttaa kun käyn netistä lukee imetyksestä ja tupakoinnista, niin taas jaksaa olla ilman. :snotty: Mut kyllä ihmetyttää kuinka se himo siihen vaan voi olla niin kova. :ashamed:
Kateellisena täällä, kun muut pääsee viihteelle. :ashamed: Itsellekin tekis varmaan paussi ihan hyvää, mutta eipä oo näköpiirissä sellaista hetkee lähelläkään. :|
Kaikesta tästä marmatuksesta huolimatta minäkin kuulun näihin palstan "hulluihin", joka ihailevasti silmäilee taas kaupoissa vastaantulevia pyöristyneitä masuja :heart: ja miettii, että voishan sitä juu taas vaikka. Ei taida olla mullakaan kaikki inkkarit kanootissa :xmas:
Aatumarialle täältä myös paljon :hug: ja toivottavsti keskusteluista on apua ja saatte asiat järjestymään parhain päin. =)
Väpälle tsemppiä sen käden kanssa siellä. :hug:
Tänne ei osiaan mitään ihmeellistä kuulu... Nemon kanssa menee niin kuin ennenkin, eli aikast helppo vauva tuntuu edelleen olevan, mutta tosiaan tää vanhempi poika vie mehut sitte Nemonkin edestä. :kieh:
Kaipa sitä pitää mennä vaipan vaihtoon ja sitte taas syöttöpuuhiin :wave:
Katjuska ja Nemo 7vko5pvä :heart:
Mayah Mukavaa kun jaksat jo tulla tänne kirjoittelemaan kanssamme. Ja tosiaan varmasti tuo synnytyksen läpikäyminen yhä uudestaan ja uudestaan ja etenkin ammatti-ihmisen kanssa helpottaa varmasti ajan kanssa ja aika kuultaa ne ikävätkin muistot.
Mamitus Mukavaa että sinäkin tänne "eksyit"
Mistähän on oikeesti sitte juttua ollut...lukemassa taas oon käynyt, mutta kirjoittamaan en oo ehtinyt. on tuolla isomalla pojalla tuo uhma tällä hetkellä sen verran rajua, että tulee melkein oltuu vaan, kun sellainen rauhallisempi hetki tulee. :kieh:
Tupakointi juu mieli tekis ihan kamalasti, mutta oon saanu sinniteltyy. Se aina auttaa kun käyn netistä lukee imetyksestä ja tupakoinnista, niin taas jaksaa olla ilman. :snotty: Mut kyllä ihmetyttää kuinka se himo siihen vaan voi olla niin kova. :ashamed:
Kateellisena täällä, kun muut pääsee viihteelle. :ashamed: Itsellekin tekis varmaan paussi ihan hyvää, mutta eipä oo näköpiirissä sellaista hetkee lähelläkään. :|
Kaikesta tästä marmatuksesta huolimatta minäkin kuulun näihin palstan "hulluihin", joka ihailevasti silmäilee taas kaupoissa vastaantulevia pyöristyneitä masuja :heart: ja miettii, että voishan sitä juu taas vaikka.
Ei taida olla mullakaan kaikki inkkarit kanootissa :xmas: Aatumarialle täältä myös paljon :hug: ja toivottavsti keskusteluista on apua ja saatte asiat järjestymään parhain päin. =)
Väpälle tsemppiä sen käden kanssa siellä. :hug:
Tänne ei osiaan mitään ihmeellistä kuulu... Nemon kanssa menee niin kuin ennenkin, eli aikast helppo vauva tuntuu edelleen olevan, mutta tosiaan tää vanhempi poika vie mehut sitte Nemonkin edestä. :kieh:
Kaipa sitä pitää mennä vaipan vaihtoon ja sitte taas syöttöpuuhiin :wave:
Katjuska ja Nemo 7vko5pvä :heart:
Heipat pitkästä aikaa!
