***SYYSMASSUKAT 2008***

Tervehdys täältä.

Kodinkonehuollosta mies kävi hakemassa pesukoneen korjaukseen. Jouduin sitten nostamaan pesukonetta sen kanssa hiukan. Sen jälkeen on polttanut mahaa. Toivottavasti ei liity mitenkään toisiinsa......pelottaa nyt vaan hiukan.

:'(

Äityliini07 Kyllä sitä rakkautta silti riittää ja voimiakin jostain tulee. Mulla itsellä on kans alussa suht pienet ikäerot, mutta ei noin pienet. Ekan ja tokan välillä on 1v3kk. tokan ja kolmosen välissä myös 1v3kk. Kolmosen ja nelosen sekä nelosen ja vitosen välissä on sitten jo kaksi vuotta ja nyt vitosen ja kutosen väliin tuleekin jo 2.5 vuotta . Kyllä sitä rakkautta silti riittää kaikille, ja joskus voimat on lopussa (varsinkin sairastettaessa urakalla....)
Päivääkään en vaihtaisi pois.

Ja joku just sanoikin tuosta, että kun näytät väsyneeltä. Niinpä niin auta armia jos sanot jossakin levasi väsynyt tms. Niin tulee kyllä ryöppy, että olisit ajatellut ennenkuin teet lauman lapsia tms.

Mutta nyt taas kutsu käy.....

 

onko muilla synnytyskammoa? Kertokaapa mielipiteitänne/ajatuksianne synnytyksestä, vaikka ette varsinaisesti pelkäiskään. Itsellä kummittelee joka päivä mielessä, jotenki se on aina ollut niin kammottava kokemus.

 

Huomenta! Eläköön hysteeriset ajatukset... Mitäs nyt -puolella kirjoitellaan skorpionilapsista ja heti tuli mieleen, että millaisia ovat vaaka-lapset?? Eikös syyskuussa syntyneet ole vaakoja? Periaatteessa en usko horoskooppeihin, mutta...

 

MaariankämmekkäMä pelkään synnytystä. Pelkään sitä kipua ja pelkään että siinä tapahtuu jotakin. Ja vaikka on viisi synnytystä jo takana. Joista kolme helppoja, mutta silti pelkään ihan hirveästi. Mulla on ollut kaikki alatiesynntyksiä ja kaikki mennyt hyvin. Mutta nyt saattaa olla sektio, kun halauaisin sterilisaation samalla reissulla.

Ei se mitenkään kammottavaa musta ole, mutta pelottavaa....ja se kipu ja se, että tilanne lähtee jotenkin hallinnasta, vaikea selittää.......Ekaa ei osannut niin paljoa pelätä, kun ei oikein tavallaan tiennyt mitä on tulossa. Mutta kun nyt tietää.....

 

Nii ja vuh, ainakin syyskuun alun lapset on neitsyitä.....en tiedä edes missä kohtaa vaihtuu. Isä on syntynyt 11.9 ja on neitsyt. Kun taas mun kakkonen on syntynyt 17.10 ja on vaaka. Eikä mitenkään tasapainoinen vaaka.....

 

Nii ja vuh, ainakin syyskuun alun lapset on neitsyitä.....en tiedä edes missä kohtaa vaihtuu. Isä on syntynyt 11.9 ja on neitsyt. Kun taas mun kakkonen on syntynyt 17.10 ja on vaaka. Eikä mitenkään tasapainoinen vaaka.....

