***SYYSMASSUKOIDEN 2008 MUSSUKAT***

ail
Dior,onneksi ei siulla olekkaa näitä vaivoja.EN toivoisi kelleen niitä.Meillä d-vitamiinit aloitetaan vasta sunnuntaina ja mie ainakin oon kaikille muksuilleni antanu ne iha pelkillään.En siis oo maitoon laittanut.Kaikilla on maha hyvin kestänyt devitol merkkistä.Tällä miun kuopuksella on eri isä ku nuilla kolmella niin kaikki koko ajan sanoo että eipä voi verrata ja oottaa että samaan tyyliin menis asiat.Enpä mie oo nii tyhmä että luulisin kaikkien lasten olevan samanlaisia mutta hyvä että immeiset kertoo miulle vajaaälyiselle itsestäänselvyyksiä.Harmi vaa ku oon nii suorapuheinen nii sanon aina takaisin ja avot....missä kaikki on?Loukkaantuneena hyvin kaukana miusta.Hah,miun baby blues vaihtuu jonkinasteiseen raivoon.Onkohan miul kaikki kotona......
Ihanan reippaita teiänki pienokaiset on.Ja hyvä että ruoka maistuu :hug:

baby blues ail ja Pipsapoika
 
Kas päivää kaikille!
Kotiin päästiin eilen. Mutta lähtötarkastuksessa oli sen verran huonoja uutisia, että pikkuisen lonkkia ei voitu todeta terveeksi ja meillä on 2 viikon päähän lonkkapolille aika. Mikäli tosiaan kävi niin, että lääkäri sai käsin väännettyä oikean lonkan pois paikoiltaan, on edessä 2-3 kk lastahoito eli pikkuinen joutuu makaamaan sammakkoasentoon sen ajan pakotettuna. Toivottavasti näin ei ole, sillä silloin ei mihinkään päästäisi liikkumaan kun vaunuihin ei mahtuisi sisälle makaamaan ja kaukaloonkaan ei toista voisi asettaa. Mikään liinailu tai kantorepun käyttäminenkään ei varmaan onnistuisi.
Mies totesi, että 2kk omassa kotona on paljon parempi asia kuin 6kk sairaalassa.

Muuten meillä nukutaan ja syödään. Siis syödään ja nukutaan, jos ollaan kiinni mammassa. Jos nostan omaan sänkyyn eli ÄP laatikkoon niin silloin neiti herää hetken kuluttua. Toisaalta en pane pahakseni jos hän söisi useammin, sillä rinnat ovat niin täyteen pakkautuneet.. yritän tietty pumpata aina vähän omaa oloa helpottamaan.

Hikkaa on aina silloin tällöin. nyt siihen taidettiin herätä ja pitääkin avata taas maitobaari.

Hexa ja pikkusisko, 5pv
 
Hei

tonne odotuspalstalle jo laitoinkin, että perätila on syynä siihen lonkan ongelmaan. Se johtuu sitä, että vauva ei vatsassa ole perätilassa ollessaan saanut liikuteltua tarpeeksi jalkojaan. Silloin lonkkaluu ei ole luutunut tarpeeksi ja päästää lonkan sijoiltaan. Jos esikoinen olis ollut täysiaikainen, olisi vatsassa ollut enemmän tilaa pikkusiskolla ja perätilassa ollessaan olisi voinut jalkojaan heilutella.
Kahden viikon kuluttua tosiaan pitäis viimeistään olla lonkkapolilla aika ja silloin nähdään, että mikä on tilanne. Toivottavasti vain säikäys, mutta mies sanoi 2kk kotona lastaan sidottuna on vähemmän aikaa kuin 6kk sairaalassa.

Siihen saakka vain nautitaan kotielämästä, nukutaan ja tissitellään ja ollaan kuin lehmät pellossa! Nyt kun on oma vauva kotona, en tahdo päästää häntä hetkeksikään irti, sylissä tai kyljessä kiinni on koko ajan. Tietty silloin kun esikko tulee tarhasta yritetään saada pikkusisko nukkumaan omaan sänkyyn ja keskitytään esikon päivän tapahtumiin.
 
Dior Ihan suoraan suuhun lusikalla. Ja hikka tahtoo vaivata joka syönnin jälkeen, jos ei malta tarpeeksi kauan heijata sylissä.

Perjantaina olis neuvola. Jänskättää jo nyt että vieläkö pojan paino on nousussa vai mikä on tilanne.