Ja samalla anteeks! En millään jaksanut lukee kaikkee mitä ootte kirjoittanu!
Meillä neiti tänään tasan kaks kuukautta ja voi hurjaa miten nopsaan se aika menee, toisaalta ihanaa toisaalta kamalaa!
Ristiäiset meni meillä hienosti neiti nukku koko toimituksen ajan tosin pappi oli ihme hinaaja mut osas kummiski asiansa! Yöt nainen nukkuu suurimmaks osaks hienosti jopa seitsemää tuntia putkeen, ihanaa että toinen lapsi olikin helpompi esikoinen kun valvotti 7 ja puol kk ja normaali unimäärä yölle oli se kolme tuntia!
Korvatulehduksen pikku nainen on jo kerennyt kärsiin se tuli jo ennen ristiäisiä... Muuten on mennyt hienosti ja esikoinenkin on ottanut tulokkaan hyvin vastaan, sitä pelkäsinkin kaikista eniten et miten esikoinen siihen suhtautuu, mutta hyvinhän se onneksi!
Joskos taas kerkeis useemmin täälläkin pyörimään, tuntuu vaan että aikaa ei muka oo ja että on muka kauheesti tekemistä mutta nyt on revittävä aikaa
elohiiri ja pikku nainen 2kk :heart:
Ja samalla anteeks! En millään jaksanut lukee kaikkee mitä ootte kirjoittanu!
Meillä neiti tänään tasan kaks kuukautta ja voi hurjaa miten nopsaan se aika menee, toisaalta ihanaa toisaalta kamalaa!
Ristiäiset meni meillä hienosti neiti nukku koko toimituksen ajan tosin pappi oli ihme hinaaja mut osas kummiski asiansa! Yöt nainen nukkuu suurimmaks osaks hienosti jopa seitsemää tuntia putkeen, ihanaa että toinen lapsi olikin helpompi esikoinen kun valvotti 7 ja puol kk ja normaali unimäärä yölle oli se kolme tuntia!
Korvatulehduksen pikku nainen on jo kerennyt kärsiin se tuli jo ennen ristiäisiä... Muuten on mennyt hienosti ja esikoinenkin on ottanut tulokkaan hyvin vastaan, sitä pelkäsinkin kaikista eniten et miten esikoinen siihen suhtautuu, mutta hyvinhän se onneksi!
Joskos taas kerkeis useemmin täälläkin pyörimään, tuntuu vaan että aikaa ei muka oo ja että on muka kauheesti tekemistä mutta nyt on revittävä aikaa
elohiiri ja pikku nainen 2kk :heart:
Ääh, unohdin kertoa, että mulla on tosi tiukka munaton-maidoton-dietti päällä. Miedän vauvan kakka on aivan vihreää limaa ja pylly ihan vereslihalla :'( Ja äsken oli jo pieni veriviiru kakan seassa. Äiti on hieman huolissaan, onneksi on huomenna neuvola... Muuten vauva kyllä syö yms. hyvin, itkee kyllä mahaansa aina kun kakittaa tai pierettää eli n. kerran tunnissa. En jaksa uskoa, et mitään allergiaa vakavampaa, mutta aina sitä silti miettii...
Iltaa kaikille!
Täällä taas nukuttelen vaavia ja istun koneella.
Esikoinen onneksi taitaa tuon nukkumaanmenon jutun, joten hän uinuu jo!
Vauvan luonne Meidän poika on äärimmäisen vaativainen kaveri.
Viihtyy vain sylissä, muualla (esim. sitterissä tai lattialla) hyvin lyhyitä aikoja. Ilmoittaa nälästä ja väänteistä tosi kovaäänisesti ja jos jää huomiotta, on todella pitkävihainen! Osaa näytellä loukkaantunuttakin sujuvasti... Katselee hirveästi maailmaa ja vaatii ympärilleen toimintaa!