Pitääpä oikein penkoa tuota asiaa... Poika meillä on jouskari niin kuin minäkin ja meillä synkkaa tosi hyvin. (En voi uskoa, että otan tämmösen asian nyt tosissani. Hormonitoiminta ON VARMASTI ihan sekaisin!! :xmas: )

 

Miia: vielä tuosta synnytyspelosta. Ite ajattelen vähän samalla tavalla, että toista synnytystä pelkää enemmän sen takia, että tietää mitä voi olla tulossa. Vaikka eka meni tosi helposti ja hyvin. Mun yks tuttu kävi Englannissa joogaharjoituksissa ennen toista synnytystä ja siitä oli kuulemma kamalasti apua rentoutuksessa ja paniikinpoistossa. Ite ajattelin kysyä siltä neuvoja ja kirjoja luettavaksi, kun tämä raskaus tästä vähän etenee. En tarkoita, että haluaisin jonkun jooga- tai luomusynntyksen, puudutuksia aion käyttää, mutta jos jooga auttaa rentoutumiseen synnärillä, ei sen harrastamisesta haittaakaan ole. =) Tsemppiä!

 

Mulla on esikoisen raskausajalta kokemusta äitiysjoogasta, jota pidettiin kansalaisopistossa. Kävin siellä loppuraskauden ajan syksystä-joulukuun alkuun. Se rauhoitti ainakin mua ja auttoi keskittymään omaan itseen ja masuvauvaan. Siitä oli apua myös synnytyksen alun supistuksissa kotona, kun yritin hengittää niin kuin oli opetettu, tämä rentoutti kroppaa ja siten kivunkin oli varmempi ottamaan vastaan. En kuitenkaan itse ole "luomu"synnyttäjä-tyyppiä eli en uskaltaisi ihan ilman kivunlievitystä synnyttää (niinkuin Meille tuli vauva -ohjelman ekassa osassa äiti teki, aikas rohkea mamma...). Esikoisen synnytys meni mulla hyvin epiduraalin (+alun ilokaasun) avulla, jonka haluaisin kivunlievitykseksi tulevassa synnytyksessäkin ja toivon, että se toimii samalla tavalla eli loistavasti.

Omituinen olo on ollut sikäli, kun tuntuu siltä, että voin paremmin kuin koskaan. Ruoka tuntuisi maistuvan kovasti ja koko ajan pitäisi olla lappamassa jotakin välipalaa suuhun. Eikä oikein ällötystäkään ole. Oon myös aloittanut vitamiinien popsimisen (Multitabs Special 2+), 1 kpl:een päivässä. Jaahas pitää soittaa neuvola-aika...

 

joku söi samoja vitamiineja kuin minä (en pysty nyt muistamaan, kun se juttu on monen sivun takana, sori), eli multitabsin raskaus monivitamiinia. ite kyselin silloin, että pitäisikö niitä ottaa se 1-2 päivässä. Soitin neuvolaan muilla asioilla ja samalla kysyin tuota asiaa, niin kuulemma näin talviaikaan niitä pitää ottaa 2 päivässä. Ja kuulemma juuri tuo on ollut todella tykätty vitamiini neuvolatädin mukaan, ja se on myös imettäville vaikka kyljessä lukee raskaus

Tämä vain, jos joku vielä miettii vitamiinivaihtoehtoja.

Suhvelin ja rääpäleen 5. yhteinen viikko on käynnistynyt :heart:

 

JEEJEE!!!Täällä stressataan niin paljon tästä raskaudesta, että mulle on tulossa sit hiivatulehdus. :headwall:
Niin että tietääkö kukaan, mikä reseptivapaa lääke sopii myös raskaana olevalle? :xmas: Vitsi, että inha tunne. No, tämä on ollu mulla aina stressiin liittyvä reaktio. :/
Tuotatuota, tuli ne raskaustestit. Ja tein varmistustestin. Ja siihen tulla pamahti kyllä niiiiiin tumma viiva, että tosiaankin raskaana ollaan, mutta pystyisköhän tuon testiviivan väristä päättelemään mitään, oniko se sikiö oikeassa paikassa... :ashamed: Kellään kokemusta?
Sisu ja toukka 5+4

 

Horoskoopeista kyseltiin. Ainakin vielä on kaikkien lasketut ajat niin "aikaisin" syyskuulla, että neitsyitä olisi meille tulossa.
En nyt tähän hätään muista tarkkaa päivää milloin vaihtuu, mutta 20. päivän jälkeen vasta joka tapauksessa.