Nyt kuuluu kutsuhuutoja tuolta pojan sängystä, joten tarttee mennä :wave:
 
ail
Hexa,meillä esikoisella oli myös molemmat lonkat pois paikoiltaan.Ravattiin päivittäin lastenpolilla ja seurailtiin tilannetta.Lopulta kuulimme että jotku oli käyttänyt kahta vaippaa päällekkäin ( norm.vastansyntyneen alla ja isompi päällä ) ja me kokeilimme samaa.Lääkäri oli todella kannustava vaikka kuulemma hän ei saisi suositella tälläistä "hoitoa".Me saimme kuitenkin lonkat paikoilleen ja lastahoitoa ei tarvinnut.Harvinaista kuulemma kyllä.Mutta lastahoidosta puhuttiin meille paljon ja alun pelon jälkeen olimme jo ihan asennoituneet siihen että poikamme ehkä ei ryömisi ihan niin pian kuin muut samanikäiset ja muutenkin liikkuminen voisi hidastua muttei toki ikuisesti.Olen todella huono sanomaan mitä yritän mutta siis lastahoito voi olla peikko mielessä mutta kyllä siitäkin ihan varmasti selviää ja kaikki menee hyvin.Näin ainakin minä uskon ja pidän teille peukkuja :hug:

ail ja "eitäämasennusmeeohi+Pipsapoika
 
snodgrass
MOikka!

Tulinpas nyt vihdoin kurkkimaan tännekin. Näköjään vauva-arki pyörähtänyt täällä täysillä käyntiin =)

Paljon onnea elohiiri! :flower: :heart:

Mun synnytyskertomuksen voi lukea tuolta odottajien puolelta. Tänne ajattelin sen sijaan raportoida meidän sairaalareissusta. Jouduttiin kuitenkin se 7 päivää siellä olemaan, ja voitte uskoa että oli raastavaa kun kuitenkin esikoinen kotona odottamassa.
Meillä oli monta monessa, mitä piti seurata. Kun lapsi syntyi yli 24h vesien menosta, niin tulehdusarvoja ja verensokeria piti aluksi seurata. Niissä ei onneksi ollut mitään. Keltaisuutta tietty seurattiin, ja eikös se lähtenyt nousuun juuri kun ekan kerran luultiin et päästäis kotiin. No, neiti joutui sit vuorokaudeksi valohoitoon, ja sen jälkeen taas seurattiin arvoja hetken aikaa ja ne olikin hyvin laskussa. Sitten viimeinen kontrolli, kun oltiin taas melkein laukut pakattu, olikin jyrkässä nousussa eikä päästykään vieläkään.. :headwall: No onneksi valohoitoraja ei enää ylittynyt, ja siitä seuraavana päivänä eli sunnuntaina sit päästiin lopulta kotiin.
Näiden lisäksi oli vielä sellanen juttu, että kun ennen synnytystä lääkäri ultrasi lapsiveden lirahdusten takia, hän huomasi että vauvan toinen munuaisallas oli toista isompi. Niinpä sitten parin päivän ikäisenä ne munuaiset ultrattiin uudestaan (ja niiden koko oli jo onneksi kutistunut paljon normaalimmaksi ), ja päästä piti ottaa verikokeita jotta nähtäisiin onko munuaisarvot kunnossa (onneksi olivat ). Lisäksi otettiin kaksi pissanäytettä pissapussiin, ja lopulta tehtiin vielä rakkopunktio jotta saataisiin varmasti puhdas näyte ja tiedettäisiin onko tulehdusta. Sen bakteeriviljelyn tulosta vielä odottelemme, ja varmuuden vuoksi on antibioottikuuri päällä perjantaihin asti, jolloin menemme vielä kontrolliultraan. Jos siellä on tulehdus, joudutaan myös varjoainekuvaukseen, jossa selvitetään et nouseeko pissaa takaisin munuaisiin. Että tällaista pientä kivaa.

Mutta muuten meillä on mennyt hyvin, neiti vaikuttaa aika rauhalliselta, paljolti syö ja nukkuu vaan. Välillä selkeästi kipristelee masusta, mutta onneksi aika vähän. Meilläkin muuten hengitys vinkuu aikas äänekkäästi välillä =)

Tinii paljon jaksuja sinne! :hug: Pystyn samaistumaan, koska meillä oli esikolla pahat ilmavaivat (ja Disflatyliä mekin käytettiin). D-tipoista, meille kerrottiin, ja näin me sit tehtiinkin, et kun neuvolasta saa ilmaiseksi ne öljypohjaiset tipat, niin ne just herkästi kai pahentaa niitä ilmavaivoja. Apteekista voi itse ostaa toisen merkkisiä (devitol, joku taisi mainitakin), vesipohjaisia tippoja, jotka toimii herkkävatsaiselle paremmin. Oot myös varmaan kuullut nää, ettei imettävän äidin kannata syödä tuoretta ruisleipää, kahvia, papuja, kaalia, sipulia jne.. Kannattaa vähän itsekin tarkkailla jos huomaa jonkun selkeän, esim. meillä oli toi ruisleipä sellanen, kun erehdyin yhden syömään päivällä, niin yö sitten huudettiin.