Kauppoja on kierrelty. Samoin on käyty kirppiksillä ja kyläilty. Näitä kaikkia ollaan jo ihan alusta asti tehty.
Esikoisen kanssa noudatin noita kaikkia kyläily-, yms. kieltoja, muttei se silti niiltä taudeilta meitä säästänyt. Ne korvakierteet alkoi 1,5v ikäisenä ja syynä oli homeinen tarha!
Joten siis meillä mennään eikä meinata!
D-vitamiinit ei meillä saaneet tällä kertaa masuvaivoja aikaan, vaikka pelkäsin. Niitä tulee hyvin harvoin muutenkin, toisin kuin esikoisen kanssa.
D-vitamiinivalmisteena meillä on neuvolasta saatu DeVitol.
jkoo oli saanut opastetta vatsalihasten tekemisestä. Voi kun oli helpottava tieto, että nyt vasta saa tehdä, sillä minä en ole edes ehtinyt vielä moisia ajatella.
Tarttis jo kyllä varmaan edes ajatella...
Alapään lihaksia vasta oon treenannu kuukauden verran, jotta virtsa ei sitten tulevaisuudessa karkailisi. Tuntui nekin vaan olevan niin tosi kateissa, ettei mitään määrää... Ja treenit saivat muuten aikaan mahdottomat liitoskivut... Ilmeisesti on ämmä menossa kasaanpäin liitoksista!
Aatumarialle isot
:hug: ja tsempit. Toivottavasti saatte parisuhdeasiat vielä kuntoon!
Väpä Voimia saada käsi kuntoon! Inhottava juttu tuommonen ja vielä kun pitäisi hoitaa maailman ihaninta ihmettä!
Kaikille tupakoinnin lopettaneille voimia pysyä päätöksessä vielä näin raskauden jälkeenkin!
Täytyy ottaa jokin muu ihana juttu tilalle! Suklaa
Cora85 Sun tarinointi vauvan nukkumisesta ja valveilla olosta on kuin suoraan meiltä. Mä en oikeasti tiedä mitä mun pitäisi tehdä tuon 6-viikkoisen jässikän kanssa, kun se ei nuku kuin syliin ja siihenkin iltaisin MONEN tunnin kanniskelun jälkeen. Sitten kun saan pojan sinne sänkyynsä, niin nukkuu just tuon 15-20 min ja sitten taas herää huutamaan ja taas kannan hänet uneen ja taas sama peli jatkuu.
Jotkut neuvoo, että pitää antaa huutaa niin kauan, että nukahtaa, mutta kun luonto ei oikein anna moiseen periksi! Pieniä aikoja olen antanutkin toisen itkeä, kun pissalle on päästävä ja jotain on itsekkin syötävä jossain välissä, mutta sitten taas saan tyynnytellä poikaa monta minuuttia syliissäni, kun on ihan poissa tolaltaan ja hikinen.
Mitä te neuvotte, joilla on vastaavaa kokemusta?????
Mamitus2 ja Huutava Nappula 6vko+ 3pvää
Täällä taas nukuttelen vaavia ja istun koneella.
Esikoinen onneksi taitaa tuon nukkumaanmenon jutun, joten hän uinuu jo!
Vauvan luonne Meidän poika on äärimmäisen vaativainen kaveri.
Viihtyy vain sylissä, muualla (esim. sitterissä tai lattialla) hyvin lyhyitä aikoja. Ilmoittaa nälästä ja väänteistä tosi kovaäänisesti ja jos jää huomiotta, on todella pitkävihainen! Osaa näytellä loukkaantunuttakin sujuvasti... Katselee hirveästi maailmaa ja vaatii ympärilleen toimintaa!
Kauppoja on kierrelty. Samoin on käyty kirppiksillä ja kyläilty. Näitä kaikkia ollaan jo ihan alusta asti tehty.