Meillä sekä minä, että mies ollaan syyskuun muksuja, mies on neitsyt ja minä olen vaaka, joten uskon, että hyvin sopii uusi tulokaskin joukkoon.
Syskyn lapsia on vauvan lähisuvussa muutenkin meidän suvussa miltei kaikki.

Neitsyistä sanoisin sen verran, että tarvitsevat mielestäni erityisen paljon hellyyttä ja vakuuttelua siitä, että heistä pidetään. Vahva itsetunto siis mielestäni isomman työn takana kuin muilla merkeillä, mutta toki siis saavutettavissa kunhan pusitaan tarpeeksi, ja sehän me tehdään mielellään. =)
Plus ovat perfektionisteja monissa asioissa. Tämä siis vain minun mielipiteeni joka perustuu omiin kokemuksiin suhteellisen pienessä kohderyhmässä... =)

Ei kannata liikaa tuijottaa horoskooppia, koska astrologia on paljon, paljon monimutkaisempaa ja ihmiset usein tekevät sen virheen, että tuijottavat pelkästään tuota aurinkomerkkiä ja unohtavat esimerkiksi nousevan merkin ja eri aspektien vaikutuksen, jotka tekevät kaikista neitsyistäkin erilaisia.

ON: Täällä jalkasäryt jatkuu, mutta öisin on hiukan helpottanut sen jälkeen, kun aloin pitää öisin pörrösukkia.
Muutoin on pelottavan oireetonta, saa nähdä sorrunko itsekin varmistustestiin, saisi mielenrauhan.

 

Vuh mietti horoskooppi-juttuja. En itsekään vanno näitten nimeen, mutta mielestäni ovat aika harmitonta viihdettä. 23.8.-22.9. syntyneet ovat neitsyitä ja 23.9.-23.10. ovat vaakoja. Lasten luonnekuvauksia löytyy sivuilta: http://www.horoskooppi.com/lapsen_luonnekuvaus.html

Maariankämmekkä kyseli onko synnytyspelkoa. Meikäläinen on ekakertalainen, joten omaa aiempaa kokemusta ei ole, enkä osaa pelätä ainakaan alatiesynnytystä. Enemmän pelkään ajatuksena sektiota, vaikka ei mua ole koskaan leikattu minkään syyn vuoksi. Mutta eiköhän siellä ole sitten meitä varten kunnon ammattilaiset hoitamassa ja kipua lievittämässä, kun se aika tulee.

Kiitos Suhvelille tuon Multitabs raskaus monivitamiini -asian selvittämisestä! Mietin kanssa, että pitääkö niitä nyt alkuraskaudessa ottaa 1 vai 2 päivässä, mutta tuon vuodenajan vuoksi siis niitä kannattaa ottaa 2kpl. Mitenhän sitten loppuraskaudessa, kun on kesä parhaimmillaan?

 

Vitamiineistä vannon edellen sen Lady Vita Plussan nimeen!
Siinä otetaan aamulla yksi vitamiini ja illalla kalkki+hivennäisaineet, kaikki löytyy samasta paketista. Tuota ainakin minulle viimeksi jo suositeltiin ja sanottiin että se on vaan vähän hintavampi mutta kattavampi.

Mitäs muuta massuille kuuluu?

Synnytyspelosta olitte kertoneet ja itsellä ei kyllä ainakaan toistaiseksi pahempia pelkoja.. Toivon todella etten joudu Naistenklinikalle synnyttämään sillä keskenmenon aikaiset tapahtumat siellä jätti pahat muistot.. Muutenkin olen hyvin sairaala kammoinen mutta uskon että kyllä se käärön odotus vie pelot mennessään..

Täällä aluilla viiko seitsemän eli päiviä koossa tasan 6+0, riskiviikkojen ylitykseen on vielä ikuisuus joten kyllä huoli koko aika kolkuttaa takaraivossa...
Toisaalta olen yllättänyt kovastikin itseni rauhallisuudellani mutta toisaalta en ole kunnolla uskaltanut vielä tunnustaa itsellenikään olevani raskaana..