Jahas, nyt täällä heräs kaikki päikkäreiltä, täytyy lopetella ja antaa muille tilaa =)

snodgrass ja vauveli 9 vrk
 
Ail kiitos! Katselin kuvaa siitä lonkkalastasta ja mieleen tuli ensimmäiseksi laittaa kertisten sijaan kestovaippoja. Ne on sen verran paksumpia, että vois pakottaa lonkkia olemaan avoinna. Samoin yritin jo eilen rintareppua ja varmaan yritän sitä huomennakin, siinäkin vois saada niitä lonkkia venytettyä. Toi pienen ja ison vaipan päällekkäin laittaminenkin olis helppoa, sillä esikon vanhoja vaippoja on vaikka kuinka paljon kaapissa. Ja sitten pitää pistää vaikka mahalleen nukkumaan. Meillä on apneapatja eli patja, joka hälyttää jos lapsi ei hengitä. Sillä uskallettiin esikkoakin nukuttaa vatsallaan. BPD lapset nukkuu paremmin (keuhkot toimii paremmin) vatsallaan ja siinähän ne lonkat sais mukavasti auki. Toisaalta hyvä, että meillä on nyt viikon kuluttua aika polille niin nähdään tilanne eikä tartte kauempaa miettiä.

On tää muuten tosi erilaista tää lähiäitiys. Imetyksen suhteen olen ihan pihalla, esikolla kun riitti kellosta katsominen ja kahden pumpun käyttö niin nyt tarkkaillaan vauvaa ja kun hän esittää heräämisen merkkejä pitää nopsasti saada tissit esille ja yhtä tissiä luputetaan sitten tunti-kaksi ja jos siihen väliin vaippa vaihdetaan niin seuraavaa tissiä juodaan taas tunti tai kaks. Sitten nukutaankin 4 h tai vastaavaa. Ja kun ekana yönä herättiin etsimään rintapumppua ja vaihdettiin vaippoja niin viime yönä vain vaihdoin pikkuneidin rinnalta toiselle ja tarkistin aika-ajoin, että rinta on suussa ja siinä se yö meni.

Nyt pitää mennä esikon kanssa puuhaamaan. =) Balettitunnin jälkeen on katsottu illan lastenohjelmat ja jotain voitais tehdä kun pikkusiskokin nukkuu. Vaikka kyllähän esikko olisi kiinnostunein pikkusiskon hoidosta.
 
Kiitos tsemppailuista kaikille :heart:
Täälä vielä hengissä, suoritus sekin! Onneks on niin ihana mies joka on täysillä mukana kaikessa, yksin tästä ei selviäisi millään...

Eilen oltiin toista kertaa vyöhyketerapiassa ja ekan kerran jälkeen neiti oli ainakin entistä itkuherkempi mutta nyt ehkä jo hieman rauhallisempi. Vaikea verrata kun tilanne kuitenkin elää koko aika.

Sain pitkästä aikaa nukuttua kunnon yöunet, menin sänkyyn klo 12 ja nousin ylös kahdeksalta, LUXUSTA!!! Mies siis valvoi pikkusen kanssa koko yön ja toi vain välillä syömään :heart:
Okei, olinhan mä aina hereillä jonkun tunnin kun pieni ruokaili mutta silti...
Tää oli siis ensimmäinen yö kolmeen viikkoon kun sain enemmän kuin pari tuntia unta, olo on kuin uudesti syntyneellä!

Nyt alkaa taas nälkä kitinä kuulumaan joten parasta lähteä tisseilemään että isukki saa nauttia ansaituista unistaan.
Anteeksi omanapaisuus, TAAS, muta ehkä tää tästä parin kuukauden päästä rauhottuu :D


Tini+Pikku-Pingu melkein 3vkoa :heart:


PS. Meillä meneillään joku tiheän syönnin kausi kun tuntuu että pieni on koko aika nälkäinen ja syö tissit ihan tyhjiksi ja silti haluaisi vielä lisää. Aloin jo eilen harkitsemaan korvikkeen ottamista avuksi mutta yritän kyllä sinnitellä viimeseen asti ilman.
 