Esikoisen kanssa noudatin noita kaikkia kyläily-, yms. kieltoja, muttei se silti niiltä taudeilta meitä säästänyt. Ne korvakierteet alkoi 1,5v ikäisenä ja syynä oli homeinen tarha!
Joten siis meillä mennään eikä meinata!
D-vitamiinit ei meillä saaneet tällä kertaa masuvaivoja aikaan, vaikka pelkäsin. Niitä tulee hyvin harvoin muutenkin, toisin kuin esikoisen kanssa.
D-vitamiinivalmisteena meillä on neuvolasta saatu DeVitol.
jkoo oli saanut opastetta vatsalihasten tekemisestä. Voi kun oli helpottava tieto, että nyt vasta saa tehdä, sillä minä en ole edes ehtinyt vielä moisia ajatella.
Tarttis jo kyllä varmaan edes ajatella...
Alapään lihaksia vasta oon treenannu kuukauden verran, jotta virtsa ei sitten tulevaisuudessa karkailisi. Tuntui nekin vaan olevan niin tosi kateissa, ettei mitään määrää... Ja treenit saivat muuten aikaan mahdottomat liitoskivut... Ilmeisesti on ämmä menossa kasaanpäin liitoksista!
Aatumarialle isot
:hug: ja tsempit. Toivottavasti saatte parisuhdeasiat vielä kuntoon!
Väpä Voimia saada käsi kuntoon! Inhottava juttu tuommonen ja vielä kun pitäisi hoitaa maailman ihaninta ihmettä!
Kaikille tupakoinnin lopettaneille voimia pysyä päätöksessä vielä näin raskauden jälkeenkin!
Täytyy ottaa jokin muu ihana juttu tilalle! Suklaa
Cora85 Sun tarinointi vauvan nukkumisesta ja valveilla olosta on kuin suoraan meiltä. Mä en oikeasti tiedä mitä mun pitäisi tehdä tuon 6-viikkoisen jässikän kanssa, kun se ei nuku kuin syliin ja siihenkin iltaisin MONEN tunnin kanniskelun jälkeen. Sitten kun saan pojan sinne sänkyynsä, niin nukkuu just tuon 15-20 min ja sitten taas herää huutamaan ja taas kannan hänet uneen ja taas sama peli jatkuu.
Jotkut neuvoo, että pitää antaa huutaa niin kauan, että nukahtaa, mutta kun luonto ei oikein anna moiseen periksi! Pieniä aikoja olen antanutkin toisen itkeä, kun pissalle on päästävä ja jotain on itsekkin syötävä jossain välissä, mutta sitten taas saan tyynnytellä poikaa monta minuuttia syliissäni, kun on ihan poissa tolaltaan ja hikinen.
Mitä te neuvotte, joilla on vastaavaa kokemusta?????
Mamitus2 ja Huutava Nappula 6vko+ 3pvää
Tervehdys!
Täällä äkäinen päivä takana... äiti on ollut ihan poikki! Nyt onneksi poika isällä joten päätin tulla katsomaan mitä tänne kuuluu.
Ulkoilusta ja kaupassa käynnistä oli puhetta. Me ollaan tehty molempia jo toisesta viikosta lähtien. Poika viihtyy hyvin vaunuissa ja ulkona nukkuminen miellyttää häntä kovasti. Liiat virikkeet ja kyläilyt tosin kostautuu usein seuraavana päivänä (niinkuin tänäänkin) ja silloin kitinää riittää. Kai se jotenkin vaikuttaa jos ympärillä kerralla hieman liikaa hälinää...