Koskakohan sinne ensimmäiseen ultraan pääsis kun neuvola on kahden viikon päästä? Kai se menee vasta jonnekin viikoille 12 tms..
Yksityiselle varhaisultraan en viitsi lähteä sillä pelkään että sen jälkeen menisi kesken :headwall:

Väsymys on kyllä tosi voimakasta ja jatkuvaa ja oksu edelleen jatkuvasti kurkussa.. ajatus toukasta kuitenkin pyhittää kaikki oireet :heart:

 

Täällä yksi neitsyt lapsi joka syntynyt 28.08.06 ja meidän poika on kaikkea muuta kuin tollainen mitä niistä kuvataan. Olen yrittänyt piettiä mikä se olisi,niin enemmän leijona,kuin taas vaaka. Eli meillä ei pidä paikkaansa. Meillä lasten ikäeroksi tulee juuri 2v.

Tänään soitin neuvolaan ja loppukuusta sain ajan,olen ihan tyhmä näissä alkuraskauden asioissa kun tuo poika todettiin vasta niin myöhään,että meni ihan ohi!!!

Täällä myös paleltaa ja muutenkin väsymystä on. Öglö oloa on hiukan ilmassa,mutta muuten vointi hyvä.

Synnytys pelkoa ei ole. Onko muita joilla esikoinen olisi leikattu??

Ja juuri se raskaus vitamiini on täälläkin käytössä,olen myös pohtinut että yksi vai kaksi =)

 

Minäkin sain tänään ne mammaksi raskaustestit postista ja kyllä tuli kans niin vahva viiva ettei epäilystäkään.
Nukuin tuossa sohvalla tunnin, kun kuopus oli päikkäreillä ja tytöt leikki keskenään. ja nyt väsyttää entistä enemmän :headwall:
Siitä tiedän että olen raskaana, kun ruoanlaitto inhottaa. Äklöttää siis ruoan laittaminen perheelle.......kiva, kiva.

Vielä tuohon synnytyspelkoasiaan lisätäkseni, kun kerroin että pelkään synnytystä. Viides synnytys oli uskomattoman ihana kun sain epiduraalin, muutan olen joutunut synnyttämään luomuna tai ilokaasun turvin. Hengissä niistäkin siis selvitty, mutta kyllä kaiken mahdollisen kivunlievityksen haluan ja tuo epiduraali oli ihan taivas.
Altaassa lilliminen on kans ihanaa.
Tuo jooga kuulostaa ihanalta, mutta eipä ole täällä peräkylällä sellaista tarjontaa. |O

 

Tais olla taas uusia, tervetuloa!
Ja huh, tännehän on tullut taas tekstiä! Tuntuu mahdottomalta kommentoida jokaiselle erikseen..
Noista horoskoopeista, mä olen itse neitsyt ja ei kyllä sovi yleiset neitsyitä kuvaavat jutut yhtään muhun! Mun syntymäpäivä 13.9, et lähelle menee vauvan syntymä omaani jos sinne asti päästään.

Miia laittoi nostelusta ja sen jälkeisestä mahan polttelusta, mä olen kans pohdiskellut tuota nostelua. Kantelin puita isoja sylillisiä leivinuuniin, tuntui sen jälkeen vatsassa pientä vihlontaa. Muutenkin oon nostellut aika paljon kaikenlaista, liekköhän ihan suotavaa? Kuitenkin oon lukenu et ei alkuraskaudessa itse vois aiheuttaa keskenmenoa..

maariankämmekkä kyseli synnytyspeloista. Ei pelota, ainakaan vielä. Ei ole kokemusta, en oikeen tiedä siis mitä odottaa. Keskenmenokivut oli aivan valtavat, mutta siihen liittyi tietysti se henkinen kipu myös. :'(
Eli jos synnytys on muutama sata kertaa kovemmat ku ne kivut, niin APUAAAA!

Pitäis varmaan itsekin alkaa syödä jotain vitamiineja kun täällä tuntuu kaikki popsivan. Pitäisköhän sit noita Multitabseja..?