Lättäänpä ton synnytys kertomuksen tännekkin=)
Elikkä perjantaina iltapäivällä alko supistelee ihan kivan olosesti jo ja aattelin si et leikkaanpa vähä nurtsii jotta saadaan supparit viel voimakkaammiksi. Viiden aikaan alkoi suppailee jo ihan säännöllisesti mut pärjäsin kummiski viel, lähdettii esikoisen ja ukon kans syömään ja kauppareissulle anoppilassakin poikettiin viel sanomas et voipi ens yönä tulla lähtö. Tultii kotiin ja lämmitettiin sauna, yritin saunoo mut tuli jo niin kivuliaita suppareit et ei tullu mitään. Soitin sairaalaan ja sieltä sanottiin et jos et pärjää niiden kans enää niin sitten tänne ja samalla soitti ukko anopille et meillepäin vois tulla. N. klo 22.30 oltii sairaalassa ja kätilö laitto mut käyrälle ja samal tsekkas kohdun suulle vauva oli tosi alhaalla ja kohdun suu 5cm auki. Pääsin ammeeseen lilluun hetkeks mut sielläkään ei ollu hyvä olla vahvempaa lääkettä oli saatava. Tulin pois ammeesta ja kätilö katso taas kohdun suun tilanteen nyt oli noin 7-8cm auki. Kätilö meni soittaa lääkärin paikalle jos saisin edes jotain kipulääkettä, mä menin vessaan ja kun nousin pytyltä alko aivan törkeesti ponnistuttaan kätilö käski taasen tuoliin ja samaan aikaan tuli lääkäri ja kätilö totes et mitää ei enää keretä paikat on täysin auki ja niin aloin ponnistaan. Kätilö sanoi että hän puhkasee kalvot vaan eipä kerenny ku vauveli maailmaan jo siinä vaiheessa 5 min kesti ponnistus vaihe. Tikkejä sain kuusi jos olis rauhallisemmin tullut maailmaan olisin niiltä säästynyt. Sairaalassa kerkesin siis oleen puoltoista tuntia ja lapsi oli maailmassa. Synnytys oli raju ja nopee mutta silti helppo, jäi ihan hyvä mieli, mutta kolmatta kertaa en enää ole menossa=)
 
Oi oi, eilen meillä huudettiin illalla. Neidillä oli nälkä ja vaikka rinta oli suussa, huusi pieni. Onneks oli 30 ml yöllä lypsettyä maitoa, jotka hänelle annoin pullosta ja sitten menikin toinen rinta. Ja uni tuli. Nyt vaan pitää odottaa, että toinen herää kun siis klo 22.30 nukahti ja klo 4.30 söi ja nukahti ja edelleen siis nukkuu! Tekis mieli jo mennä pumpulle, mutta neiti tietty herää heti sitten eli kai pitää vaan kärvistellä ja odottaa heräämistä. Kai tässä pitää olettaa, että meillä lapset nyt vaan nukkuvat pitkät yöunet..?

Snodgrass, toivottavasti teillä näytteiden tulokset on hyvät ja munuaiset toimii kunnolla!

Hexa ja viikon vanha neiti
 
Hexa Oo onnellinen et vauveli nukkuu... Meillä esikoinen ei nukkunut tää pikkunen syöpötteli eilen kymmenen aikaan viimeks tisul ja seuraavan kerran söikin vasta kolmelta, enkä voinut ymmärtää kun esikoisen kanssa tottu sillon et kaks tuntii on pisin aika minkä yhteen putkeen saa nukkua=)
Joskos sitä alkais sit tännekkin rustaan kuulumisiaan, kauhee opettelu nytki menin suorilta vaan tonne syysmassukoihin siis mahasiin vielä:) Eipä kauaa mene kun me kaikki kirjotellaan täällä viikkoja alkaa kaikilla oleen ihan kiitettävästi.
Pikku neiti nukkuu parhaillaan saa rauhassa hetken olla koneella kun esikoinenkin katselee muumeja:)
Tänä aamuna tein vaipasta löydön napatötsä oli irronnut, huokasin helpotuksesta paljon mukavampaa kun ei oo sellasta mitä koko ajan tarvisi varoo ja tykkään mielummin putsailla sitä napaa kun sitä tötsää :x Mut tulipa sekin tehtyy, esikoisesta en joutunu kertaaka tötsän kans putsaan ku tippu jo sairaalassa pois=)
Mutta nyt täytyy mennä antaan esikoiselle sapuskaa ja sen jälkeen on jo varmaan pikku neidillä ruoka aika!=)
Mites muilla joko on nimi valmiina ja päätettynä. Meillä on peräti etunimi ja sekään ei oo vielä sata varma...
elohiiri ja rinsessa 7vrk :heart: :heart: :heart:
 
Moi!
En ole ehtinyt kirjoitella. Nyt on aikaa kun molemmat lapset nukkuvat.
Meillä on arki lähtenyt ihan mukavasti käyntiin. Poika on oikein rauhallinen ja tyytyväinen lapsi. Ei ole pahemmin itkeny.
Esikoinen on osoittanut mieltään. Itkee paljon ja kiukuttelee, mutta eiköhän se mene ajan kanssa ohi.
Onko teillä jo alapää alkanut hyvin paranee???
Mulla on vieläkin tosi kipeä. Varsinkin pepun kohdalta.
Me ei olla vielä nimeä mietitty, mutta viikonloppuna aletaan ihan tosissaan miettiin.
Alkaa jo ärsyttää kun aina vaan sataa...
 