Nukahtaminen vaatii erityisesti iltaisin kanniskelua ja hyssyttelyä, päivisin simahtaa suht iisisti vaunuihin. Nyt on hyssytelty jo toista tuntia ja toinen senkuin killittää, ja ähisee. Huutaa välissä vatsaansa silmät puoliummessa mutta ei saa reppana unta. On kyllä sydäntä raastavaa kun ei voi mitenkään auttaa. Tänään päivällä tosin teki mieli jättää toinen huutamaan kun mikään ei auttanut ja itse olin IHAN poikki. Ei yöunet ole vielä kertaakaan olleet 2,5 tuntia pidempiä. Usein mennään ekan puolenyön jälkeisen pätkän jälkeen 1-2 tunnin syklissä. No, soitin miehelle töihin että nyt katkeaa kohta kamelilta selkä ja onneksi hän tuli sitten pikaisesti kotiin. Pääsin itse päikkäreille ja uni maistui ihanalle!
Mietin myös d-vitamiinin vaikutusta mahavaivoihin. Meillä käytössä Jekovit ja pohdin josko pitäisi koittaa toista merkkiä... Onko kokemuksia, miten teillä mahat ovat näihin reagoineet? Relaa ja Disflatylia poika saa mutta en miten ne auttaa. Kovasti on ilmaa koko ajan. Omaa ruokavaliota olen myös miettinyt mutta se on jo nyt kovin rajoittunut omien allergioiden vuoksi että en keksi mistä karsia. En syö maitoa, gluteeinia, munaa ym.
Jaksuja kaikille!!! Toivottavasti edessä olisi rauhallinen yö!
Täällä äkäinen päivä takana... äiti on ollut ihan poikki! Nyt onneksi poika isällä joten päätin tulla katsomaan mitä tänne kuuluu.
Ulkoilusta ja kaupassa käynnistä oli puhetta. Me ollaan tehty molempia jo toisesta viikosta lähtien. Poika viihtyy hyvin vaunuissa ja ulkona nukkuminen miellyttää häntä kovasti. Liiat virikkeet ja kyläilyt tosin kostautuu usein seuraavana päivänä (niinkuin tänäänkin) ja silloin kitinää riittää. Kai se jotenkin vaikuttaa jos ympärillä kerralla hieman liikaa hälinää...
Nukahtaminen vaatii erityisesti iltaisin kanniskelua ja hyssyttelyä, päivisin simahtaa suht iisisti vaunuihin. Nyt on hyssytelty jo toista tuntia ja toinen senkuin killittää, ja ähisee. Huutaa välissä vatsaansa silmät puoliummessa mutta ei saa reppana unta. On kyllä sydäntä raastavaa kun ei voi mitenkään auttaa. Tänään päivällä tosin teki mieli jättää toinen huutamaan kun mikään ei auttanut ja itse olin IHAN poikki. Ei yöunet ole vielä kertaakaan olleet 2,5 tuntia pidempiä. Usein mennään ekan puolenyön jälkeisen pätkän jälkeen 1-2 tunnin syklissä. No, soitin miehelle töihin että nyt katkeaa kohta kamelilta selkä ja onneksi hän tuli sitten pikaisesti kotiin. Pääsin itse päikkäreille ja uni maistui ihanalle!
Mietin myös d-vitamiinin vaikutusta mahavaivoihin. Meillä käytössä Jekovit ja pohdin josko pitäisi koittaa toista merkkiä... Onko kokemuksia, miten teillä mahat ovat näihin reagoineet? Relaa ja Disflatylia poika saa mutta en miten ne auttaa. Kovasti on ilmaa koko ajan. Omaa ruokavaliota olen myös miettinyt mutta se on jo nyt kovin rajoittunut omien allergioiden vuoksi että en keksi mistä karsia. En syö maitoa, gluteeinia, munaa ym.
Jaksuja kaikille!!! Toivottavasti edessä olisi rauhallinen yö!
Hui jouduinkin sellaiseen House putkeen eli magneetti kuvaan meinas ruveta ahdistamaan mutta nyt on kuvat otettu ja odotettaan tohtorin yhteyden ottoa!
meinas ruveta ahdistamaan mutta nyt on kuvat otettu ja odotettaan tohtorin yhteyden ottoa!