Omasta olosta vielä, oksettava olo jatkuu. Nytkin vettä lasissa tuossa vieressä, pitää jatkuvasti juoda ettei tulis niin huono olo että tarttee oksentaa.
Maha on turvoksissa, farkkujen nappi auki.
Ja tämä väsymys, tuntuu välillä että se menee ihan sellaisen alakuloisen olon puolelle, ettei oikeen mikään innosta. Tuntuu että jos vauva NYT tulisi tähän, mä en jaksaisi sitä hoitaa. Välillä iskee oikeen paniikki. Sitten, niinku sisko sanoi eilen, että eihän se vauva nyt oo tulossa, et on se 9 kk aikaa, ettei tarvikaan jaksaa vielä hoitaa sitä. Niinpä. Ja mitä nyt oon lueskellut niin ilmeisesti alkuraskauteen voi kuulua mielialan vaihtelut, epävarmuus, pieni alakuloisuus? Muilla kokemusta tai jotain faktatietoa? Oisin kiitollinen jos joku laittais jotain..
Välillä tuntuu et odotuksen PITÄISI olla vaan ihanaa ja että valituksen sanaa ei saa sanoa. Varsinkaan jos on ollu keskenmeno(ja), että pitäisi vaan nauttia.

Mutta, mä olen silti niin suunnattoman onnellinen tästä raskaudesta, ja toivon ettei meiltä tätä onnea otettaisi pois..

syysmama 5+0 :heart:

 

Jaahas, täällä on alettu keskusteleen tuosta synnytyspelosta ja täytyy liittyä mukaan :| Mä en jännittänyt esikon synnytystä ollenkaan, kun tietenkään ei tiennyt mitä on tulossa. Synnytys oli tosi nopea (3h) enkä ehtinyt saamaan mitään kipulääkityksiä, niin siitähän ne pelot sitten tietenkin jäi. Eniten pelkään sitä kipua, kun vielä kätilö sanoi että seuraavalla kerralla voi varautua siihen, että synnytys kestää puolet vähemmän aikaa siis 1,5h. Ei paljoo naurata!! Täytyy varmaan mennä sairaalan pihaan telttaileen viikkoo ennen laskettua aikaa
Täällä on oireita alkanut ilmaantuun enemmänkin: kauhee väsymys, alavatsaa nipistelee ja välillä todella ällöä oloa. Töissä meinasin pari kertaa lähtee tervehtiin pönttöö, mutta sain kuitenkin pidettyä sisällä. Esikoisesta ei ollut oikeastaan mitään oireita, paitsi levottomat jalat loppuraskaudessa.

Mukavaa päivänjatkoa kaikille masuille! :xmas:

 

pitää nyt vielä korjata omaan aiempaan tekstiini, että 6. viikkohan se meillä alkoi, eli 5+0.. lahopääni :headwall:
Matarena jatkosta ei sitten ollut puhetta kuin että se katsotaan sen hetkisistä arvoista. Eli varmaankin neuvolassa sitten ohjeistavat jatkosta. Netissä vähän etsin tietoa tosta meitin vitamiinista ja keskustelupalstoilla nousi esiin kalleus (olihan se aika tyyristä) , mutta kumminkin tyytyväisyys. Eli varmaan ihan oikeilla jäljillä ollaan.

 

Tervehdys kaikille, olen jo kolmen lapsen äiti, juuri tuossa ma(7.1)tein raskaustestin ja se oli positiivinen ja ajattelin kokeilla näinkö sitä pysyis nyt täällä mukana.
LA olis tuolla syyskuun 10, mä todella toivon jotta päästään sinne asti, on tuossa noita ikäviä sattumia ollut matkan varrella.
Onnea kaikille muille odottajille!

 

Miia: Mä asun kanssa ihan peräkylillä, joten ei täälläkään mitään järjestettyä joogaa todellakaan ole tarjolla! Aion ite lukea kirjoista ja hengitellä täällä kotona itekseni!