ail
Miulla on nuilla kolmella isoimmalla olleet ristiäiset kolmeviikkosena ja samaa perinnettä jatkan.Meillä siis Pipsan ristiäiset 14.päivä.Etunimi on valmiina mutta kun edellisilläkin on kolme nimeä niin Pipsan toiset nimet on hakusessa.Jätin ne miehen asiaksi.Hän kun varmaan haluaa suvustaan ne toiset nimet.Etunimi kun on ihan vaan meiän yhteisestä "tykkäämis" asiasta.Olipa huonosti selitetty :LOL:
Täällä kuume edelleen 38 vaikka antibiootteja oon syöny jo viikon.Liekö kohtutulehus parantunu lainkaan?Pipsan bilirubiini arvot lähti laskuun,jee.Yksi huoli vähemmän.Ainoa lisähuoli on että poika ei syö kunnolla.JOrvissa uhkilivat jo letkuruokinnalla jollei paino rupea nousemaan.Viimeksi noussut 5gr.Eilenkin valvoi koko päivän vain 10-15min pikku torkuilla välissä mutta ei syönyt.Jos joku ei muista niin Pipsahan on pulloruokinnassa miun elinikäisen lääkityksen takia joten painonnousu ei selity sillä että maitoa ei tulis.
Napatynkä meilläkin irronnut onneksi.En mitenkään nauti sen putsaamisesta.Jaahas miun takalistoystävät ei tykkää että istun koneella.Palailemisiin ja innolla ootetaan uusia syysvauvaantuneita

ail ja Pipsapoika 1vko5vrk
 
Me käytiin tänään neuvolassa pojan kanssa. Sieltä vähän informaatiota:
pojan paino 3055g (eli noussu viikon aikana 325g B) )
pituutta oli 50,2cm
pään ympärys 34,5cm
napakin oli oikein siisti, tynkä lähti toissapäivänä. Tai siis se hyökkäsi aamulla vaipan mutkasta :)

Eli ihan mukavasti on jäppinen ruvennut kasvamaan, ja maitoa riittää enemmän kuin herra jaksaa syödä (edelleen odottelen sitä rintapumppua kaverilta). Meillä tissillä viihdytään 15-30min ja sitten yleensä iskee uni, poika syö tosiaan 3-4h:n välein. Väliajat nukkuu yleensä tyytyväisenä, mitä nyt tänään on ollut vähän ilmavaivoja.

Yritin taas tätiltä (eri täti mikä kotona kävi) udella syytä siihen "hinkumiseen" syömisen yhteydessä, enkä edelleenkään saanut ihan varmaa vastausta siihen että onko haitallista vai ei. Kun tuota ääntä on hirveän vaikea kuvailla ilman että sen kuulee. Tosin se kotona käynyt neuvolantäti kuulikin tuon äänen ja sanoi että ei ole vaarallista. Johtuu kuulemma pehmeästä kurkunpäästä jota vauva ei vielä hallitse. On vaan niin ikävän kuuloista ja kun tuntuu että vaavilla ei henki kulje kunnolla niin epäilyttää koko ajan :/

Mulla oli oikeastaan jo seuraavana päivänä tuolla alakerrassa ihan ok olo. Tosin taisin päästä aika helpolla tuossa synnytyksessä kun poika oli niin pieni ja itse olen kuitenkin aika isokokoinen. Nyt ei oo mitään ongelmia, odotellaan että tikit lähtis ja loppuis tuo jälkivuoto :whistle:
 
snodgrass
Iltaa!

Niihu, meilläkin tosiaan neidin hengitys hinkuu ja vinkuu kun hän syö, lisäksi maidot korisee niin että ihmettelen kuinka toinen ylipäätään saa henkeä, mutta niinpä vain näyttää onnistuvan =) En tietenkään voi teidän vauvasta sanoa, mutta itse en ole osannut olla huolissani, kun tuntuu että vauvoilta voi tosiaan vaikka minkälaisia rohinoita kuulua putkistoista.

Hexa kurjaa kun teille tuli vielä tuo lonkkajuttukin. Toivottavasti sen kanssa asiat selviäisi ilman suuria operaatioita.

ail onpa sulle sattunut vaivoja! :hug: Toivottavasti se kohtutulehdus nyt paranis. Ja pukamat myös.

Dior kyselit kestoilusta, ja meillä kans alotettiin kun kotiin päästiin kestoilu harsoilla ja kuorilla. Välillä tosin meinaa nyt harsot loppua kesken, luulen et toi antibiootti tekee sen et neiti päästelee tuotoksia välillä aikas tiheään. Muutenkin toivon et kävis niin kuin esikolla: ensin silläkin tuli sitä maitokakkaa joka vaippaan, mut jonkin ajan päästä hän alkoi kakata n. 2 kertaa viikossa.
Olit kysellyt myös painosta, mutta täytyypä sanoa, että en ole kokenut minkäänlaista hinkua lähestyä vaakaa... Mulla meni viimeksikin vähän vajaa puoli vuotta ennen kuin painoin saman verran kuin ennen raskautta, vaikka suurin osa jäikin laitokselle. Luulen että nyt mennään varmaan saman kaavan mukaan. Vanhoja housuja kokeilin, vaikka mahaa onkin vielä ikävästi jäljellä, ja totesin (en kylläkään yllättynyt) että onpa niitä kiloja kertynyt myös reisiin ja peppuun. Väliaikaishousut tarvin siis. :|

Oltiin eilen siellä kontrolliultrassa, näyttäis et munuaiset olis nyt ok. Ainut on että toinen munuainen on toista isompi, vaikka normaalin rajoissa onkin. Lastenlääkärin pitää sen takia vielä konsultoida munuaislääkäriä ennen kuin saadaan lopettaa se antibiootti-estolääkitys. Hyvä uutinen oli myös se, että se rakkopunktiona otetun pissanäytteen bakteeriviljelyn tulos oli negatiivinen, eli nyt ei ainakaan ole mitään tulehdusta päällä.

Jahas, neiti taitaa kohta heräillä..
 
Snowgrass - toisella puolella jo kyselinkin lapsosen munuaisjutusta. Toivot se paranee hyvin!

Ail - käy tsekkaamassa CRP (tulehdusarvot) verikokeella, jos mietityttää onko tulehdus parantunut, multakin se otettiin kun kävin eilen haavaa esittelemässä. Ekaa kertaa oli CRP 8 puoleen vuoteen itse asiassa! 10 on siis tulehdusraja, mulla oli sairaalassa ylimmillään nyt 138.

Niihu - mahtavaa että maitoa noin riittää, mulla ei. Kuulostaa tuo vinkuminen maitokrohinalta, olisko sitä?

Me kotiuduimme siis sairaalasta pikkumiehen kanssa maanantaina. Sairaalassaoloaika meni mukavasti, etenkin ku saimme olla perhehuoneessa 4 vrk omissa oloissamme. Leikkaushaavani tosin vähän tulehtui ja sain antibioottia suoneen muutaman päivän ja pillerit päälle. Eilen kävin esittelemässä leikkaushaavan Koskiklinikan kirurgille ja hän totesi, että antibiootteja ei tarvitse jatkaa. Olen antanut vauvelille Rela-tippoja n. viikon ajan, koska olen syönyt antibiootteja ja omakin maha sekasin, itekkin siis syönyt maitohappobakteereja. Lisäksi Burana 600, Paratabseja ym. joten nyt mukava nähdä miten noista lääkkeistä eroon pääseminen vaikuttaa vauvaan...

Vauva on nimittäin varsinainen UNIKEKO, älkää nyt valvovat mamit vihatko mua, mutta mm. viime yönä kävimme muutaman tiheän iltasyömingin jälkeen unille 23.30 ja herättelin kello 5 syömään, sitten söimme taas muutaman kerran tiuhaan ja klo 6.30 jatkoimme unia ja heräsimme 10.30.!!! Tai siis minä ekana taas... Mietin, että onko ollut syntymästään asti jonkinmoisessa lääketokkurassa, tosin kyllä olen antanut joka toisen syötön ostettua äidnmaitoa pullosta, kun oma maito ei vieläkään riitä. No kohta se nähdään, varmaan viimeistään maanantaina.

Ja huomenna pitäisi aloittaa d-tipat meidänkin. Ai niistä tulee vatsavaivoja, voi ei... Niiltä kun olemme toistaiseksi täysin välttyneet, vaikka kakkaa tuleekin ehkä sen seitsemän kertaa päivässä, mutta oletan että osasyynä mun lääkkeet. Jekovit-nimisistä ei kai putäs tulla yhtä paljon vatsavaivoja, sanoi neuvolantäti...

Napa lähti jo sairaalassa. Nyt navasta irtoaa tummaa veristä thnää ja kun pyöräyttää pumpulipuikolla hiukan verta - onkohan tämä normaalia, pitäisikö puhdistaa septidinillä, onko jollain kokemusta.

Vauvan syntymäpaino oli 36+6 viikolla 2775g ja laski kolmen päivän päästä 2613g, mutta sitten alkoi nousta, kun lähdimme sairaalasta 8. elinpäivänä olimme ylittäneet syntymäpainin 5g:lla. Eilen olimme neuvolassa punnituksessa ja nyt 2880 eli 100g 4:ssä päivässä. Sairaalasta suosittelivat, että käymme neuvolassa vähintään viikon välein punnituksessa ainakin ekan kukauden ajan. Ensi perjantaina siis taas. Vauva kyllä syö paljon, mutta ei siis usein. Tuntuu vaan tosi hoopolta herätellä toista syvimmästä unesta syömään. Sitten kun ollaan hereillä syödään usempaan otteeseen. Yleensä eka rinnat ja vähän pästä 60-80 ml pullosta. Sairaalassa herätin päivällä 3 h ja yöllä 4 h välein syömään. Kotona en ole enää herätellyt.

Vauveli on muutenkin vähemmän kranttu tapaus, kaikki veteen liittyvä pesuhommaon ihanaa, aivan sama onko vesi vähän liian kylmää tai lämmintä, myös hiusten harjaus on nautinto! Kylmä tulee oienelle hoitopöydällä ja yritänkin vaihtaa pika pikaa vaatteet ja vaipat ja peittää mahdolliset kohdat harsovaipalla. Useimmiten vauva on tyytyväisin kun kiedon hänet ohuella peitolla melko tiukkaan kapaloon. Sairaalassa opin tämän tekniikan, tiukka käärö antaa turvaa kun ei ole äidin käsivarsilla.

Sairaalassa bilirubiineja mitattiin usein ihotestillä ja pari kertaa verikokeesta, meillä ylhäisin arvo oli 195 ja valohoidon raja oli 260, eli sitä emme tarvinneet. En kyllä olisi itse mitenkään osannut arvioida keltaisuutta kotona, että siksi olen tyytyväinen, että saimme olla sairaalassa noin pitkään.

Sekä lastenlääkäri että kotikäynnin tehnyt neuvolantäti tekivät refleksitestit, kaikki ok. Sairaalassa vauva sai myös käsivarteen Calmeten toivomuksestani.

Pikkumieheni on kaiken kaikkiaan elämäänsä tyytyväinen tapaus ja äitikin pysyy hyvällä mielellä ilman baby bluesia, kun tuntee onnistuneensa vauvan hoidossa alkumetreillä! :)
 
Iltaa.. Kotiuduttiin serkun häistä. Oli ihan kivaa, vaikka meidän esikko ensimmäisenä väsähti ja sitten kun kotiin päästiin ei millään malttanut nukkua. Mutta tuntee taas olevansa oikea kotiäiti kun .. aamupäivällä alettiin valmistella lähtöä niin huomasin esikon pestyn vaatteen etupuolella tahran. No ei sille enää mitään voinut tehdä.. Sitten aloin poistaa kainalokarvoja, epilaattorista loppui lataus. Toinen kainalo tuli siistiksi. Sitten odotettiin, että pikkuneiti herää ja syö ja välissä kävin suihkussa ja yritin uudelleen poistaa karvoja, jalasta tällä kertaa ja toisen jalan kun sai karvattomaksi niin taas lataus loppui. Pikkusisko saatiin syötettyä, vyötettyä kaukaloon ja loppujen lopuksi autoon, kun vedin vaatteita niskaan oli esikko kiivennyt sillä välillä auton katolle! No olin varannut hyvissä ajoin kaks juhlapukua, mutta toisen olivat isänsä kanssa pistäneet jo päälle kun tulivat mua sairaalaan katsomaan eli sekään ei ollut ensimmäistä juhlapukua puhtaampi. Autossa piti yrittää tehdä pikameikki, mutta mukaan oli tarttunut vaaleanpunainen ja purppura luomiväri kun ainoat päälle mahtuneet vaatteet olivat sinistä ja beigeä. No, kirkosta myöhästyttiin mutta parempi se oli kaiketi että syötin kotona, enkä kirkossa..
Mutta tosiaan, kivaa oli. Ja vaikka tunsin oloni alipukeutuneeksi voi sentään sanoa, että vaatteet oli sävytetty vaunujen väreihin. =) Olipahan yritetty ainakin jotain logiikkaa. Vaikka muilla vierailla oli pitkiä iltapukuja ja korkokenkiä.

Mutta jos joku miettii mikä on kätevää imetyksen kannalta niin pitää kehua tuota Glamour Momin toppia, sellainen oli blazerin alla ja oli tosi kätevä! Imetys hoitui tosi helposti kun vain nosti neidin rinnalle ja avas hakasen. Ihana ajatella, että nyt voi ottaa ihan rauhassa minkä tahansa jakun tai paitiksen jos lähtee johonkin. Boobin paitojahan sain pari duunikaverilta ja kaiketi nekin ihan hyviä on, kotona olen toista käyttänyt mutta ongelmana oli se, että duunikaveri on alle 160 cm ja minä yli 15 cm pidempi eli hihat on aika lyhyet niissä.

Kestoista ja kerroista, meillä on siis ollut kestoja käytössä päiväaikaan. Ja kyllä niitä meneekin tosi paljon! Koneellisen 60 asteista pyykkiä saa pestä päivässä plus päälle kaikki ohivuodot eli perään 40 asteinen koneellinen. Tuntuu, ettei ne todellakaan pidä sisällään edes puolia siitä, mitä kertikset. Jos johonkin lähdetään tai nukkua aiotaan niin pitää ehdottomasti olla kertikset. Meillä on harsoja (kolmiotaitos ja päälle kuori) ja taskuvaippoja ja ne ÄP kestot. Mikään ei ole varma. Ja sitten kun koira pääsee kylppäriin ja dyykkaa pesukoneen likapyykit niin ei sekään ole kivaa. Mutta kokeillaan ja katsotaan että miten homma menee.

Tosiaan, ihan niin kuin Mizyllä, meilläkin vauva on oikea unikeko. Toisaalta on hyvä, että tissittelyjen välissä lapsi saa nukuttua tarpeeksi. Kun tuo esikko nukahti tänäänkin päikkärittä klo 23.30 ja herää aamulla herättämättä klo 8 ja herättäen 7.30. Saataispas esikko nukkumaan edes vähän enemmän!

Mutta nyt vois tämä mamma mennä nukkumaan sillä esikko pitää taatusti näin viikonloppuisin puuhakkaana koko päivän ja pikkuneidin vuoksi joutuu ainakin kerran heräämään yön aikana.

Nimistä: ensimmäiseksi nimeksi voisi olla valikoitumassa kompromissinimi, toisesta ja kolmannesta ei olla keskusteltu mutta voisi olla että ovat samanlaisia kuin esikolla.
 
Hexa - miten olet toipunut leikkauksesta - ilmeisen hyvin, kun jo jaksat häihin ym. ? Itellä kumartelu edelleen vaikeaa ja kun mitään muuta kuin vauvaa ei saisi nostaa kuukauteen, sitä on vaikea pitää mielessä. Tuntuu, että voisi nostaa painavampaakin kuin noin 3 kiloa, mutta ei kai kannata...

Mä oon ote pyörähtänyt kaupassa ja kaupungilla, mut en jaksa vielä pitkiä matkoja kävellä ja se ei ole kivaa, kun ihmiset esim. kaupungilla tönii.

Huomenna mäkin tilaan noita imetyspaitoja!
 
ail
tervetulemas Mitzy ja Hilbert!Mie edelleen vaihtelevati kuumeilen.Joka päivä 37,3-38 astetta heittelee päivän mittaa.Painosta, mie oon edelleen aikamoinen tankki ja kun tuo liikkuminen on nyt vähän heikohkoa niin näillä näkymin en ihan heti painoa tiputa.Ikävä kyllä.Pappi tulee keskiviikkona juttelemaan ristiäisistä jotka siis ensi sunnuntaina.Nimistä edelleen ensimmäinen kolmesta vasta varma.Nooh,ehkä myö ehitään :D Jaksuja kaikille ja kohta saahaan lisääkin juttukamuja tänne kun tuolla odotuspuolella muutama on jakautunut.

ail ja Pipsa2vko
 
Vuorokausi ollaan oltu kotona. Tytöllä on jotenkin vuorokausirytmi sekaisin, muuten nukkuu koko aika, mutta yöt valvoo :kieh: . Tuntuu, että masuvaivatkin jyllää öisin. No, josko se tästä hellittäisi aikaa myöten. Tuun taas myöhemmin kirjoittaan enemmän, nyt särkee päätä ja väsyttää siihen malliin, että taidan ottaa pienet tirsat, kun tyttökin vielä nukkuu..
 
Mizy:
Yllättävän hyvässä kunnossa ollaan. Tosin kun kannoin vauvaa ja kaukaloa vähän vihlas vasemmalta puolelta haavaa. Mutta kun tuota esikoista on tottunut kantamaan 4v niin ylävartalo (selkä ja kädet sekä vatsa) on ollut aika vahvassa kunnossa ja riittää oikein hyvin nyt vauvan tarpeisiin.
Käveleminen kotona on OK, perjantaina käytiin hakemassa kävellen esikko tarhasta (1km) ja se meni ihan hyvin. Kyljen kääntäminen öisin on kipeää, mutta olenkin lohduttautunut sillä että näin voi pitää vauvaa kainalossa. Jos en kertakaikkiaan kivulta voi kääntyä vuoteessa niin enhän voi sitten kääntyä unissani vauvan päälle. Kun asentoa pitää vaihtaa, vaihdan meidän kummankin asentoa ja yleensä konttausasennon kautta.

Yritin kysyä, että miten paljon massaa saa työntää vaunuissa ja mikä voi olla maksimaalinen maaston kulma, jossa voi vaunuja työntää. Kuulemma ei ole mitään rajoituksia. Vähän kyllä tuntuu rankalta työntää vaunuja ja esikkoa seisomalaudalla ylämäkeen, mutta kai siihenkin tottuu. :)

Lattialta on tosiaan vaikea tavaroita nostaa. Samoin kengännauhojen sitominen pitää tehdä portailla istuen tms.

Uskomatonta, kuinka nämä pienet sitten kasvavat vauhdilla! Tuntuu, että joudun laittamaan paljon 50 cm vaatteita pois liian pieninä. 55 alkaa olla jo sopiva koko! Uskomatonta. No. Ehkä se vertailukohta oli niin erilainen.. siis esikko. Monet silloin kätevät vaatteet on nyt aika huonoja.
 

Yhteistyössä