Meritähti pelkäsi sitä, että oireettomuus olisi alkuraskaudessa huono merkki. En usko että on. Mulla ei ollu esikoisen alkuraskaudessa ollenkaan paha olo, eikä se ollut mikään huono asia - ehkä päinvastoin! =) =)

Syysmama: ei oo mitään tutkimustuloksia nyt käsillä, mutta ihan varmasti alkuraskauteen kuuluu pelot ja alakulo ja kaikki maailman tunteet. Täähän on kumminkin NIIN erikoinen hetki naisen elämässä, kun tietää taas, että kaikki tulee muuttumaan elämässä. Olis ihme, jos ei yhtään mietityttäis tai hämmentäis. :flower:

 

En enää muista kuka kyseli olenko töissä ja vastaus on että kyllä olen Olen vakituisena yöhoitajana vanhusten parissa eli sen takia täällä öisin kökin pystyssä kun nuo "työrytmit" on näin vapaallakin päällä.

Synnytystä en osaa kauheasti pelätä, olen nyt keskittynyt siihen että päästään alkuraskaudessa eteenpäin ja turvallisemmille vesille. Päivällä heräsin taas siihen kun vatsaan koski eikä hyvää asentoa löytynyt sitten millään. Voi että kun loppus tollanen kipuilu :kieh:

Koiruus ja pentunen kp 5+1

 

Mulla on huomenna neuvola. Käski varata tunnin. Mä en kyllä keksi mistä me joristaan niin kauan :/
Ens viikon keskiviikkona meen äitiyspolille ultraan. silloin olis koossa 6+6 pitäis näkyä ainaskin sydän ja vauvan olinpaikka sekä varmistua,että matkassa on vain yksi salamatkustaja. Jännittää...
Muuten olo aika ällö ja väsynyt. Vatsa turvottaa illalla ihan hirveesti,mutta onneksi päivisin pysyy vielä aisoissa.
Huomenna tulee kuusi viikkoa täyteen

 

Mäkin soitin tänään neuvolaan, ihan mukavan tuntuinen täti siellä oli. Esikoisen jälkeen on muutettu toiselle paikkakunnalle, joten ei ole tuttu paikka ennestään. Hämmästyin, kun sain ajan vasta 13.2.! Mulle sanottiin, että pitää olla 10 viikkoa täynnä. Nyt on ihan orpo olo, kun neuvolakin on vasta kuukauden päästä...Tarkoittaakohan tuo, että alkuraskaudesta ei ultrata? Aloin kuitenkin harkitsemaan yksityisellä käyniä, odotusaika tuntu tosi pitkältä. Miten teillä muilla?

Mun maha on edelleen iso...Toivottavasti työkaverit ei huomaa, kun mitä vaan voi vielä tapahtua.

 

Moi!
Mua ei synnytys ainakaan vielä mitenkään pelota.
Sitä olen miettinyt, että täytyy ottaa ponnistus tosissaan heti kun kätilö sanoo. Minulle viimeksi kätilö sanoi, että voi pikku hiljaa alkaa ponnistaa. Ajattelin etten viitti kaikkia voimia käyttää kun sanottiin vaan, että pikku hiljaa. Sitten kun alettiin puhuun imukupista niin kyllä sitten kaikkeni annoin ponnistukseen(kesti n.55min). Hyvät muistot kyllä jäi synnytksestä. Ei mitään valittamista.

 

Ehtoota ja Kenguruliinalle onnittelut ja tervetuloa :heart: :flower:

Muihin asioihin tuun kommentoimaan huomenna, kun nyt ei jaksa. Pojan kanssa oltiin yli kaks tuntii terveyskeskuksessa ja huomenna pitää mennä yksityiselle korvalääkärille arvioon, että tarvitaanko jotain toimenpiteitä, kun tuntuu, että korvatulehdus ja nuha koko ajan päällä. :snotty:

Mutta huomiseen :wave: tulee huomenna varmasti kirjoitettuakin jotain järkevämpää, kuin näin väsyneenä :xmas: